|
Suomen ensimmäisen rataosan asemat
suunnitteli Hämeen läänin silloinen lääninarkkitehti Carl Albert
Edelfelt. Hän teki opintomatkoja ulkomaille tutustuakseen asemien
suunnitteluun ja rakentamiseen.
Edelfelt teki kymmeniä erilaisia
suunnitelmia ja radan jokainen asema rakennettiin erilaiseksi.
Alkuaikojen rautatieasemissa oli selviä piirteitä eurooppalaisista
asemista. |
Edelfeltin suunnitelmien mukaan
rakennettiin asemat Helsinkiin, Tikkurilaan, Hyvinkäälle, Turenkiin,
Hämeenlinnaan ja Järvenpäähän.
Tikkurilan aseman rakentaminen
aloitettiin vuonna 1859 ja muiden asemien vuoden 1860 aikana. Radan
valmistuessa vuonna 1862 ne olivat kaikki joitakin viimeistelytöitä
vaille valmiit. |
|
Ensimmäisen radan pääteasemat Helsinki
ja Hämeenlinna rakennettiin väliasemia suuremmiksi ja tiilestä, kun taas
väliasemat tehtiin puusta.
Tikkurilan asema tehtiin
poikkeuksellisesti tiilestä, koska aseman lähellä oli tiilitehdas.
Jokaisella asemalla oli puinen laiturikatos. |
Edelfeltin asemissa yhdistyi
aikakauden useat erilaiset tyylisuunnat kuten uusrenessanssi, gotiikka
ja sveitsiläinen hirsiarkkitehtuuri.
Asemat toimivat myös asuinrakennuksina
ja Edelfelt sijoitti asunnot aina yläkertaan. |
|
Ensimmäisistä rautatieasemista on
jäljellä asemakäytössä lähes alkuperäisenä säilynyt Järvenpää ja
laajennettu Hyvinkää sekä entisöity museokäytössä oleva Tikkurilan
asema. Turengin asema on säilynyt, muttei enää käytössä.
Asemat Riihimäki-
Pietari- radalla
Takaisin etusivulle |
Edelfeltin suunnittelema Helsingin
rautatieasema kävi kaupungin kasvaessa liian pieneksi. Kilpailu uuden
aseman suunnittelusta päättyi vuonna 1904, mutta vasta vuonna 1918 Eliel
Saarisen suunnittelema uusi asemarakennus oli valmis. Hämeenlinnan
alkuperäinen asema paloi samana vuonna.
-> Palaa valikkosivulle
|
