-
Vertaile keskenään releohjauksen
ja logiikkaohjauksen toimintaa. Mitä eroja niissä on,
ja miksi releohjaukset ovat menettäneet suosiotaan?
- Releohjaus on
rakenteeltaan monimutkaisempi kokonaisuus kun logiikkaohjaus.
- Releohjaus on rakenteeltaan hankalampi toteuttaa,
ja releohjauksen muunneltavuus on
uudelleenkäyttöä ajatellen huono.
- Releohjauksessa vian paikallistaminen on
hankalampaa kuin vastaavassa logiikkaohjauksessa.
- Releohjauksessa on paljon enemmän
vikaantumismahdollisuuksia kuin vastaavassa logiikkaohjauksessa.
- Monimutkaiset releohjaukset ovat kalliimpia
toteuttaa kuin vastaavat logiikkaohjaukset.
- Releohjausyksiköiden
tiedonvälitys ylemmille ohjausyksiköille on hankala
järjestää, eli niiden liittäminen
tehtaan
kenttäväyläjärjestelmään
on vaikeaa.
- Logiikkaohjauksissa sovellusohjelmien
käyttö- ja ohjelmointitaito on
välttämätön.
- Ohjelmointilaitteiden ja -ohjelmien tarve,
tietokoneen käyttö ja hallinta.
-
Tutustu johonkin työpaikallasi toimivaan
logiikkajärjestelmään ja sen
keskusyksikköön. Etsi sitä koskevaa tietoa
Internetistä, kysy tietoja laitevalmistajalta sekä
toimipaikkasi muilta työntekijöiltä.
Selvitä logiikkayksikön kytkennät ja se,
miten voit tutkia (monitoroida) logiikkayksikköön
syötetyn ohjelman toimintaa käsiohjelmointilaitteen
tai tietokoneen avulla.
- Omron
CQM-logiikkayksikkö
- Tietoa
löytyy osoitteesta www.europe.omron.com
- Monitorointiin voidaan
käyttää joko
käsiohjelmointilaitetta (PRO27) tai PC:tä (Syswin 3.4
tai vastaava).
-
Mitä asioita
sinä voit selvittää
itsellesi monitoroinnin avulla?
- Tulon tai lähdön aktivoitumisen.
- Muistipaikkojen, laskureiden ja ajastimien
hetkellisen sisällön.
- Mahdolliset ohjelmakoodiin liittyvät
viat tai häiriötä aiheuttavat
tekijät (esim. liian pitkä tai lyhyt aikaviive).
-
Mikäli sinun pitää
muuttaa tai muokata logiikkayksikköön
syötetyn ohjelman rakennetta, niin selvitä, miten
toimit ja mitä asioita sinun tulee huomioida
yksikköä ohjelmoidessasi.
- Selvitä
logiikkayksikössä jo olevan ohjelman toiminta.
- Tulosta mahdollinen ohjelmalistaus ja tutustu
yksikön I/O-luetteloon.
- Tarkista digitaalisten ja analogisten
lähtöjen toiminnat.
- Suunnittele tarvittava ohjelmamuutos,
syötä tehty ohjelma
logiikkayksikköön ja testaa se simuloidussa
ympäristössä, jos mahdollista.
- Käyttöönota ohjelma ja
testaa sen toiminta käytännössä
- Varmista
hätäpysäytyspiirien ja muiden
turvatoimintojen toimivuus testaamalla ne
käytännössä.
- Huolehdi dokumentoinnista ja piirustusten
päivityksistä.
-
Tutki
logiikkayksikön lähtöpiirejä.
Mitä eroa on yksittäisen
ohjauslähdön ja
ryhmälähdön välillä?
- Ryhmälähdöllä
on yhteinen jännitesyöttö (tai maadoitus)
common-nastasta. Ryhmälähdössä
kuormituskestoisuus kutakin lähtöä kohden on
pienempi kuin yksittäislähdöissä.
- Yksittäislähdöillä
on aina erilliset
jännite-/maadoitusliitännät, joten
yksittäislähdön kuormituskestoisuus on
parempi verrattaessa sitä
ryhmälähtöyksikön vastaavaan
lähtöliitäntään.
-
Kuinka suuren kuormitusvirran kukin tulo- ja
lähtöyksikkö sallii maksimissaan?
Mikä tekijä rajoittaa ensisijaisesti kunkin
lähtöyksikön sallimaa maksimiohjausvirtaa?
- Tuloyksikössä kuormitusvirran maksimi on
yleensä n. 20 mA ja lähtöyksikössä puhtaalla
resistiivisellä kuormalla 1 A. Tämä vaihtelee hieman eri
logiikkamalleilla.
- Kunkin lähtöyksikön sallimaa
maksimiohjausvirtaa rajoittaa tulo- tai lähtöyksikön
sisäinen rakenne.
- Kuormituskestoisuus riippuu siitä, onko kyseinen
tulo- tai lähtöyksikön rakenne rele- vai
puolijohdetekniikalla toteutettu.
|
