Säätöpelti ja kanavien ilmamäärien säätäminen
Tehtävä Paluu

Ilmamäärää säädetään muuttamalla säätöpellin säätökartioissa olevan virtausaukon kokoa laitteen käyttömekanismin avulla. Virtausaukko ja ilmamäärä ovat suurimmillaan säätöasennossa 6 ja pienimmillään säätöasennossa 1. 
Säädön jälkeen paine-ero mitataan uudelleen ja ilmamäärä tarkistetaan käyrästöstä. Ilmamäärää verrataan vielä suunnitteluarvoon ja säädetään sen mukaiseksi toistamalla mittauksia ja säätöjä niin monta kertaa kuin tarpeen.
Säätöpelti on asennettava kanavaan noudattaen valmistajien määräämiä vähimmäisetäisyyksiä häiriölähteisiin. Muuntoliitin (supistava tai laajentava) ei vaadi vähimmäisetäisyyden noudattamista. 

Laite on asennettava oikeaan virtaussuuntaan (virtaussuunta on merkitty mittausliittimien yhteiden kannakkeeseen). 
Mikäli ilmastointikanavassa ei ole säätöpeltiä, säätö suoritetaan kanavissa olevien venttiileiden ja ilmanjakolaitteiden avulla. 

Huonetilojen ilmamäärät

Huonetila

Ulkoilma l/s

Poistoilma l/s

Makuuhuone

0,5*A /m2  (0,7)

ei poistoa

Olohuone

0,5*A /m2

ei poistoa

Keittiö

Siirtoilma

8

Keittiö tehostettuna

Siirtoilma

25

Vaatehuone, varasto

Siirtoilma

3

Kylpyhuone

Siirtoilma

10
Kylpyhuone tehostettuna

Siirtoilma

15
WC Siirtoilma

7

WC tehostettuna Siirtoilma

10

Kodinhoitohuone

Siirtoilma

8
Kodinhoitohuone tehostettuna

Siirtoilma

15
Sauna

2*A /m2

2
Sauna minimi 6 6

http://www.finlex.fi/data/normit/1921-D2s.pdf

Ilmamäärien selvittäminen kanavamittauksella

Ilmastointikanavan ilmamäärä voidaan laskea kanavasta mitattavan ilmannopeuden ja kanavan koon perusteella. Pienissä ilmastointikanavissa ilmannopeus mitataan ainoastaan kanavan keskeltä ns. yksipistemittauksena. Kanavan keskellä ilmannopeus on suurempi kuin reunoilla. Keskeltä mitattu ilmannopeus korjataan kanavakoosta riippuvan kertoimen avulla ilmamäärän laskemista varten. 

Suuremmissa ilmastointikanavissa mittaus suoritetaan ns. viisipistemittauksena. Ilmannopeudet mitataan kuvan mukaisesti viidestä eri pisteestä, ja ilmamäärän laskemisessa käytetään niiden keskiarvoa. Kanavan reunojen mittauspisteiden etäisyydet ovat 10 % kanavan halkaisijasta.

Ilmastoinnin yleismittarit ovat ominaisuuksiltaan monipuolisia. Ne voivat sisältää ns. mittauspöytäkirjamuistin ja sisäisen tiedonkeruujärjestelmän, joiden avulla eri mittaukset tallentuvat muistiin ja mittari laskee automaattisesti esimerkiksi keskiarvot. Mittareihin voidaan liitää erilaisia antureita, jolloin niillä voidaan mitata ilman nopeutta, lämpötilaa, määrää, kosteutta, vetoa, painetta jne. Mittari tunnistaa siihen liitetyn anturin ja valitsee käytettäväksi ne mittausohjelmat, jotka tulevat sillä anturilla kyseeseen. Mittausta varten pieniin ilmastointikanaviin porataan yksi reikä ja suurempiin kaksi reikää. Mittauksen jälkeen reiät suljetaan esimerkiksi kumitulpilla.

Ilmamäärien selvittäminen paine-eron avulla

Ilmastointikanavan ilmamäärä voidaan selvittää mittaamalla ilmavirran aiheuttama paine-ero. Se mitataan ilmamäärän säätämistä varten kanavaan asennetun säätöpellin mittausyhteistä. Ilmamäärä etsitään käyrästöstä paine-eron ja säätöpellin asennon (1–6) perusteella.