|
Märkäkalvon paksuuden mittaus
|
|
| MITTAUS KAMMALLA | MITTAUS KIEKOLLA | ||||||||||||||||||||||||||||
Mittauskammassa on piikkejä, jotka ovat keskenään eri mittaisia. Reunimmaiset piikit ovat korkeampia kuin keskellä olevat. Esim. jos kamman keskellä on piikki, jonka lukema on 100 mikrometriä, on se 100 mikrometriä lyhyempi kuin reunimmaiset piikit. Kun kampa painetaan märkään maalikalvoon, kastuvat ne piikit maalista, joihin maali yltää. Märkäkalvon paksuus voidaan arvioida sen mukaan, mitkä piikit ovat maalista kastuneet. Maalikalvon paksuus on vähintään sen piikin lukema joka on viimeiseksi kokonaan kastunut ( 1 ). Märkäkalvon mittaukset on tehtävä heti maalauksen jälkeen, ennen kuin liuottimia haihtuu pois tarkemman tuloksen saamiseksi.
|
Kiekon ulkoreunan kehät
ovat keskenään samalla korkeudella ( 2 ). Sen sijaan
keskellä olevan kehän ( 3 ) korkeus muuttuu reunimmaisiin
nähden. Kun kiekkoa pyöritetään maalikalvon pinnassa
,tarttuu maali kiekon keskikehän niin kauan kuin
maalikalvo siihen yltää. Mittaus tehdään
pyörittämällä kiekko maalikalvon yli. Aloitettaessa
kiekon nollakohta tulee olla maalipintaa vasten. Se
kohta johon maali päättyy keskikehässä on
märkäkalvonpaksuuden arvo.
Märkäkalvonmittausmenetelmillä saatavat tulokset eivät ole kovin tarkkoja, mutta suuntaa antavia. Kiekkoa voidaan pitää kampaa tarkempana mittausmenetelmänä. Kalvonpaksuuksien yksikkö on mikrometri.
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuva 1: Mittaus märkäkalvokammalla. | Kuva 2. Mittaus märkäkalvokiekolla. | ||||||||||||||||||||||||||||
 |
 |
||||||||||||||||||||||||||||
|
|