oph_logo_fin.gif Kunnossapito - menestystekijä Sivukartta

Palaute

Etusivu > Sähkötekniikka > 3. Logiikkaohjausjärjestelmä

Seuraava | Edellinen

3. Logiikkaohjausjärjestelmä

Logiikkayksikön ympärille rakennetun ohjausjärjestelmän lohkokaavio sisältää seuraavat toiminnalliset osakokonaisuudet. Tehtävät

a3_tulosuure.gif
Logiikkalaiteessa tapahtuvan ohjelmakierron eteneminen vaihe vaiheelta:

  • Keskusyksikkö (PLC) lukee tuloihin (Input) liitettyjen anturien, kytkimien ja lähettimien välittämät tiedot laitteen sisäisiin muistipiireihin. 
  • Seuraavaksi keskusyksikkö (PLC) käsittelee antureilta saamansa prosessin olotila-arvoja indikoivat tiedot sille syötetyn ohjelman mukaisesti. Tämä on prosessointijakso.
  • Prosessointijakson päätteeksi keskusyksikkö päivittää logiikan lähdöt (Output) ohjelman määrittelemiin arvoihin. 
  • Tieto välittyy lähtöyksiköistä ohjausväylän kautta toimilaitteille, jotka asettuvat ohjausyksikön määräämiin tiloihin. 
  • Anturit mittaavat ja välittävät ohjattavan prosessin tilanmuutoksesta kertovat olotilatiedot ohjausyksikölle, ja näin alkaa uusi ohjelmakierto. 
a3_prosessointi.gif
Seuraava käytännön esimerkki kuvaa käsiohjauksella toimivan liimauspuristimen toimintaa, jossa logiikkayksikkö ohjaa paineilmatoimisen sylinterin liikkeen ohjausta ja puristusajan säätöä.

LD
AND NOT
LD
AND
KEEP

LD
TIM 1, #100

LD
AND
LD
AND
KEEP
END
S1
Y2
K2
S2
Y1

K2


S2
TIM 1
K1
S1
Y2
a3_kuva2_kaskylista.gif

Kuva 2. Käskylistamuotoinen ohjelmalistaus ja pneumatiikkaventtiilin ohjauskytkentä.


a3_kuva3_ohjauspiiri.gif
Kuva 3. Ohjauspiirien ja käyttökytkimien liittäminen logiikkalaitteeseen.

Puristimen toiminta käynnistyy, kun käyttäjä painaa painonappia S1, jolloin tuloliitännän I2 tila muuttuu loogisesta nollatilasta (OFF) loogiseen ykköstilaan (ON). Keskusyksikkö lukee liitännässä I2 vaikuttavan tilatiedon ohjelmarekisteriinsä ja käsittelee saamansa tiedon ennalta ohjelmoidun toimintaprosessin mukaisesti. Prosessoinnin lopuksi PLC välittää saadun tuloksen lähtönastaan O0, joka muuttaa tilaansa loogisesta 0-tilasta loogiseen 1-tilaan. Tämä tieto siirretään edelleen signaalijohtimen välittämänä jänniteviestinä venttiilin ohjauskelalle Y1, jolloin venttiili muuttaa asentoaan siten, että paineilma virtaa liitännästä 1 liitäntään 4. Paine virtaa sylinterin pluskammioon, ja sylinterin mäntä työntyy ulos sylinteriputkesta, eli sylinteri tekee plusliikkeen ja puristin suorittaa käytännössä purista-toiminnon.

Plusliikkeen ääripäässä oleva rajatieto K2 kertoo keskusyksikölle tuloliitännän I1 kautta puristuksen alkamisajankohdan. Kun ohjelmoijan ennalta asettama puristusaika on kulunut umpeen, logiikka tiedottaa tapahtuman konetta ohjaavalle henkilölle lähtöön O6 kytketyn merkkivalon H1 avulla. Kun henkilö huomaa Aika kulunut -merkkivalon syttyneen, hän kytkee puristimen Irrota-toiminnon painikkeella S2, ja keskusyksikkö havaitsee tämän painonapin tilamuutoksen omassa tulonastassaan I3. Keskusyksikkö lukee tulotiedon omaan ohjelmarekisteriinsä, käsittelee saamansa tiedon ja välittää prosessoinnissa saadun tuloksen lähtöyksikön liitäntään O1, josta se välittyy edelleen signaalijohtimen välittämänä kelalle Y2. Kelan Y2 aktivoituminen aiheuttaa ohjausventtiilin tilamuutoksen niin, että paineilma virtaa nyt tuloliitännästä 1 liitäntään 2. Tämä käynnistää sylinterin miinusliikkeen, eli sylinterin mäntä painuu takaisin sylinteriputken sisään. Uuden toimintakierroksen voi aloittaa vasta rajan K1 aktivoituessa painonapin S1 painalluksella.

Tähän toiminnalliseen kokonaisuuteen tulisi lisätä myös asianmukaiset hätäpysäytystoiminnot, ohjelmallinen pysäytys ja puristusajan pituuteen liittyvä manuaalinen säätö, jolla voitaisiin asettaa puristusajan pituus tapauskohtaisesti. Tee tarvittavat muutokset ohjauskytkentään ja lisää tarvittavat ohjelmarivit ohjelmalistaukseen. Mikäli mahdollista, testaa ohjelman toimivuus käytännössä.

Etusivu > Sähkötekniikka > 3. Logiikkaohjausjärjestelmä Seuraava | Edellinen