Paluu kysymyssarjoihin

15 Tuotekohtainen kustannus ja toimintoperusteinen laskenta

15.6 Kysymykset ja tehtävät

Taso 3

1. Kuva 15.1 edustaa Erkki Ruotsin 1986 kehittämää talouskuvaa. Se sisältää minkä tahansa talousyksikön 'tilinpäätöksen'. Tällaisia talousyksikköjä ovat esimerkiksi työpiste, solu, linja tai tuoteverstas. Kuitenkin todellisen arvon tai kustannuksen määräämiseksi, kaikki tilinpäätöksen luvut arvostetaan ja myös oikaistaan käypään arvoonsa. Siitä voidaan yhdellä silmäyksellä nähdä yrityksen kulloinenkin tila. Talouskuvasta saadaan myös keskeisimmät tarkasteltavan yksikön tunnusluvut ja laskentakaavat. Muodosta seuraavat kaavat:

  1. Omaisuus?
  2. Pääoma?
  3. Taseen tasapaino?
  4. Myyntikate?
  5. Käyttökate?
  6. Liikevoitto?
  7. Nettotulos?

2. Taseen omaisuus ja pääoma summat ovat yhtä suuret. Siellä on tuotantovälineitä, joilla valmistetaan tuotteita. Kustannusten suuruusluokan selvittäminen on arviota sekä yhteen että vähennyslaskua. Olkoon työsolun taseen loppusumma 50.000 mk. Yrityksen keskimääräinen omavaraisuusaste (= oma pääoma / kokonaispääoma) on 50 % ja tuotantovälineet 40.000 mk ja varastot 10 000 mk. Piirrä tämän työsolun talouskuvan taseen osa?

3. Jotta kustannukset olisi mahdollista kohdistaa oikein, rakennetaan talouskuva jokaista vastuupistettä varten. Solussa valmistetaan 100 kpl:n erä komponentteja, joiden oletettu 'ulosmyyntihinta' on 500 mk/kpl. Koska solun käyttökate kattaa myös yrityksen yleishallintoa, täytyy solun käyttökatteen olla riittävä, olkoon tässä 30 %. Ulkopuoliset ostot ja raaka-aineiden osuus ovat 40 % ja välittömät palkat 10 % liikevaihdosta.
  1. äärää erän 'liikevaihto' ja erän kiinteät kustannukset?
  2. Muodosta 'tuloslaskelman' talouskuva?

4. Vertaa kuvia 15.1, 15.2 ja 15.3.
  1. Mikä ero on kuluilla ja kustannuksilla?
  2. Ryhmittele tuloslaskelman erät kustannuslaskentaa varten ryhmiin niin, että saat tuotannollisen yrityksen kustannusten laskentamallin ?
  3. Miten saadaan karkeasti välittömät kustannukset suoraan tilinpäätöksestä, millä nimellä ne siellä ovat?
  4. Mikä kustannuserä poisto voisi olla?

5. Vertaa kuvia 7.1 ja 15.3 ja 15.6.
  1. Mitä eroa on jalostusarvolla ja arvonlisäyksellä?
  2. Mitä yhteyttä on jalostusarvolla ja toimintoperusteisella laskennalla?
  3. Miten saadaan asiakaskate ja tuotantokate?

6. Kuvassa 15.4 esitetään kustannusten tarkempi jako ja se, miten välilliset ja välittömät kustannukset löytyvät (vertaa myös kuvaa 15.3). Tämän kuvan ideana on lisäksi se, että kyetään jakamaan kustannukset soluun, joka on tavallisesti myös kustannuspaikka.
  1. Onko apukustannuspaikka fyysisesti olemassa?
  2. Mitä eroa on kiinteillä kustannuksilla ja välillisillä kustannuksilla?
  3. Minkälainen kustannuspaikka solu voi olla?

7. Mitä yhteyttä on työsolulla, kustannuspaikalla ja vastuupisteellä?

8. Miten suuret tehtaan jakelu- ja markkinointikustannukset voivat olla suhteessa koko tulosyksikön liikevaihtoon (tulosyksikkö sisältää tavallisesti oman tuotesuunnittelun, markkinoinnin ja valmistuksen)?

9. Muodosta jalostusarvon kaava (vähennyslaskua)?

10. Kuvassa 15.7 on esitetty suuren ja pienen erän kustannusvertailu. Erittele kumpikin lasku erilleen ja tarkista olivatko laskut oikein?

11. Miten yksikkökustannus lasketaan, kun 10 kpl:n erän valmistamiseen menee aikaa 3 tuntia a' 200 mk/h ja asetuksen tekemiseen menee aikaa 1,5 h a' 100 mk/h?

12. Kustannuslaskennan ikuinen ongelma on selvittää oikein välillisten kustannusten osuus. Ota esille kuvan 15.2 mukainen tuotannollisen yrityksen kustannusten laskentamalli.
  1. Kuvassa 15.10 on esitetty kolme prosessia käsittävän tuoteverstaan välilliset kustannukset läpäisyaikojen perusteella. Mistä välittömät kustannukset saadaan? Tarkista, onko em. prosessien laskenta suoritettu oikein?
  2. Mitä muita tuloksia on mahdollista saada ja saatu sivutuotteena?
  3. Mitä ahaa-elämyksiä ja johtopäätöksiä voimme tehdä tästä esimerkistä?
  4. Tarvittiinko tässä laskelmassa toimintoperusteista ajattelua lainkaan?
  5. Voiko läpäisyaika olla suoraan verrannollinen välillisiin kustannuksiin?

13. Tilaus toimii samalla myös työkorttina. Mitä etua sillä saavutetaan?

14. Vuonna 1998 tietokoneella varustetun työpisteen investointikustannukset ovat ohjelmineen 300 000 mk, ja palkkakustannukset 200 000 mk/v. Tietokone kuoletetaan tasaerin 5 v:n aikana. Sisäinen laskentakorko on 10 %.
  1. Laske tämän työpisteen sisäinen tuntilaskutushinta, kun työpiste on ensimmäisenä vuotena tehokkaassa käytössä 60 % ajasta?
  2. Laske atk-työpisteen kustannukset yksikköä kohden, kun eriä oli 52 ja kappaleita kussakin erässä keskimäärin 10.


© 1998 Aarne Peltonen /
Opetushallitus