Kun koneiden kuluminen lisääntyy ja siirrytään tasaisen kulumisen vaiheesta voimakkaaseen kulumiseen, havaitaan, että voiteluöljyssä olevien kulumishiukkasten koko kasvaa ja niiden määrä lisääntyy huomattavasti. Kun normaalin kulumistilanteen vallitessa toisiaan vasten liikkuvista pinnoista irtoavat kulumishiukkaset ovat halkaisijaltaan noin 10 µm, kasvaa niiden koko voimakkaassa kulumisessa 10–100-kertaiseksi. Samalla tapahtuu muutoksia myös hiukkasten muodossa. 

Kulumishiukkasanalyysi eli ferrografia perustuu edellä kuvatun ilmiön tarkkailuun. Menetelmässä seurataan kulumishiukkasten määrässä ja kokojakaumassa tapahtuvia muutoksia, joiden perusteella voidaan valvoa koneen kuntoa. 

Kuluminen (V) toiminta-ajan funktiona.
Vaiheet:

1. Sisäänajokuluminen
2. Tasainen kuluminen
3. Voimakas (tuhoava) kuluminen

Yksittäisiä kulumishiukkasia mikroskoopilla tarkastelemalla saadaan puolestaan tietoa kuluvasta komponentista ja mahdollisesta kulumismekanismista (hankautuminen, lastuaminen, jne.). 

Kulumishiukkasanalyysi tehdään yleensä erillisestä voiteluöljynäytteestä, jonka ottamisessa on noudatettava erittäin suurta huolellisuutta ja puhtautta. Tarjolla on myös kiinteitä valvontajärjestelmiä.