Tuore tutkimus tarkastelee työpaikkaohjaajien koulutusta ja opettajien työelämäjaksoja
- Selvityksen mukaan oppilaitos-työelämäyhteistyö tiivistyy entisestään
Työpaikkaohjaaja tukee työssäoppijaa- Työssäoppijan lähin tuki työpaikalla on työpaikkaohjaaja
Työpaikkaohjaajaksi voi myös kouluttautua- Työpaikkaohjaajille on tarjolla koulutusta.
Koulutusta opettajille- Opettajien tehtäväkenttä muuttuu ja työelämäosaamisen kehittämiseen on panostettava.
Tuore tutkimus tarkastelee työpaikkaohjaajien koulutusta ja opettajien työelämäjaksoja
Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun Opetushallituksen toimeksiannosta tekemän työpaikkaohjaajien koulutusta ja opettajien työelämäjaksoja käsittelevän selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö muuttuu työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä. Haastateltavien mukaan työpaikat toimivat yhä enemmän oppimisympäristöinä, ja samalla opettajien ja työpaikkaohjaajien roolit muuttuvat. Työpaikkaohjaajien koulutus nähdään sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla keskeisenä työelämäyhteistyön muotona ja koulutuksen järjestäjälle kuuluvana alue- ja työelämän kehitystehtävänä.
Käytännössä työpaikkaohjaajien toteutumisessa eri alueittain ja aloittain on suurta vaihtelua. Erityisen suurta vaihtelu on pienten yritysten välillä ja tekniikan aloilla. Työpaikkaohjaajien koulutuksiin tarvitaan tulevaisuudessa monipuolisia malleja, jotka perustuvat työpaikkojen ja alojen (klustereiden) tarpeisiin, edistävät verkottumista sekä oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien koulutusten onnistuminen edellyttää oppilaitosjohdolta jämäkkää strategista ja pedagogista suunnittelua sekä töiden organisointia siten, että eri alat osastonjohtajineen ja opettajineen saadaan kannustettua sekä sitoutettua työpaikkaohjaajien koulutukseen osana työssäoppimisen kehittämistä. Työpaikkaohjaajien koulutuksia tullaan tulevaisuudessa järjestämään entistä enemmän työpaikoilla, osittain työssäoppimisen sekä näyttöjen yhteydessä. Uuden oppimiskulttuurin synnyttäminen vaatii myös opettajien asenteessa ja osaamisessa muutoksia.
Opettajien työelämäjaksojen toteuttamista koskevan selvityksen perusteella voidaan todeta, että työelämäjaksojen toteuttamisessa Euroopan sosiaalirahastolta saatu tuki on käytetty tuloksekkaaseen ja vaikutuksiltaan erittäin myönteiseen toimintaan: kokemukset työelämäjaksoista ovat hyviä. Erityisesti kaikki toimintaan osallistuneet opettajat, oppilaitosjohtajat ja työpaikat ovat työelämäjaksoihin tyytyväisiä. Ongelmaksi nähdään se, että kaikki opettajat eivät ole halukkaita osallistumaan – sekä se, että kaikissa oppilaitoksissa ei osata luoda opettajille riittäviä osallistumisen mahdollisuuksia. Yleisenä huolen aiheena ovat toiminnan vaatimat kustannukset: miten hyväksi koettu käytänne on ylipäätään mahdollista juurruttaa.
Työelämäjaksojen tavoitteissa ja toteutusmalleissa on eroja. Keskeisimpiä tavoitteita ovat opettajan osaamisen ylläpitäminen, alan työssäoppimisen edistäminen sekä oppilaitoksen yhteistyöverkoston kehittäminen.
EIVÄT HE MUUTA TEKISIKÄÄN. Tarkastelussa työpaikkaohjaajien koulutus, opettajien työelämäjaksot ja työssäoppiminen.
Katso myös tutkimuksesta tehdyt kalvosarjat
Työpaikkaohjaaja tukee työssäoppijaa
Opiskelijan kannalta tärkein henkilö työpaikalla on työpaikkaohjaaja.
Työpaikkaohjaaja on haastavan tehtävän edessä ohjatessaan nuorta työssäoppijaa, on kyettävä ottamaan huomioon vaikkapa opiskelijoiden erilaiset valmiustasot suoriutua työssäoppimistehtävistä. Oppijat ovat keskenään hyvin erilaisia, osa innostuu helposti ja tarttuu ripeästi asioihin, osa voi olla hyvinkin arkoja. Opiskelija ei ole alan ammattilainen ja näin hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea ja ohjausta työtehtävissään.
Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa edesauttaa hyvin sujuvaa työssäoppimista. Työtehtäviä voi tavoitteiden sallituissa rajoissa suunnata opiskelijan taipumusten ja mielenkiinnon mukaan. Tehtävien vaikeusastetta ja etenemisnopeutta tulee säädellä alusta lähtien.
Opiskelija on usein hiukan hämmentynyt ja jännittynyt uudesta oppimistilanteestaan. Pelko ja jännitys ovat oppimisesteitä, jos ne jatkuvat pitkään. Opiskelijaan tutustuminen auttaa purkamaan turhia pelko- ja jännitystilanteita. Erityisesti hiljaisten ja arkojen opiskelijoiden kohtaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Ohjaajan on kerrottava ja näytettävä opiskelijalle työtehtävien ohjeistukset ja seurattava ja tuettava työn suoritusta. Neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Alkuvaiheen jälkeen opiskelijan kiinnostuminen työn sisällöstä lisääntyy. Rutiininomaiset työsuoritukset alkavat toimia ja ohjaaja voi keskittyä opastamaan työsuorituksissa sekä motivoida opiskelijaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä.
Työtehtävien oppimisen edetessä ohjaaja avustaa ja tukee työsuoritusten entistä syvällisempää oppimista. Opiskelijan on mahdollista saavuttaa itseohjautuvuus, jolloin ohjaajan rooli on enemmän opastava ja neuvova. Tällöin ohjaaja ei anna valmiita ratkaisuja ja ohjeita, vaan opiskelijan on itse pyrittävä muodostamaan työtehtäviinsä ratkaisut, jotka ohjaaja hyväksyy.
Työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena on, että kokeneet työntekijät osaavat ohjata ja kannustaa opiskelijoita ammattiin ja omaksumaan työelämän pelisääntöjä. Koulutukseen osallistuminen antaa valmiuksia myös työpaikan käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi perehdyttämisen osalta.
Työpaikkaohjaajien koulutuksen toisena kohderyhmänä ovat yhteistyössä heidän kanssaan toimivat ammatillisten oppilaitosten opettajat. Osallistumalla yhteiseen koulutukseen työpari opettaja-työpaikkaohjaaja voivat kehittää yhteistyötään.
Työpaikkaohjaajan opinnot ovat kahden opintoviikon laajuiset ja ne koostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista:
- ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö
- opiskelijalähtöinen ohjaaminen
- työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttaminen
- opiskelijan arviointi työpaikoilla.
Opettajien työelämäossamisen koulutus tarjoaa opettajille ja opetustoimen henkilöstölle mahdollisuuden täydentää, laajentaa ja syventää työelämäosaamistaan. Koulutuksen järjestäjälle koulutus antaa välineitä luoda ja kehittää yhteistyötä ja verkostoitua alakohtaisesti alueen työelämän kanssa. Tekemällä yhteistyötä oppilaitos ja työelämä vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laatua ja vaikuttavuutta.
Opettajien työelämäosaamisen täydennyskoulutus (25 opintopistettä) koostuu neljästä osasta.
1. Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus 6 op
2. Oppimisen ja osaamisen arviointi 6 op
3. Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla 6 op
4. Alan kehittäminen ja yrittäjyys 7 op
Tutustu Opettajan työelämäosaamisen opintojen perusteisiin.
Perusteet opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukselle 25 op (pdf)
Materiaaleja työssäoppimisen ohjaukseen sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutukseen
Muistio työssäoppimiseen liittyvästä opetustoimen henkilöstökoulutuksesta.Opetushallitus 28.4.2000.
Työssäoppimiseen liittyvä opetustoimen henkilöstökoulutus -julkaisun päivitetty luku 2. Perusteet työssäoppimiseen liittyvälle opettajien täydennyskoulutukselle vuodesta 2003 alkaen.
Työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet 2 ov. Opetushallituksen Moniste 2/2004.
Taloudellinen tiedotustoimisto on ESR-hankkeessaan 'Verkostoitumalla työssäoppimiseen laatua ja vaikuttavuutta (VETOLAVA)' tuottanut runsaasti aineistoa työssäoppimisesta:
- Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla - opas yrityksille .
- Työssäoppimisprosessin kehittäminen ja arviointi - opas oppilaitoksille ja yrityksille .
- Työssäoppimisen prosessikuvaukset .
- Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen - raportti .
- Ammatillinen opettaja työelämäjaksolla - raportti .
Teollisuuden työnantajat on laatinut oppaan työssäoppijan ohjaus työpaikalla.
Tutustu myös Irma Laihon laatimaan raporttiin työpaikkakouluttajat tulivat. Vuosien 1996-2000 Työpaikkakouluttajakoulutus-projektin laatuarviointia.
ESR tavoite 3 -ohjelman projektien haku.
