oph_logo_fin.gif Kunnossapito - menestystekijä Sivukartta

Palaute

Etusivu > Perusteet > 3.4 Kunnossapidon seurannan tunnusluvut

 Seuraava | Edellinen

3.4 Kunnossapidon seurannan tunnusluvut

3.4.1   Tunnuslukujen tavoitteet ja periaatteet
Kunnossapitotoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta on seurattava. Kunnossapidossa vakiintuneeksi seurantatyökaluksi ovat muodostuneet erilaiset tunnusluvut. Tunnusluvut ovat yrityksen informaatiojärjestelmään kerätystä tiedosta laskettuja indikaattoreita siitä, miten hyvin asetetut suoritustavoitteet on saavutettu.
Tunnusluvut ovat oleellinen osa tavoitteellista johtamista. Tunnusluvut ovat keskeinen osa yrityksen tavoitteiden asettelua ja henkilöiden avaintulostavoitteiden määrittelyä.

Kunnossapidon mittaaminen on sinänsä varsin ongelmallista, koska sen tulos muodostuu merkittävässä määrin epäsuorista vaikutuksista, kuten tuotannon menetyksistä, toimitusajoista jne.
Kunnossapidon tulosta ja tehokkuutta ei tästä syystä voida mitata samanlaisilla yksinkertaisilla ja yksiselitteisillä mittareilla kuin normaalia tuotannollista toimintaa.
Päätöksenteon ohjaamisen lisäksi toiminnan mittauksella on myös muita oleellisia tehtäviä:

  • korostaa mitattavan asian arvoa
  • ohjata tekemään oikeita asioita
  • selkiinnyttää tavoitteita
  • motivoida kunnossapidon tekijöitä
  • synnyttää tervettä kilpailuhenkeä.
    • kuva3-4.jpg

    Kuva 3.4. Kunnossapidon tunnuslukuja. 

    Valittujen tunnuslukujen on mahdollistettava tavoitteiden saavuttamisvastuun siirtäminen mahdollisimman alas organisaatiossa. Lukujen tulisi siis olla niin konkreettisia, että kaikilla organisaation tasoilla miellettäisiin ja nähtäisiin oman työpanoksen vaikutus mitattaviin tuloksiin.
    Mikään tunnusluku ei yksinään anna riittävää kokonaiskuvaa kunnossapidon toiminnallisesta tehokkuudesta tai kustannustehokkuudesta. Siihen tarvitaan useamman tunnusluvun samanaikaista tarkastelua, mm. yrityksen liiketoiminnan, tuotannon, sidotun pääoman ja kunnossapidon sisäisen toimintakyvyn kannalta tarkasteltuna.

    Tunnusluku ja sen arvo eivät ole tavoitteita sinänsä, vaan se tilanne ja tehokkuusaste, jota se kuvaa. Tunnuslukujärjestelmän tulee olla jatkuvassa hallitussa kehittämistilassa, jotta luvut toiminnan muuttuessa myöskin muuttuisivat ja jotta niihin voidaan vaivattomasti toteuttaa käytössä havaitut parantavat ajatukset.
    Usein tunnusluvut muodostetaan kahden luvun suhteesta. Tällöin on varmistuttava siitä, että lukujen välillä on selkeä riippuvuussuhde.

    3.4.2   Tunnuslukujen lähtöarvot
    Kunnossapidon tunnuslukujen tulee olla johdettavissa ja laskettavissa mahdollisimman pitkälle siitä numeroaineistosta, joka yrityksen tietojärjestelmään muistakin syistä kerättäisiin. Näitä lähdeaineistoja ovat: 
  • budjettitiedot
  • kustannuslaskennan tiedot
  • työmääräinjärjestelmä
  • vikatilastointi, johon on yhdistetty vikojen vaikutusten tilastointi.
    • Tunnuslukuja tarkastellaan kone-, linja- ja tuotantoyksikkökohtaisesti.
    Tunnuslukuja käytettäessä on aiheellista määritellä yrityksen käytäntöihin liittyvät käsitteet: kunnossapitokustannusten sisältö, kunnossapitotunti, kunnossapitohenkilö, ylityötunti, ulkopuolinen työ, kiertonopeus, töiden suunnitteluaste ja häiriötaajuus.

