oph_logo_fin.gif Kunnossapito - menestystekijä Sivukartta

Palaute

Etusivu > Perusteet > 5.3 Kunnossapidon henkilöstö

Seuraava | Edellinen

5.3 Kunnossapidon henkilöstö

5.3.1   Kunnossapidon työvaltaisuus
Miehittämätöntä tuotantoa kehitettäessä on luonnollisena tavoitteena ollut samalla kehittää miehittämätöntä kunnossapitoa. Miehittämätön tuotanto vaatii toteutuakseen 

  • lisää erilaisia antureita, säätö- ja ohjausjärjestelmiä ja toimilaitteita
  • varmistavia toimintoja ja laitteiden kahdentamisia
  • vaativan kunnonvalvonnan ja jaksotettujen huoltojen ohjelmien toteuttamisen.
Käyttäjien käyttöseuranta on osittain korvattava kunnossapitohenkilökunnan systemaattisella kunnonvalvonnalla.
Tuotannon automatisoinnin vaikutukset kunnossapitohenkilökunnalle: 
  • Kokonaisvastuu lisääntyy.
  • Kunnossapidettävien kohteiden tekninen vaatimustaso nousee huomattavasti. 
  • Kunnossapitohenkilökunnan koulutusvaatimukset nousevat.
  • Tuotantolaitteiden käytettävyysvaatimukset kasvavat, ja sen myötä kunnossapidon vaatimukset korjausaikojen suhteen kiristyvät. 
5.3.2   Kunnossapitokoulutuksen tavoitteet, koulutusalueet ja toteutus
Joskus esiintyy tilanteita, joissa jokin kunnossapitotoimenpide on suoritettu tavalla, joka ei vastaa toimenpiteelle asetettuja tavoitteita, tai toimenpide on jätetty kokonaan suorittamatta. Ongelmille voidaan löytää mm. seuraavat syyt. 
  • Ei ole ollut käytettävissä tarpeellisia henkilö-, väline- tms. resursseja. Ei ole voitu pitää toimenpiteiden vaatimia tuotantokatkoksia. 
  • Tieto toimenpiteen tarpeellisuudesta ei ole saavuttanut sitä henkilöä, jonka olisi pitänyt toimenpide tehdä. 
  • Henkilö, jolle toimenpiteen tekeminen olisi kuulunut, ei jostain syystä ole sitä tehnyt, vaikka onkin saanut siitä tiedon. 
  • Toimenpide on suoritettu virheellisesti, koska tekijällä ei ole ollut asian vaatimaa osaamista. 
  • Tekijä on välinpitämättömyyttään suorittanut toimenpiteen virheellisesti tai vajavaisesti. 
Neljä viidestä edellä esitetystä syystä on koulutukseen liittyviä. Varsin huomattava vaikuttaja on asenne.
Kunnossapitokoulutukseen tulee sisältyä seuraavat kolme tekijää – koulutus on kuin kolmijalkainen jakkara: jos yksi jalka puuttuu, tuoli ei pysy pystyssä. 

 KUNNOSSAPITOKOULUTUS

  •   KUNNOSSAPIDON PERUSTEET
  •   TIEDOT ja TAIDOT
  •   ASENTEET ja VASTUU
  • Kunnossapitokoulutuksen koulutusalueet
    Koulutus voidaan jakaa kahteen osaan: 

    • Peruskoulutuksen nostaminen tai yrityksen strategiaan liittyvä koulutus. Tämä koulutus toteutetaan laajasti, ja se koskee koko yritystä. 
      • Esimerkkeinä mainittakoon laatukoulutus, tietojärjestelmät, yhteistyötaidot, kustannustietoisuus. 
    • Selkeästi yksittäisten työtehtävien suorittamiseen liittyvät tiedot ja taidot. Tämä koulutus olisi pyrittävä suorittamaan monimuoto-opiskeluna niin, että siihen aina liittyy myös ohjattu käytännön harjoittelu ja pienimuotoinen näyttökoe. 

    Kunnossapitokoulutuksen toteutus
    Koulutuksen toteutuksen vaiheet ovat seuraavat: 

    • Pohditaan koko henkilöstön kanssa yrityskohtaiset tavoitteet ja painopistealueet. Tehdään päätökset ja julkistetaan ne henkilökunnalle.
    • Pyritään luomaan jatkuvaan kehittämiseen ja sen osana olevaan koulutukseen myönteisesti asennoituva ilmapiiri.
    • Luodaan koulutuksen ja sen tuloksena olevien pätevyyksien kirjausjärjestelmä.
    • Pyritään luomaan yrityksen sisäinen pätevyystutkintojärjestelmä, jossa tutkintoihin kuuluisi monimuoto-opiskeluperiaatteella perusteiden opiskelua ja käytännön työtä. Näitä auditoinnilla suoritettavia osatutkintoalueita voivat olla esimerkiksi erilaiset mittausmenetelmät, laakerien asennus, korjaushitsaus, ensiapu, trukinkuljetus ym. 
    • Järjestetään koulutustoiminta organisoiduksi toiminnaksi, jossa hyödynnetään sekä sisäisiä että ulkoisia koulutuspalveluja. Koulutuspalvelujen tarjonnasta huolehtii sitä varten nimetty koulutusvastaava. Yksittäisen koulutuspäätöksen tekee luonnollisesti lähin esimies.
    • Tuetaan itseopiskelua.

    EtusivuPerusteet > 5.3 Kunnossapidon henkilöstö Seuraava | Edellinen