Sorvaustyövälineet

Tavoitteena on, että oppija tuntee sorvauksen perustyövälineet niin hyvin, että hän voi sorvia ja työvälineitä hankkiessaan harkita, mitä hän haluaa saada. Perusvälineitä ovat sorvikoneet, kiinnitysvälineet, taltat, mittaus- ja merkitsemisvälineet ja erilaiset suojautumis- ja aputyövälineet.

• Sorvikoneet

• Kiinnitysvälineet

• Taltat

• Mittaus- ja merkitsemisvälineet

• Suojautumis- ja aputyövälineet
   

Sorvikoneet Kuva perussorvista. Siinä näkyvät kaikki sorvin osat: Runko Johteet Työkalutaso (Rungon alatuki) – tämä poistettu nykyisistä malleista Kara ja vääntökärki Karan lukitus Jarru Hihnapyörä Hihna Hihnan suojus Talttatuki Talttatuen korkeudensäädön lukitus Talttatuen poikittaissäädön lukitus Talttatuen pituussäädön lukitus Siirtopylkkä ja keskiökärki	Kiertopyörä, keskiökärjen pituussäätö Keskiökärjen säädön lukitus Siirtopylkän lukitus Moottori Käynnistin
Runko Halvimmat, harrastelijoitten suosimat pienet sorvit ovat niin sanottuja pöytämalleja. Niissä ei ole ainakaan vakiovarusteena lainkaan jalustaa, vaan runko muodostuu osista, joihin johteet kiinnittyvät. Jalustana toimii pöytä tai penkki, jonka päälle sorvi on asetettu. Sorvarit valmistavat tavallisesti jalustan itse puusta tai metallista. Ammattikäyttöön soveltuvat sorvit ovat lattiatasolla vapaasti seisovia tai lattiaan pulteilla kiinnitettyjä runkorakenteisia sorveja. Runko on valmistettu profiiliteräksestä tai teräslevystä tai se on valurautainen. Valurautarunko on näistä ehdottomasti paras, sillä valurauta vaimentaa tehokkaasti värinää ja raskaana materiaalina se antaa sorville tarvittavan tukevuuden. Kevyttä profiiliteräsrunkoista sorvia ei voi suositella ammattikäyttöön. Kuvissa erilaisia runkorakenteita

Johteet Sorvin johteet (kaksi johdetta, joissakin malleissa vain yksi johde) on valmistettu pyöreistä umpitangoista, nelikulmaisista terästangoista, kulmateräksestä, I-palkeista tai muista muototeräspalkeista, eräissä sorvimalleissa puustakin. On tärkeää, että johteet ovat erittäin tukevat, sillä heikkorakenteiset johteet eivät pysty estämään sorvaustyössä syntyvää tärinää. Johteiden tulee olla myös pinnoiltaan sileitä
ja ehdottoman samansuuntaisia, jotta talttatuki ja siirtopylkkä liikkuvat herkästi.
Karapylkkä Karapylkkä on joko kiinteä tai kääntyvä. Kääntyvästä karapylkästä on hyötyä erityisesti silloin, kun sorvataan isoja lautasia ja muita suuriläpimittaisia tasosorvauskappaleita. Kääntyvä karapylkkä kääntyy kaikkiin asentoihin  0 – 180°.
Kiinteään karapylkkään kiinnittyvät tavallisesti johteitten vasemmanpuoleiset päät. Kuvissa kiinteä ja kääntyvä karapylkkä.
Siirtopylkkä Siirtopylkän tulee olla tukeva ja sen on liikuttava kevyesti johteilla sivusuunnassa ja oltava helposti yhdellä kädellä lukittavissa. Siirtopylkän akselille kiinnitetään keskiökärki tavallisesti Morse-kartioon. Keskiökärjen lisäksi akselille voidaan kiinnittää kartiokiinnityksellä varustettu poraistukka. Keskiökärjen tai poraistukan syvyyssäätö tapahtuu käsipyörästä kiertämällä, ja ne irrotetaan kartiokiinnityksestä kiertämällä käsipyörää päinvastaisessa suunnassa. Syvyyssäädön lukitusta varten on siirtopylkässä lukitusvipu.	Siirtopylkkä
Kara ja vääntökärki Kara-akseli on joko umpinainen tai ontto. Ontosta, mahdollisimman suuriläpimittaisesta kara-akselista on ehdottomasti hyötyä, sillä umpinaiseen verrattuna se sallii eräiden erikoiskiinnityslaitteiden käytön. Kaikkiin sorveihin vakiovarusteena kuuluva vääntökärki kiinnitetään karaan joko kierrekiinnityksellä tai Morse-kartion avulla. Eräissä sorveissa myös karan ulkopuoliseen päähän voidaan kiinnittää työkappaleita, kuten esimerkiksi hiomalaikka. Kaikissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa sorveissa on myös karan lukitus karalla käytettävien istukoiden kiinnittämisen ja irrottamisen helpottamiseksi.	Kara, jonka päässä    vääntökärki kartiokiinnityksellä

