Sivukartta Palaute |
Etusivu
> Sähkötekniikka
> 5. Sähkötekniikan perusteita |
Seuraava
| Edellinen |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.
Sähkötekniikan perusteita
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkösuureet,
tasasähkö:
Jännite = virta x resistanssi ; U
= IR
1 A virta, joka kulkee 1 Ω vastuksen läpi synnyttää 1 V jännitteen. Teho = jännite x virta P
= UI
Vaihtosähkö vaihtaa virran ja jännitteen suuntaa 50 kertaa sekunnissa (50 Hz). Se voi olla kolmi- tai yksivaiheista. Kolmivaihejärjestelmän pääjännite U (tai Up) tarkoittaa kahden vaihejohtimen välistä jännitettä. Suomessa Up = 400 V. Vaihejohtimen ja nollajohtimen eli maan välinen vaihejännite Uv on suomessa 230 V. Sähkölaitteiden käyttötilat määritellään olosuhteiden vaarallisuuden mukaan paljaaseen sähköjohtoon koskettaessa. Sähkölaitteet pitää valita tilaluokkien mukaan. On myös otettava huomioon se, että laitteiston tilaluokka voi sen elinkaaren aikana muuttua.
Kun kaapelit tulevat koteloon alhaaltapäin, niitä pitkin mahdollisesti valuva kosteus ei kuormita turhaan tiivistettä. Räjähdysvaaralliset tilat vaativat erityistä kotelointia ja myös kaapelien suojausta. Etsi kotelovalmistajien tai maahantuojien www-sivuilta vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Sähkölaitteiden IP kotelointiluokat eli kotelon ulkokuoren tiiviys
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Etusivu > Sähkötekniikka > 5. Sähkötekniikan perusteita | Seuraava | Edellinen |