1.3 Kunnossapidon merkityksen korostuminen

Vaikuttamiskohteita näihin pehmeisiin tavoitteisiin pyrittäessä ovat:

suunnitteluvaatimukset

investointisuunnittelu

investointiprojekti

käyttö

kunnossapito

käytöstä poistaminen.

Suunnitteluvaatimusten ja suunnittelun merkitys on luonnollisesti ratkaisevan tärkeä yksittäisen laitteen elinkaarta tarkasteltaessa. Käytännön tilanne on kuitenkin se, että tämän päivän ja lähitulevaisuuden toiminta tapahtuu niillä koneilla ja laitteilla, jotka ovat käytössä nyt. Näin ollen ympäristön suojelun kannalta keskeisiin tavoitteisiin pyrittäessä ratkaiseviksi toiminnoiksi nousevat käyttö ja kunnossapito. 

YMPÄRISTÖKYSYMYKSISSÄ
KUNNOSSAPITO ON AINA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ.
PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ TUOTESUUNNITTELU ON RATKAISEVAA.

Kunnossapidon merkitys sekä jatkuvien että satunnaisten päästöjen rajoittamisessa on keskeinen. Hyvän esimerkin tarjoaa vanheneva auto, jonka päästöjä voidaan kunnossapidolla rajoittaa murto-osaan. On toisaalta huomattava, että kunnossapito itse on ongelmajätteiden tuottaja. Jätteiden syntyminen on toimintaa suunniteltaessa minimoitava. 
Kierrätys on tämän päivän muotisana. Kierrätys ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan useimmiten uudelleenjalostaminen tuottaa jätettä ja vaatii uusia resursseja. Kunnossapidolla voidaan tuotantohyödykkeiden käyttöaikaa pidentää ja kierrätyksen tarvetta vähentää. 

Työtapaturmista suuri osa aiheutuu viallisista laitteista. Laitteet on kunnossapidolla pidettävä turvallisen työskentelyn edellyttämässä kunnossa. Vain ani harvat kohteet ovat riskittömiä työturvallisuuden suhteen. 

KONEELLISTUMIS- JA AUTOMAATIOTASON NOUSU
Kaksikymmentä vuotta sitten esimerkiksi kahdenkymmenen koneen konepajassa oli kaksikymmentä koneenkäyttäjää ja yksi laitosmies. Nykyisin kilpailukykyisyys vaatii vastaavalta tuotantoyksiköltä vain muutaman työntekijän ohjaamaa tuotantolinjaa, jota huoltaa kaksi koulutuksen saanutta huoltomiestä. 
Kehittyneempien ja monimutkaisempien koneiden huoltaminen vaatii yhä enemmän koulutusta ja huollon suunnittelua sekä ennakointia. Kunnossapitotoiminta on kehittynyt ruuvimeisselin ja jakoavaimen kanssa vikoja korjaavasta laitosmiehestä yrityksen toimintastrategiaa turvaavaksi suunnitelluksi ja jatkuvasti kehitettäväksi toiminnaksi. 

On ilmeistä, että nykyinen matalan investointiasteen tuotantopolitiikka on tullut jäädäkseen. Uusinvestoinneilta vaadittava kuoletusaika on oleellisesti lyhentynyt. Tämä merkitsee sitä, että yhä useammin uusinvestoinnin sijasta päädytään nykyisten tuotantolaitteiden modifiointiin ja kunnossapidon tehostamiseen.

MONIMUTKAISEMMAT LAITTEET
Mitä monimutkaisempi laite on, sitä suuremmat ovat komponenttien toiminnalle asetettavat luotettavuusvaatimukset. Tämä on luonnollista, koska vikaantumismahdollisuudet lisääntyvät.
Jos meillä esimerkiksi on laite, jossa on toiminnallisesti sarjaan kytkettynä viisi komponenttia, joiden jokaisen luotettavuus on 0,999, tulee koko laitteen käyttövarmuudeksi

Tämä tarkoittaa, että 8 tunnin työvuoron aikana laite on käytettävissä 7 tuntia 58 minuuttia.
Tämä on usein varsin riittävä käyttövarmuuden aste.
Jos laitteessa olisi tuhat sarjaan kytkettyä komponenttia, olisi käyttövarmuus

Tällöin esim. 8 tunnin työvuoron aikana laite on käytettävissä 2 tuntia 56 min. Näin alhainen käytettävyys ei normaalisti ole hyväksyttävä.

JOT-PERIAATE
JOT (Just On Time) -periaate:
  =>   lyhyemmät toimitusajat, ei puskurivarastoja
  =>   korkeampi käyttövarmuusvaatimus
  =>   ehkäisevä kunnossapito ja lyhyemmät seisokkiajat.