Yleistä
Menetelmä soveltuu metallien määrittämiseen massasta, paperista,
uusiokuiduista tai kartongista laboratorio-olosuhteissa. Kadmiumin alempi
määritysraja on välillä 0.002 0.01 mg/kg ja lyijyn alempi määritysraja
on välillä 0.02 0.1 mg/kg riippuen näytteen koosta ja käytetystä
laitteesta.
Määritelmä
Näyte käsitellään typpihapolla suljettuun astiaan kehittyvän paineen
ja lämpötilan avulla. Muodostunut liuos laimennetaan ja kadmium- ja
lyijypitoisuudet määritetään grafiittiuunitekniikalla.
Reagenssit
Reagensseina käytetään analyysipuhdasta laatua.
- Vesi
Puhdistetun veden sähkönjohtavuuden on oltava < 0,1 µS/cm eikä siinä saa
olla yli 45 µm läpimittaisia hiukkasia.
- Typpihappo 15 mol/l
Käytä hivenainemäärityksiin tarkoitettua laatua.
- Typpihappo 0,15 mol/l
Laimenna 10 ml typpihappoa (HNO3, tiheys 1,4 g/ml) vedellä litraksi.
- Typpihappo 0,5 mol/l
- Kadmiumin perusliuos 1000±2 mg/l
Liuotetaan 2,744±0,005 g kadmiumnitraattitetrahydraattia (Cd(NO3) 4 H2O)
litraksi 0,5 mol/l HNO3.
- Kadmiumin vertailuliuos 1,00 mg/l
Laimenna 1 ml kadmiumin perusliuosta litraksi 0,15 mol/l HNO3. Liuos
säilyy useita kuukausia polyeteenipullossa.
- Lyijyn perusliuos 1000±2 mg/l
Liuotetaan 1,000 g lyijyä seokseen, jossa on 10 ml typpihappoa (HNO3,
tiheys 1,4 g/ml) ja 10 ml vettä ja laimennetaan litraksi.
- Lyijyn vertailuliuos 1,00 mg/l
Laimenna 1,00 ml lyijyn perusliuosta litraksi 0,15 mol/l HNO3. Liuos
säilyy useita kuukausia polyeteenipullossa.
- Matriisin muunnosliuoksina voidaan käyttää kolmea eri liuosta, jotka
ovat
palladiumnitraatti-, ammoniumdivetyfosfaatti- ja
magnesiumnitraattiliuos. Palladiumnitraatin kantaliuos valmistetaan
liuottamalla 2,0 g Pd(NO3) 10 ml typpihappoa (HNO3, tiheys 1,4 g/ml) ja
laimentamalla 500 ml:ksi.
Ammoniumdivetyfosfaatin kantaliuos valmistetaan liuottamalla 2,0 g
NH4H2PO4 veteen ja laimentaan 100 ml:ksi.
Magnesiumnitraatin kantaliuos valmistetaan liuottamalla 0,5 g Mg(NO3)2
veteen ja laimennetaan 100 ml:ksi.
3. Laitteet
- Tavallisia laboratoriovälineitä, jotka puhdistetaan liottamalla niitä 12
tuntia 1 mol/l typpihapossa. Huuhtele lopuksi vedellä.
- Märkähajotus voidaan tehdä autoklaavilla tai mikroaaltouunilla.
Autoklaavi, jossa lämpötila voidaan pitää lämpötila 160±5
°C ja jossa on
ylikuumenemisen turvajärjestelmä. Autoklaavi on varustettu 250 ml PTFE:stä
(polytetrafluorietyleeni) valmistetulla sisäastialla, jonka kansi on myös
PTFE:tä.
Mikroaaltouunissa tulee olla pyörivä astiakaruselli ja uunin pitäisi
pystyä pitämään lämpötila 175 °C. Hajotusastiana käytetään 100 ml
PTFE-astiaa, joka voi olla matala- tai korkeapaineastia.
- Atomiabsorptiospektrometri, jossa on mahdollisuus käyttää L“vovin
tasolla varustettuja ja pyrolyyttisellä grafiitilla päällystettyjä uunin
putkia.