Jarru
Ammattikäyttöön tarkoitetuissa sorvikoneissa tulee olla jarru. Se on joko kitkajarru tai nykyisin yhä useammin käynnistimen yhteyteen rakennettu sähkömagneettinen jarru. Sähköinen jarru toimii automaattisesti aina konetta sammutettaessa, joten sen käyttö on mahdollisimman helppoa ja turvallista. Harrastajien käyttöön tarkoitetuissa halvemmissa sorveissa ei yleensä ole jarrua.

Moottori ja voimansiirto Moottori on sijoitettu joko kara-akselille tai koneen alaosaan. Jos moottori on kara-akselilla, ei erillistä voimansiirtoa tarvita. Jos moottori sijaitsee kara-akselin alapuolella, käytetään hihnavoimansiirtoa. Silloin sekä moottorin akselilla että kara-akselilla on moniurainen hihnapyörä ja sorvin karan pyörimisnopeutta voidaan muuttaa vaihtamalla käyttöhihnaa uralta toiselle. Pyörimisnopeuden säätö on siten yleensä kolmi-, neli- tai viisiportainen riippuen hihnapyörillä olevien urien lukumäärästä ja läpimitasta. Kuvassa hihnavoimansiirrosta

Käynnistin Kehittyneemmät sorvit on varustettu käynnistimellä, johon on liitetty portaaton pyörimisnopeuden säädin. Nopeus saadaan säädetyksi myös erittäin hitaaksi, mikä ei yleensä ole mahdollista portaallisessa nopeudensäädössä. Tehokkuutta ammattityössä lisää se, että säätäminen tapahtuu nopeasti. Käynnistin, jossa on portaaton pyörimisnopeuden säädin

Talttatuki
Talttatuen tulee olla tukeva, sillä vähäinenkin heikosta tuesta aiheutuva värinä vaikeuttaa sorvaustyötä. Valurautaiset tuet ovat parhaita, kunhan tuen reuna on vahvistettu kulumista ja kolhiintumista estävällä ja taltan sivusuuntaista liukumista helpottavalla vaihdettavalla teräslistalla. Usein tuen muotoilussa on toivomisen varaa, kun tarvittavaa sormitilaa ei ole otettu huomioon.

Huonosti ja hyvin muotoiltu talttatuki
 

Kiinnitysvälineet
Lieriö- eli kärkivälisorvauksessa puukappale kiristetään kara-akselilla olevan vääntökärjen ja siirtopylkän akselilla olevan keskiökärjen väliin. Sorvattavan kappaleen kumpaankin päähän on ennen kiinnitystä merkitty keskipisteen paikka ja tavallisessa lieriösorvauksessa kappale kiinnitetään keskipisteittensä kohdalta.

Tasosorvauksessa kiinnitettävä kappale on tavallisesti levymäinen aihio. Kiinnityksessä tulee ottaa huomioon seuraavia asioita:

• Onko kappale tasapainossa keskipisteensä suhteen?

• Onko kysymyksessä kevyt vai painava kappale?

• Sorvataanko kappale yhdeltä vai kahdelta puolelta?

