2.1.1
Kunnossapitotoimintojen perusjako
Kunnossapito
pitää sisällään
hallinnollisia toimintoja
taloudellisia toimintoja
teknillisiä toimintoja.
Tässä kappaleessa
ryhmitellään teknilliset toiminnot ja
määritellään kunnossapidon
keskeisimmät termit. Kunnossapitotoimenpiteet voidaan toimintaperiaatteiden tasolla
luokitella seuraavasti:
Kuva 2.1.
Kunnossapidon jako.
- Ehkäisevä
kunnossapito
Kaikki ne tarkastus-, testaus- ja huoltotoimenpiteet, joita
tehdään ilman, että laitteessa
tiedettäisiin olevan vikaa.
- Käyttöseuranta
Kaiken kunnossapitotoiminnan lähtökohta.
Käyttöseurantaa suorittavat
pääsääntöisesti laitteen
käyttäjät.
- Kunnonvalvonta
Kunnonvalvonnassa kohteen toimintaa tarkkaillaan ja mitataan joko
jatkuvasti tai määräajoin. Tavoitteena on
alkavan vikaantumisen havaitseminen ja vian korjaaminen ennen kuin se
estää kohteen halutun toiminnon toteutumisen.
Esimerkkinä mainittakoon laakerien
värähtelyjen seuraaminen.
- Jaksotetut
huollot
Perinteinen käyttöajan,
käyttökertojen tai muun vastaavan mukaan jaksottuva
huoltotoimenpide, joka tehdään kohteen tilasta
riippumatta. Esimerkiksi öljynvaihto on jaksotettua
huoltoa.
- Tarkastus
Kohteen toimintakyvyn tarkastaminen. Ei sisällä
päätelmiä tai analyysejä.
- Testaus
Kohteen toimintakyvyn tarkastaminen vertaamalla saatuja mittaustuloksia
kohteelle spesifioituihin arvoihin. Sisältää
myös mittaustuloksiin liittyvät
päätelmät.
- Huolto
Kohteelle suoritetaan ennalta laaditun ohjelman ja
toimenpidesuunnitelman mukaiset kunnonvalvonta- ja
huoltotoimenpiteet.
- Korjaus
Toimenpide, jonka tarkoituksena on poistaa kohteesta paikannettu vika.
Suoritetaan, kun kohde on vikaantunut.
Vikaantuminen voi olla
– kokonaisvika, joka estää kohteen kaikki
toiminnot
– osittaisvika, joka estää osan kohteen toiminnoista.
- Käytöstä
poisto
Osan tai koko kohteen käytöstä poistaminen spesifioidun
eliniän täyttymisen, taloudellisesti kannattamattoman
korjauksen tai kohteen modifioinnin vuoksi. On huomattava, että
käytöstä poistaminen sisältää
myöskin käytöstä poistetun kohteen osien
asianmukaisen kierrätyksen sen purkamisen jälkeen.
2.1.2
Kunnossapidettävyys
Korjaavan ja ennakoivan kunnossapidon toisiaan
täydentävää vaikutusta voidaan havainnollistaa
oheisilla periaatekuvilla.
Huom: Korjaavaa kunnossapitoa on välttämättä oltava
keskimäärin 5 %, vaikka ennakoivaa kunnossapitoa
lisätään.
Kuva 2.2. Ennakoivan kunnossapidon vaikutus kokonaiskustannuksiin.
Ennakoivan ja korjaavan kunnossapidon suhteelle voidaan kuvan
mukaisesti löytää taloudellinen optimi. On kuitenkin
huomattava, kuten kappaleessa 3 tarkemmin osoitetaan, että
tämä optimi ei ole numerolaskelmilla kovinkaan tarkasti
määritettävissä. Kunnossapitomenetelmän
valintaan liittyviä näkökohtia, kuten turvallisuutta,
toimitusaikoja, ympäristövaikutuksia yms., on vaikea mitata
rahassa.
Yllä oleva taloudellisen optimoinnin periaate on yksi yrityksen
kunnossapitostrategian määrittämisen painava
näkökohta.
Oheisen kuvan arviointikaavio selventää kriteereitä, kun
pohditaan kunnossapitotoimien ajoitusta ennen vikaantumista tai sen
jälkeen.
Kuva 2.3. Laitteen kunnossapitoperiaatteen valitsemisen arviointikaavio.
|
