|
Kunnossapito-organisaatiot ovat kunnossapidon merkityksen
korostumisen myötä olleet voimakkaan muutoksen tilassa.
Kunnossapidon organisoinnissa on käytettävissä erilaisia
periaatemalleja:
- keskitetty
kunnossapito
- hajautettu
kunnossapito
- kunnossapito
omana tulosyksikkönään
- kunnossapidon
osto
palveluna
- käynnissäpito,
pienimuotoinen otos kunnossapidosta
- kaikkien edellisten erimuotoisia yhdistelmiä.
Toimintamallit ovat luonnollisesti yrityskohtaisia. Keskeisinä
lähtökohtina kunnossapidon organisoitumismuodolle ovat
yrityksen koko, tuotantotapa, valittu kunnossapitostrategia, yrityksen
sijaintipaikka sekä ulkopuolisten palvelujen saatavuus.
Keskitetyssä järjestelmässä kunnossapito toimii omana erillisenä
keskitettynä organisaationaan. Järjestelmällä on selviä teknisiä etuja:
+
Yhtenäiset helposti siirreltävät työvoimaresurssit.
+
Keskitetty osaaminen, kehittäminen ja koulutus.
+
Edullisuus erikoistumisen osalta. Samoja erikoisresursseja voidaan käyttää
koko yrityksessä.
+
Selkeä johtaminen, seuranta ja
tiedonhallinta.
Varjopuolina
ovat:
–
Keskitetyn organisaation jäykkyys ja resurssien jakaminen.
– Isolle organisaatiolle tyypillinen hitaus ja
tehottomuus.
– Vieraantuminen yksittäisten osastojen
ongelmista.
Hajautetussa järjestelmässä kunnossapito toimii
alayksiköissä tuotannon alaisuudessa. Edut ja varjopuolet
asettuvat suunnilleen päinvastoin kuin edellisessä
kohdassa.
+
Joustava ja nopea palvelu.
+
Osaaminen oman yksikön erikoisongelmissa.
–
Päällekkäisresurssoinnin vaara yritystasolla.
– Osaavien henkilöresurssien haavoittuvuus.
– Kapasiteetin joustavuuden hankalampi toteutus.
Omana tulosyksikkönään toimivan kunnossapidon erityispiirteet:
-
Sisäänrakennettu
pyrkimys tehokkuuteen ja kustannusten
karsintaan.
- Palvelusuhteesta (asiakassuhteesta) seuraava
palvelualttius. Kilpailuttamismahdollisuus ylläpitää
kunnossapitotoiminnan halua ja kykyä pyrkiä tehokkaaseen
toimintaan.
- Eriytetyn toiminnan ja kustannuslaskennan vuoksi
kunnossapidon kustannusvaikutukset nähdään
pelkästään kunnossapidon tulosyksikön
kannalta.
- Eriytetty kustannuslaskenta aiheuttaa jonkin verran lisäbyrokratiaa.
Kunnossapidon ostolla palveluna voi olla useampiakin lähtökohtia:
-
Kapasiteettihuippujen
tasauksen osto ulkoa.
-
Erityisosaamisen
osto (tieto tai laite).
- Standardilaitteiden koko kunnossapidon ostaminen niihin erikoistuneelta yritykseltä (esim. konttorikoneet).
-
Kunnossapidon
yhtiöittäminen ja kunnossapidon ostaminen
perustettavalta
yhtiöltä.
-
Koko
kunnossapidon
ostaminen palveluna.
Palveluista on
selvät
edut ja varjopuolet:
+
Kunnossapitoresursseista maksetaan vain silloin, kun niitä
käytetään.
+
Kapasiteettijoustot ovat periaatteessa helppoja.
+
Mahdollisuus kustannuskontrolliin
kilpailuttamisen
kautta.
+
Laajempi kokonaisosaaminen.
–
Aikaviiveet kriittisissä tapauksissa.
– Osa keskeistä tietämystä siirtyy
yrityksen ulkopuolelle.
– Yhteistyöongelmia saattaa esiintyä.
– Tuotantolaitostuntemuksen heikkeneminen.
Pienimuotoinen oman toimen ohella tapahtuva kunnossapito on normaali
pienen yrityksen toimintamuoto, kun yrityksen kunnossapitotarve ei kata
täyspäiväisen kunnossapitohenkilön
kokoaikatyötä. Tämä malli soveltuu hyvin myös
ison yhteisön itsenäisille, yksinkertaisilla laitteilla
operoiville yksiköille.
Kuva 5.1. Kunnossapitokulujen jakauma.
|
