Ihmisoikeuskasvatus

Ihmisoikeuksien oppiminen ei voi koulussa perustua passiiviseen, opettajajohtoiseen opetusmalliin. Koska oikeudet koskevat myös jokaista luokan oppilasta, tulisi oppijan ihmisarvoa ja vapautta kunnioittaa myös itse oppimistilanteessa. Tällöin sopivimmat menetelmät ihmisoikeuksien opettamiseen sijoittavat oppilaan kasvuprosessin ytimeen ja rohkaisevat häntä riippumattomaan ajatteluun.
Toisin sanoen ihmisoikeuksien opettamiseen parhaiten soveltuvat aktivoivat oppimismenetelmät.
Ihmisoikeuskasvatuksen toisiinsa kytkeytyneet painopistealueet ovat:

* Oppiminen, tieto ja käsitteet
* Kasvatuskäytännöt ja monitieteiset projektit
* Arvokeskustelut

Tämä pedagoginen kolmijako estää laajentamasta kuilua, joka vallitsee liian usein tiedon ja toiminnan välillä. Ihmisoikeuksien ulkoa opettelu ei riitä kasvatukselle, joka tähtää toisen ihmisen kunnioittamiseen sekä oikeuksien ja lain toteutumiseen myös itse toiminnassa. Lisäksi lapset ja nuoret ovat usein tietoisia aikuisten toimintaa ohjaavien periaatteiden ja käytännön ristiriidoista. Aikuiset eivät aina toimi niin kuin he sanovat toimivansa. Lapset kokevat tämän vilpillisyyden epäoikeudenmukaisuutena, joka heikentää heidän uskoaan aikuisiin ja tätä kautta myös aikuisen sanan todenmukaisuuteen esimerkiksi ihmisoikeuksien kohdalla.