Teksti tutuksi

Tutustu aluksi tässä tehtäväsarjassa käytettävään tekstiin. Aloita kuuntelu painamalla oikealla olevaa kuvaketta ja lue teksti. Siirry sen jälkeen tehtäviin.

Mökkikansaa

Suomalaiset rakastavat kesämökkejään ja viihtyvät siellä yhä suuremman osan ajastaan. Kun keskieurooppalainen rentoutuu hyvän ravintolaillallisen parissa ja on myös valmis uhraamaan siihen kelpo summan rahaa, niin suomalainen pakkaa autonsa ja karauttaa perheineen mökilleen, usein pitkänkin matkan päähän. Halpa grillimakkara ja kylmä lager-olut järven tai meren rannalla korvaavat monin verroin italialaisen keittiön tarjoilut. Tätä ei ruualleen omistautunut italialainen voi ymmärtää. Se on suomalaista mökkikulttuuria, jossa sauna höyryää eikä uimarantaan ole pitkä matka. Saunakahvit odottavat terassilla. Tätä eivät himmennä edes kiusalliset hyttysparvet eivätkä loputtomat ruuhkat mökkiteillä tai losseilla. Suomalaisilla kun on mahdollisuus "omaan järveen", mikä keskieurooppalaisessa herättää ihmetystä.

Jos rakennuskustannukset ylittävät kotimaassa oman sietokyvyn, rakennetaan olkikattoinen mökki vaikka naapurimaahan Viroon. Suomalaiset ovat viime vuosina löytäneet Saarenmaan, missä mökki nousee paljon halvemmalla. Samalla saa tuulahduksen ulkomaata ja vierasta kulttuuria. Monet tekevät sen juuri viimemainitusta syystä. Mökkimatka Tampereelta Kuressaareen Saarenmaalle vie "vain" kymmenen tuntia.

Suomessa on noin 500 000 kesämökkiä ja kesämökki koskettaa noin kahta miljoonaa suomalaista. Moni suomalainen vastaakin kysymykseen lempiharrastuksestaan "puuhastelu mökillä". Se koostuu pienistä asioista, kompostin kääntämisestä, huussin seinälaudan oikaisusta parilla naulalla tai linnunpöntön pystyttämisestä. Kaipuu tehdä käsillään toteutuu helposti omalla mökillä. Endorfiinit – hyvänolon hormonit – lähtevät liikkeelle. On saavutettu onnellisuuden taso, missä aika menettää merkityksensä.

Lautarakenteiset kyhäelmät rannoillamme ovat eilispäivää ja tilalle on nousemassa hulppeita hirsilinnoja. Kesämökkejä enemmän puhutaankin nyt loma- tai vapaa-ajan asunnoista tai kakkosasunnoista. Kesämökkien keskikoko on kasvanut neliöstä kahteen joka vuosi. Vuonna 2005 mökkien keskikoko oli jo 72 m². Yli puolet uusista mökeistä on talviasuttavia. Moni ajatteleekin siirtyvänsä eläköidyttyään asumaan pysyvästi vapaa-ajan asunnolleen.

Yhdeksän kymmenestä loma-asunnosta sähköistetään, verkkosähköt vetää 70%. Loput hyödyntävät aurinko- tai tuulivoimaa tai käyttävät aggregaattia. Pakastin ja jääkaappi pitää olla, samoin sähköhella ja -uuni. Televisiota ilman ei loma-asukas tule toimeen. Työnarkomaanin matkassa on aina myös tietokone. Mökkimiljöö tarjoaa myös rauhallisemmat puitteet innovatiivisille työsuorituksille. Sähköllä saa lisälämpöä, jos varaava takka ei yksin riitä. Sähkö nostaa myös veden järvestä tai kaivosta. Varustelutaso vastaa jo omakotiasujan hienouksia ja uusia houkutuksia keksitään lisää. Loma-asuntomessuilla kävijä ei aina huomaakaan eroa vapaa-ajan asunnon ja omakotitalon välillä. Kauko-ohjauksella lämmitystään hoiteli vuonna 2005 joka kymmenes. Murtohälyttimiä kaupataan suojaamaan arvokasta irtaimistoa. Ollaan siis hankittu "kahden asunnon murheet". Sähkökiukaaseen ei kuitenkaan suomalainen mökillään lankea, vanhan mökkitunnelman viimeinen virittäjä on aito puukiuas, savun haju ja liekin loimotus. Saunapuiden kanssa askartelu on oikeaa hyötyliikuntaa.

Lue loput tekstistä