Paluu kysymyssarjoihin

6 Läpäisyajan lyhentäminen ja visuaalinen ohjaus

6.6 Kysymykset ja tehtävät

Taso 2 ja 3

1. Mitä nopealla asetuksen vaihdolla ajetaan takaa?

2. Mistä näkökulmasta ihmiset ja koneet ovat joustavia?

3. Mitä ymmärretään tuotannossa esiintyvällä kapeikolla, eli pullonkaulalla?

4. Miten imuohjattu solu muodostetaan?

5. Kanban korvaa työmääräyksen, kuva 6.6. Mitä kanban merkitsee imuohjauksessa?

6. Mitä punainen tai keltainen valo prosessissa merkitsee?

7. Kuvassa 6.7 on esitetty lista päivän ongelmista.

  1. Miten keskisuuren sarjan käynnistys ja päivän ongelmien ratkaisu vaatii työntekijältä?
  2. Miten toimitaan päivän kiintiön täyttämiseksi aluksi ja miten, kun prosessi on ajettu sisään?

8. Miten perustellaan vallitsevaa työnsuunnittelun suuntausta, jossa ajatustyön painopistettä siirretään lattiatason suuntaan?

9. Paljonko aikaa menee solun käynnistämiseen (osaperhe)?

10. Kuvaile lyhyesti verkostosolun idea.

Taso 3

11. Funktionaalisesti organisoitua tuotantoa on vaikea virtaviivaistaa, koska tehdas on jaettu osastoihin, joiden kautta tuote etenee edestakaisin osastolta toiselle eikä virtaa jouheasti. Ks myös kuvia 11.2 ja 11.3. Tehtaassa on päätetty analysoida tuotteiden kulkureittejä ja käynnistää yhden osaperheen pilottiprojekti:
  1. Miten toimit osaperheen löytämiseksi?
  2. Miten rikot osastojaon muodostaman ongelman funktionaalisen järjestelmän sisällä, kun haluat virtaviivaistaa solun?

12. Analysoi kuvan 6.6 mukainen soluvalmistus ja vertaa
kuvan 6.3 keinoihin.
  1. Miten välivarastoille kävi eri vaiheiden välillä, entä alku- ja loppuvarasto?
  2. Luokitellaanko tässä tapahtuva visuaalinen ohjaus imu- vai työntöohjaukseksi ja mitä etuja saavutetaan prosessin valvonnan kannalta?
  3. Miten siirtojen minimointi onnistui, mistä raaka-aineet ja puolivalmisteet oikein virtaavat prosessiin?
  4. Miten prosessi tahdistettiin ja miten jatkuva parantaminen toimii?

13. Miksi funktionaalinen järjestelmä estää läpäisyajan pienentämisen?

14. Miten nopean läpäisyajan noidankehän joudutaan
(kuva 5.13)?

15. Kuvaa jokin kehitysprojekti ja priorisoi kuvan 6.15 mukaiset läpäisyajan keinot oheiseen kuvioon sellaiseen järjestykseen, mikä eniten näyttäisi lyhentävän läpäisyaikaa?


16. Vertaa kuvaa 6.17. Täydennä oheiseen kuvioon:
  1. Mitä etua tuoteperheajattelulla ryhmäteknologiassa saavutetaan?
  2. Piirrä kuolemankapeikko (vihje: piirrä kolmiot päällekkäin), nimeä ainakin kaksi syytä miksi ko. kapeikko syntyy ja miksi sieltä olisi pyrittävä pois (jompaankumpaan päähän)?
  3. Kun kuolemankapeikosta pyritään massatuotannon suuntaan.


 
17. Kuvaile tehtaan kokonaisuutta hahmottavia kehittämisohjelmia kahdenkymmenen vuoden välein (1970-90-luvut):
  • Vertaa alla olevaan uudempaa (ks. kuva 1.7, CE) menettelytapaa ja em. ryhmäteknologian aikaista menetelmää keskenään, kuva 5.2, mitä eroja?
  • Täydennä alla olevaan kuvioon tuotantotekniikan ja markkinoinnin alue?


18. Toyota kehittämää tuotantomenetelmää kutsutaan monilla nimillä, kuten juuri oikeaan tarpeeseen -tuotanto (JOT) tai tehtaan toiminta minimikalustolla (vihje: kuvat 5.4-6 ja 8.5):
  1. Täydennä oheisen kuvion kaksi tyypillisintä ominaisuutta 1) ja 2)?
  2. Täytä kohdat a) - g)
  3. Mitä etuja saavutetaan asetusaikojen minimoinnilla?
  4. Mitä etuja monikonekäytöllä saavutetaan?
  5. Mitä tarkoitetaan tasoitetulla tuotannolla?
  6. Miksi alihankinnoissa tarvitaan JOT-sopimusta?
  7. Mitä JOT-toimittajan sertifikaatilla tarkoitetaan ja miksi se on tarpeellinen?
  8. Miten JOT-tuotantoon siirryttäessä voidaan päästä jopa 1/3:aan entisestä tilan tarpeesta?
  9. Mitä ymmärretään kanban-ohjauksella Toyota-järjestelmässä ja mikä on sen osuus 'kaiken turhan eliminoinnissa'?

19. Täydennä oheinen kuvio?


20. Täytä oheisen kuvion tyhjä ruutu kysymyslauseella?



© 1998 Aarne Peltonen /
Opetushallitus