Sorvaus

Puunsorvauksen oppimisalueen perustavoitteena on, että oppija ymmärtää sorvauksen merkityksen puun työstössä ja muotoilussa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tutustumalla verkkomateriaaliin ja sen kautta löytyvään lähdemateriaaliin.

Oppimisalueen ammattiosaamisen tavoitteena on, että oppija tuntee sorvaustyövälineet, materiaalit ja työtavat niin, että hän osaa valmistaa sorvaamalla tehtäviä tuoteosia ja tuotteita. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää verkkomateriaalissa olevien oppimistehtävien suorittamista ja niiden harjoittelua. Hyvä ammattiosaamisen taso voidaan saavuttaa vain siten, että harjoitustyötehtäviä toistetaan kunnes niiden tekeminen sujuu ongelmitta.

Sorvausta tarkastellaan tässä esityksessä vain käsinsorvauksen osalta. Automaattiset ja puoliautomaattiset teollisuuskoneet ja niillä tapahtuva tuotanto ovat sen verran erilaista, että niitä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella yhdessä käsin sorvauksen kanssa. Tuotantokin jakautuu selvästi kahteen osaan. Kun teollisuuskoneilla tuotetaan suuria määriä samanlaisia kappaleita huonekalu- ja muun puusepänteollisuuden tarpeisiin, tuotetaan käsityömäisessä sorvauksessa yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja. Ammattiosaamisenkin osalta jako on selvä. Automaatti- ja puoliautomaattikoneilla työskentelevältä työntekijältä edellytetään lähinnä asetteiden tekoon ja koneen käyttöön liittyvää osaamista, kun taas käsinsorvaajalta edellytetään sorvaustaidon ja sorvitalttojen teroituksen erityisosaamista.

 

Sorvauksen historiaa Sorvit ovat vanhimpia puuntyöstökoneita. Niiden kehityshistorian voidaan katsoa alkaneeksi jo noin 3 000 vuotta sitten egyptiläisten käsityöläisten keksittyä savisorvin eli dreijan. Eri oletusten mukaan ovat puunsorvausta olleet keksimässä kiinalaiset, intialaiset ja kreikkalaiset puusepät. Ilmeisesti eri puolilla silloista kehittynyttä maailmaa huomattiin, että pyörivää puukappaletta voidaan ohentaa ja silittää metalliterällä, ja näin pystyttiin valmistamaan esimerkiksi metsästyksessä ja sodankäynnissä tarvittavia nuolia. Vaikka koneiden ja työvälineiden kohdalla on tapahtunut paljonkin kehitystä, sorvauksen pääperiaate on säilynyt muuttumattomana läpi vuosituhanten; kappale pyörii ja terä työstää muodon. Pyöreitä muotoja tehdään sorvaamalla. Kuvat ovat sorvin eri kehitysvaiheista. Ensimmäisessä kuvassa on käsikäyttöinen jousisorvi ja toisessa poljettava jousisorvi.   Kuva Sortavalassa toimineen Mäkisen Puusepäntehtaan polkusorvista, sorvaajana Antti Sorvamaa. Puoliautomaattisorvi Suomalaisten osuus puusorvien kehityshistoriassa on kapea. Meillä on valmistettu vain muutamaa konemallia, ja pieninä yrityksinä suomalaisvalmistajat eivät ole voineet kilpailla tuotekehittelyssä ulkomaisten suuryritysten kanssa. Tunnetuin
	Kulhosorvi VB 36
	Automaattisorvi    Manko-sorvi
suomalainen sorvikone lienee Manko-sorvi, joka löytyy vieläkin monen peruskoulun, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston ja pienyrityksenkin työsalista. Lujana valurautarunkoisena peruskoneena se puolustaa paikkaansa ammattikäytössä, jossa sorvilta vaaditaan tarkkuutta ja tukevuutta eikä niinkään monipuolisia teknisiä hienouksia.