    TAULUKKO 3.1. Tunnuslukujen laskennassa käytettyjä tietoja (PSK 7501 EHD.).

    Tiedon nimi

    Yksikkö 

    Laskentakaava tai kuvaus tiedon sisällöstä

    Odotusaika

    h

    Vikailmoituksen/korjauspyynnön ja korjauksen aloittamisen välinen aika. Odotusaikaan voidaan sisällyttää myös korjauksen aikana tapahtuva odottaminen.

    Oma osien valmistustyö

    h

    Oman kunnossapidon vara- ja muiden osien valmistukseen tehdyt työt

    Oman kunnossapidon työ

    h

    Oman kunnossapidon välitön työ ja omaan toimintaan kuuluva työ

    Omat materiaalikustannukset

    euro

    Omaan kunnossapitoon tehdyt varaosa- ja tarvikeostot

    Ostettu kunnossapitopalvelu

    euro

    Ostettu työ (sisältää materiaalit)

    Palkkakustannukset

    euro

    Henkilöstölle maksetut palkat + lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

    Parantava kunnossapito

    euro

    Parantavan kunnossapitotyön palkkakustannukset + materiaalit

    Raaka-ainekustannukset

    euro

    Tuotantotoiminnan raaka-ainekustannukset

    Seisokki

    Tila, jossa kohde ei ole toiminnassa (syystä riippumatta)

    Seisokkityö

    h

    Seisokkien aikana suoritettava suunniteltu työ

    Suunniteltu käyttöaika

    h

    Tuotantosuunnitelman mukainen käyttöaika

    3.4.3   Esimerkkejä tunnusluvuista
    Seuraavassa on esitetty eräitä keskeisimpiä kunnossapidon seurannan ja ohjauksen tunnuslukuja, jotka muodostavat tunnuslukujärjestelmän rungon.

    TAULUKKO 3.2. Tuotantojärjestelmän tehokkuus.
    Näitä tunnuslukuja käytetään kunnossapidon tunnuslukujen kanssa kunnossapidon toimintojen kehittämiseksi. Lisäämällä kunnossapidon panostusta voidaan kokonaissuorituskykyä parantaa. Kuitenkin on otettava huomioon, että vaikutus on epäsuora ja panoksen rajahyöty on pienenevä.

    Nimi

    Yksikkö 

    Laskentakaava tai määrittely

    Käyttöaste

    %

    Käyttöaika/kalenteriaika 

    Käytettävyys (K)

    %

    Käyttöaika / suunniteltu käyttöaika

    Kokonaistehokkuus (KNL)

    %

    Käytettävyys x toiminta-aika x laatukerroin

    TAULUKKO 3.3. Kunnossapidon vaikutus liiketoiminnan taloudellisuuteen ja tehokkuuteen.
    Tunnusluvuilla mitataan kunnossapidon merkittävyyttä pääliiketoiminnassa. Sitä arvioidaan kunnossapidon taloudellisuudella, tuottavuudella sekä panostuksella laitekantaan ja kunnossapidon tuotteisiin. 

    Nimi

    Yksikkö 

    Laskentakaava tai määrittely

    Kunnossapidon panostus liiketoimintaan

    %

    Kunnossapitokustannukset/liikevaihto

    Kunnossapidon panostus laitekantaan

    %

    Kunnossapitokustannukset/tuotantokoneet

    Kunnossapidon osuus tuotteesta

    euro/yks.

    Kunnossapitokustannukset/tuotanto

    Kunnossapitopanostus tuotannon arvoon

    %

    Kunnossapitokustannukset/tuotannon arvo

    Etusivu > Perusteet > 3.4 Kunnossapidon seurannan tunnusluvut Seuraava | Edellinen