6. Vian etsiminen ja korjaus logiikkajärjestelmästä

• Logiikkalaitteen tuloyksikössä oleva liitäntänasta ei toimi, eli logiikkalaite ei kykene havaitsemaan kappaleen läsnäoloa, lämpötilan muutosta tai jotain muuta prosessissa tapahtuvaa kyseiseen tuloliitäntään liittyvää mittaustietoa. 

• Logiikkalaitteeseen liitetyn yksittäisen tulon toimimattomuuden voi havaita tarkkailemalla kunkin tulon toimintaa indikoivia merkkivaloja tai mittaamalla yleismittarilla anturin lähettämän signaalin virta- tai jännitetason. 

1. Mikäli vian epäillään johtuvan tuloon liitetystä mittalaitteesta tai anturista, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa anturin kytkentäjännitteet ja mahdollisen kuoreen sijoitetun merkkivalon (Led-valon) toiminta sekä anturin mekaaninen kunto. Mekaaniseen kuntoon liittyvät tarkistukset tehdään silmämääräisesti. Seuraavaksi kannattaa testata anturin toiminta esimerkiksi liikuttamalla anturin tunnistamia materiaaleja sen tunnistusalueen sisäpuolelta tunnistusalueen ulkopuolelle. Merkkivalon (joko logiikkalaitteen tuloyksikössä tai anturissa olevan) tai tuloliittimiin liitetyn yleismittarin näyttämän tulisi reagoida tähän kappaleen liikkeeseen.
2. Mikäli vika paikallistetaan anturiin, anturin vaihtaminen on yleensä suositeltavin korjaustoimenpide. Jos anturi on rakenteeltaan sellainen, että sen voi purkaa, ja se on toimintamalliltaan mekaaninen, voi anturin joissakin tapauksissa myös korjata. Elektronisia, hartsiin valettuja antureita ei voi korjata, vaan ne tulee uusia.
3. Mikäli vika paikallistetaan anturin kytkentäjohtimissa olevaksi kontaktihäiriöksi tai johtimessa olevaksi katkokseksi, tulee rikkoutuneet liittimet uusia. Uusittavan johtimen kohdalla on tarkistettava anturin valmistajan antamat ohjeet johtimen laatuluokituksesta ja mahdollisista johtimien asennuspituuksista. (Esimerkiksi lämpötila-anturit.)
4. Mikäli vika on anturiin kytketyssä erillisessä lähettimessä, se kannattaa vaihtaa uuteen. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että tietyissä vikatapauksissa lähettimen uudelleenkalibrointi saattaa korjata vian. (Esimerkiksi pH-anturit ja niihin kytketyt lähettimet.)
5. Jos vika on logiikkalaitteen tuloyksikössä (Input), kannattaa yksikkö vaihtaa uuteen, mikäli se on mahdollista. Jos kyseessä on ns. pienlogiikkalaite, jossa tulo- ja lähtöyksiköt on asennettu kiinteästi samaan koteloon keskusyksikön (CPU) kanssa, voidaan vikaantuneen tuloliitännän paikkaa vaihtaa toiseen vapaana olevaan tuloliitäntään. Silloin on muistettava, että vaihdosta aiheutuva tulo-osoitteen muutos on tehtävä myös logiikkayksikön toimintaa ohjaavaan logiikkaohjelmaan. Mikäli vapaita tuloliitäntöjä ei ole, on logiikkayksikkö vaihdettava uuteen.

1. Jos mahdollinen vika osoittautuu logiikkajärjestelmän keskusyksiköstä johtuvaksi, kannattaa aina kääntyä laitevalmistajan puoleen. 
2. Mikäli vika paikallistetaan lähtö- tai tuloyksikköön ja yksiköt ovat malliltaan vaihdettavia, vika korjautuu liitäntämoduulia vaihtamalla. 
3. Jos vika on itse keskusyksikössä (CPU), kannattaa keskusyksikkö yleensä uusia. 
4. Joissakin tapauksissa keskusyksikköönkin liittyviä vikoja voidaan yrittää korjata valmistajan antamia ohjeita noudattaen. Tällaisia vikoja ovat esimerkiksi teholähteen toimimattomuudesta aiheutuvat viat, piirikorttireleiden aiheuttamat viat, paristoviat, vaihdettavista muistimoduuleista aiheutuvat viat jne.

• Vian paikallistamisessa voidaan käyttää apuna yleismittaria, oskilloskooppia, laitteessa olevia merkkivaloja ja ns. käsikäytöllä tapahtuvia pakko-ohjauksia. 

1. Jos vika paikallistetaan lähtöyksikköön, voidaan lähtöyksikön liitäntäpiste vaihtaa toiseen tai lähtömoduuli voidaan uusia kokonaan. Mikäli kyseessä on pienlogiikkalaite, jossa ei ole vapaita lähtöjä ja lähtöyksikkö on integroitu kiinteästi keskusyksikköön, saatetaan koko yksikkö joutua uusimaan. 
2. Mikäli vika on lähtöä ohjaavassa piirikorttireleessä tai puolijohdekomponentissa, voidaan komponentti vaihtaa uuteen valmistajan antamia ohjeita noudattaen. Näin vältytään koko keskusyksikön uusimiselta. 

1. Sähköteknisiä toimilaitteita koskevissa vikatapauksissa vika voidaan paikallistaa esimerkiksi yleismittarilla tehtävän jännite- tai virtamittauksen avulla. Myös eristysvastusmittarilla tehtävät mittaukset saattavat auttaa toimilaitteista johtuvan vian paikallistamisessa. 
2. Hydrauliikka- ja pneumatiikkalaitteita koskevissa vikatapauksissa vian paikallistamiseen tarvitaan yleensä asianmukaiset paine- ja virtausmäärämittarit. 
3. Pintalämpömittari on hyvä apuväline varsinkin sylintereiden ja moottoreiden – niin sähkömoottoreiden kuin hydraulisesti ja pneumaattisesti toimivien moottoreidenkin – sisäisiä paine- ja virtaushäviöitä tarkasteltaessa. 
4. Mikäli vika todetaan toimilaitteessa olevaksi viaksi, tulee toimilaite uusia ja vikaantunut laite korjata laitekohtaisten huolto- ja korjausohjeiden mukaisesti.