Kiertovoitelua käytetään kohteissa, joissa
öljy voitelun lisäksi myös
jäähdyttää ja puhdistaa kohdetta.
Kiertovoitelujärjestelmän on kyettävä tuottamaan
aina oikea määrä hyväkuntoista öljyä
kaikille voitelukohteille. Tämän lisäksi sen on
toimittava korkeissa lämpötiloissa sekä poistettava
ulkoiset epäpuhtaudet, kuten kulumispartikkelit,
hapettumistuotteet, vesi ja ilmakuplat.
Kiertovoitelusäiliö
Kiertovoitelujärjestelmää
käynnistettäessä säiliössä olevaa
öljyä lämmitetään esimerkiksi suojaputkissa
olevilla sähkövastuksilla. Käytön aikana ulkoisia
epäpuhtauksia poistetaan mahdollisimman tehokkaasti
lähinnä painovoimaisin menetelmin.
Kiertovoitelusäiliöitä on suorakulmaisia ja
lieriömäisiä.
Pääsäiliön yläosassa on
yleensä paluukartio tai siiviläkori. Säiliön
sisällä on lamelleja ja levyrakenteita, jotka ohjaavat ja
rauhoittavat öljyn virtausta. Pääsäiliön
alaosaan on suojaputkeen asennettu sähkövastuksia öljyn
lämmittämiseksi.
Säiliö on varustettu pinnankorkeusmittareilla.
Pääsäiliön kannessa on lisäksi huohotin, jonka
läpi ilma virtaa öljynpinnan korkeuden vaihdellessa
pääsäiliössä.
Pumput
Kiertovoitelujärjestelmässä on kaksi ruuvipumppua,
joista toinen valitaan pääpumpuksi. Pumppua
käytetään taajuusmuuttajalla varustetulla
sähkömoottorilla. Painetta säädetään
painelinjassa olevan painelähettimen avulla, jolloin
paineputkistossa on tasainen paine riippumatta virtausmäärien
muutoksista. Pumppujen päädyssä on
säädettävissä oleva ylipaineventtiili.
Suodattimet
Kiertovoitelujärjestelmän käydessä puolet
suodattimista on käytössä ja puolet on varalla.
Suodatinyksikössä on kolmitieventtiili, jolla valitaan
käytettävät suodattimet. Pumppujen ja suodattimien
välistä johtaa putki ylipaineen varoventtiilin kautta
takaisin pääsäiliöön.
Lämmönvaihdin
|
Lämmönvaihdinta
käytetään öljyn jäähdytykseen tai
lämmitykseen. Öljyä jäähdytettäessä
tai lämmitettäessä säädetään
säätöventtiilillä kylmän tai
lämpimän veden virtausta lämmönvaihtimeen.
Säätöventtiileitä ohjataan
lämmönvaihtimelta lähtevän öljyn
lämpötilan mukaan. |
Virtausmittari
Virtausmittareita on analogisia ja digitaalisia. Analogisia mittareita
ovat esim. paine-ero- ja rotametrimittarit. Rotametrimittareissa
virtauksen dynaaminen paine ja virtaussuunnassa laajenevassa kanavassa
olevan kellukkeen paino (tai jousivoima) kumoavat toisensa, jolloin
kellukkeen asemasta on luettavissa virtaus.
Yleisen prosessin valvonnan kehityksen myötä
virtauksien digitaalinen valvonta on lisääntynyt.
Tavanomaista on lukea mitatut virtausarvot keskitetysti, esim.
valvomosta, jolloin jokaisen voitelukohteen virtaus on tarkasti
tiedossa. Tämä ei ole poistanut tarvetta valvoa virtauksia
myös visuaalisesti, mittarikohtaisesti.
Digitaaliset mittarit voidaan jakaa hydrodynaamisella ja
syrjäytysperiaatteella toimiviin mittareihin.
Syrjäytysperiaatteella toimivia mittareita ovat esim.
hammaspyörä-, soikioratas- ja rengasmäntämittarit,
joissa virtaus jaetaan jatkuvasti vakiotilavuuksisiin laskettaviin
kammiotäytöksiin.
|
Hydrodynaamisella
periaatteella toimivassa roottorimittarissa toimintaa ohjaava
ohjausmoduuli mittaa potkurin pyörähdysaikaa induktiivisella
menetelmällä. Moduuli valvoo, ettei
öljynsyöttö keskeydy voitelupisteisiin tai poikkea
liikaa asetetuista rajoista. Roottorimittari on tukkeutumaton,
aiheuttaa pienen paine-häviön ja soveltuu laajalle
toiminta-alueelle. |