Näytteen valmistus
Revitään näytteet 10 mm x 10 mm suuruisiksi koepaloiksi. Halkaistaan
massa- ja kartonkinäytteet paksuudeltaan pienemmiksi. Annetaan näytteiden
saavuttaa vaa“an ympäristön kosteustasapaino pitämällä näytteitä vaa“an
läheisyydessä 20 minuuttia. Punnitaan tarkasti autoklaavi hajotusta varten
1,000g ja tehdään kaksi rinnakkaista näytettä sekä nollanäyte.
Mikroaaltouuni hajotuksessa käytettävä näytekoko on 120 ml astiassa 0,3 g.
Märkähajotus
Siirretään näyte PTFE-astiaan ja lisätään 10 ml typpihappoa (HNO3, tiheys
1,4 g/ml). Hajotusastia suljetaan omalla kannellaan ja astia asetetaan
joko autoklaaviin tai mikroaaltouniin. Jos näyte sisältää estereitä tai
alkoholeja muodostavat ne typpihapon kanssa räjähtäviä seoksia. Jos näyte
sisältää merkittäviä määriä kyseisiä yhdisteitä, ei typpihappoa voida
käyttää.
Autoklaavin suljetaan laitteen ohjeen mukaan. Kuumenna 160±5
°C 16±1
tuntia. Avaa jäähtynyt autoklaavi vetokaapissa. Mikroaaltouunia
kuumennetaan portaittain n. 45 minuutin ajan ja pidetään lämpötila 175±5
°C:ssa 5 minuuttia. Hajotusastian annetaan jäähtyä ja avataan
vetokaapissa. Varmistetaan, että näyte on hajonnut täydellisesti.
Typpihöyryjen annetaan häipyä ja laimennetaan 25 ml:ksi. Annetaan
kiintoaineen laskeutua pohjalle.
Metallipitoisuuden määrittäminen
Taulukko 1. Vertailuliuosten laimennukset
|
Nolla |
Vertailuliuos 1
µg/l |
Vertailuliuos 2
µg/l |
Vertailuliuos 3
µg/l |
Cd |
0 |
1,0 |
5,0 |
10,0 |
Pb |
0 |
10 |
20 |
30 |
Käytetään kolmea vertailuliuosta ja yhtä reagenssinollaa ja ota
vertailuliuos 2
referenssinäytteeksi. Laimenna liuokset 0,15 mol/l typpihapolla. Lisätään
kadmium ja lyijyn liuoksiin palladiumnitraatti-, ammoniumdivetyfosfaatti-
ja magnesiumnitraattiliuosta matriisin muuntamiseksi. Tarkasta
laitteenkäyttöohjeesta matriisinmuuntajien pitoisuudet.
Mittaa nolla, vertailuliuokset, referenssinäyte ja näytteet
atomiabsorptiospektrometrin ohjeen mukaan.
Pitoisuus
X = ( c f V ) / ( m ), jossa
X = happoliukoisen alkuaineen pitoisuus, mg/kg
c = mittauksesta saatu tulos, josta reagenssinolla on vähennetty, mg/l
f = laimennuskerroin
V = näyteliuoksen tilavuus = 25 ml
m = kuivatun näytteen määrä, g
Tulos ilmoitetaan kullekin alkuaineelle kahdella merkitsevällä numerolla,
jos tulos on yli 1 mg/kg ja yhdellä merkitsevällä numerolla, jos tulos on
0,1 1 mg/kg.
Suhteellinen virhe % = RSD= 100s/x, jossa
x = keskiarvo
s = keskihajonta
Taulukko 2. Autoklaavilla ja mikroaaltouunilla hajotetun näytteen
alkuaineen kopiopaperissa.
|
autoklaavi Ka, mg/kg |
autoklaavi RSD % |
mikroaaltouuni Ka, mg/kg |
mikroaaltouuni RSD % |
Cd |
0,20 |
7,6 |
0,07 |
2,9 |
Pb |
0,71 |
16 |
0,60 |
6,4 |
Määrityksestä saatuja tuloksia verrataan taulukon tuloksiin.Lähteet:
Scandinavian pulp, paper and board testing committee scan-cm 54:97
Etusivu > Teollisuusnäyteanalyysit > Kadmium ja
lyijy grafiittiuunitekniikalla
Etusivu
> Analyysiohjeet > Kadmium ja lyijy
grafiittiuunitekniikalla
|
Mittaus-
pöytäkirja
(39 kt Word)
Raportointi- kaavake
(33 kt Word)
|