|
5.3.1
Kunnossapidon
työvaltaisuus
Miehittämätöntä tuotantoa kehitettäessä
on luonnollisena tavoitteena ollut samalla kehittää
miehittämätöntä kunnossapitoa.
Miehittämätön tuotanto vaatii toteutuakseen
- lisää
erilaisia antureita, säätö- ja
ohjausjärjestelmiä ja toimilaitteita
- varmistavia
toimintoja ja laitteiden kahdentamisia
- vaativan
kunnonvalvonnan ja jaksotettujen huoltojen ohjelmien toteuttamisen.
Käyttäjien
käyttöseuranta on osittain korvattava
kunnossapitohenkilökunnan systemaattisella kunnonvalvonnalla.
Tuotannon automatisoinnin vaikutukset kunnossapitohenkilökunnalle:
-
Kokonaisvastuu
lisääntyy.
- Kunnossapidettävien kohteiden tekninen vaatimustaso nousee huomattavasti.
-
Kunnossapitohenkilökunnan
koulutusvaatimukset nousevat.
- Tuotantolaitteiden käytettävyysvaatimukset
kasvavat, ja sen myötä kunnossapidon vaatimukset
korjausaikojen suhteen kiristyvät.
5.3.2
Kunnossapitokoulutuksen
tavoitteet, koulutusalueet ja toteutus
Joskus esiintyy tilanteita, joissa jokin kunnossapitotoimenpide on
suoritettu tavalla, joka ei vastaa toimenpiteelle asetettuja
tavoitteita, tai toimenpide on jätetty kokonaan suorittamatta.
Ongelmille voidaan löytää mm. seuraavat syyt.
- Ei ole ollut käytettävissä
tarpeellisia henkilö-, väline- tms. resursseja. Ei ole voitu
pitää toimenpiteiden vaatimia tuotantokatkoksia.
- Tieto toimenpiteen tarpeellisuudesta ei ole
saavuttanut sitä henkilöä, jonka olisi pitänyt
toimenpide tehdä.
- Henkilö, jolle toimenpiteen tekeminen olisi
kuulunut, ei jostain syystä ole sitä tehnyt, vaikka onkin
saanut siitä tiedon.
- Toimenpide on suoritettu virheellisesti, koska tekijällä ei ole ollut asian vaatimaa osaamista.
- Tekijä on
välinpitämättömyyttään suorittanut
toimenpiteen virheellisesti tai vajavaisesti.
Neljä viidestä edellä esitetystä syystä on
koulutukseen liittyviä. Varsin huomattava vaikuttaja on asenne.
Kunnossapitokoulutukseen tulee sisältyä seuraavat kolme
tekijää – koulutus on kuin kolmijalkainen jakkara: jos
yksi jalka puuttuu, tuoli ei pysy pystyssä.
KUNNOSSAPITOKOULUTUS
KUNNOSSAPIDON PERUSTEET
TIEDOT
ja TAIDOT
ASENTEET ja VASTUU
Kunnossapitokoulutuksen
koulutusalueet
Koulutus voidaan jakaa kahteen osaan:
- Peruskoulutuksen nostaminen tai yrityksen strategiaan
liittyvä koulutus. Tämä koulutus toteutetaan laajasti,
ja se koskee koko yritystä.
- Esimerkkeinä mainittakoon laatukoulutus, tietojärjestelmät, yhteistyötaidot, kustannustietoisuus.
- Selkeästi yksittäisten
työtehtävien suorittamiseen liittyvät tiedot ja taidot.
Tämä koulutus olisi pyrittävä suorittamaan
monimuoto-opiskeluna niin, että siihen aina liittyy myös
ohjattu käytännön harjoittelu ja pienimuotoinen
näyttökoe.
Kunnossapitokoulutuksen
toteutus
Koulutuksen toteutuksen vaiheet ovat seuraavat:
-
Pohditaan koko
henkilöstön kanssa yrityskohtaiset tavoitteet ja
painopistealueet. Tehdään
päätökset ja
julkistetaan ne henkilökunnalle.
-
Pyritään
luomaan jatkuvaan kehittämiseen ja sen osana
olevaan koulutukseen myönteisesti asennoituva ilmapiiri.
-
Luodaan
koulutuksen ja sen tuloksena olevien pätevyyksien
kirjausjärjestelmä.
- Pyritään luomaan yrityksen sisäinen
pätevyystutkintojärjestelmä, jossa tutkintoihin kuuluisi
monimuoto-opiskeluperiaatteella perusteiden opiskelua ja
käytännön työtä. Näitä auditoinnilla
suoritettavia osatutkintoalueita voivat olla esimerkiksi erilaiset
mittausmenetelmät, laakerien asennus, korjaushitsaus, ensiapu,
trukinkuljetus ym.
-
Järjestetään
koulutustoiminta organisoiduksi
toiminnaksi, jossa hyödynnetään
sekä
sisäisiä että ulkoisia koulutuspalveluja.
Koulutuspalvelujen tarjonnasta huolehtii sitä varten nimetty
koulutusvastaava. Yksittäisen
koulutuspäätöksen
tekee luonnollisesti lähin esimies.
-
Tuetaan
itseopiskelua.
|