• Pyritäänkö siihen, että valmiiseen esineeseen ei jää kiinnitysruuvien jälkiä?

• Pyritäänkö siihen, että valmiista esineestä ei näe, miten se on ollut kiinnitettynä sorvauksen aikana?

Kuvassa tasolaippa, ruuvirengas ja ruuvi-istukka.

Ontelosorvauksessa kappale kiinnitetään sorviin niin, että päätypuuhun voidaan sorvata haluttu muoto. Sorvaus voi alkaa normaalina lieriösorvauksena, jolloin kappale tehdään pyöreäksi. Sen jälkeen keskiökärjen tuki poistetaan tai kappale kiinnitetään kokonaan uudelleen vain toisesta päästään. Kuvassa nelileukaistukka.

Taltat
Sorvaajan tärkeimpiä työvälineitä ovat sorvitaltat. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, onko niillä tapahtuva työ leikkaavaa vai kaapivaa. Leikkaavia talttoja ovat rouhintataltat, kourutaltat, viisto- eli tasataltat ja erotustaltat. Erilaiset kaapimet ovat nimensä mukaisesti kaapivaan työstöön tarkoitettuja.

Valikoima on suuri, mutta muutamalla tärkeimmällä taltalla tulee melko pitkälle toimeen. Tarvittavien talttojen valintaan vaikuttaa:

• sorvaustehtävä: onko kysymyksessä lieriösorvaus, tasosorvaus vai ontelosorvaus

• sorvattavat muodot: pärjätäänkö perustaltoilla vai tarvitaanko erikoistalttoja

• sorvattava materiaali: esim. vaativa loimukoivu on useinkin syytä sorvata kaapivilla taltoilla, kun taas suorasyisen normaalikoivun sorvaaminen onnistuu parhaiten leikkaavilla taltoilla

• hinta: tyydytäänkö halvempiin hiiliterästalttoihin vai hankitaanko kalliimmat mutta parempilaatuiset pikaterästaltat

Yläkuvissa rouhintataltta, ovaalin muotoinen tasataltta ja kourutaltta. Alakuvissa katkaisutalttoja, kaapivia talttoja sekä rengastaltta.

Mittaus- ja merkitsemisvälineet
Sorvaajan käytössä on tehtävästä riippuen mittoja, joilla mitataan kappaleen

pituutta mittaviivain, rullamitta, työntömitta, nivelmitta   paksuutta työntömitta, länkiharppi   syvyyttä pituusmitat

Merkitsemiseen käytetään viivaimia, harppeja ja tietenkin kyniä. Silloin, kun sorvataan useita samanlaisia kappaleita, kannattaa valmistaa mittaamista helpottavia ja nopeuttavia apuvälineitä. Pituusmitat voidaan merkitä vaneriliuskan laitaan, viilata merkkien kohdalle pienet lovet ja siirtää mittamerkintä siitä tarkasti ja nopeasti sorvattavaan kappaleeseen.

Lyhyiden kappaleiden sorvauksessa – silloin kun talttatukea ei tarvitse siirtää sivusuunnassa – voidaan pituusmerkit tehdä talttatukeen liimattuun maalarinteippiin.

Lieriösorvattavien kappaleiden tärkeimpien läpimittojen mittaamiseen on myös syytä valmistaa mittatulkki vanerista tai kovalevystä. Sitä voidaan käyttää turvallisesti ilman koneen pysäyttämistä. Läpimittojen mittaaminen työntömitalla on turvallisuussyistä tehtävä aina pysäytetystä kappaleesta.

Etenkin taso- ja ontelosorvauksessa on usein tarpeen valmistaa muotomalli pahvista tai vanerista. Sitä käytetään kappaleiden sisäpuolista muotoa sorvattaessa.

Ulkopuolen muotoa voidaan seurata muotokamman avulla.

Suojautumis- ja aputyövälineet
Sorvikoneeseen on käsisorvauksessa erittäin vaikea liittää sellaista lastun- ja pölynimulaitetta, joka toimisi edes tyydyttävästi eikä haittaisi sorvaustyötä. Tämän takia onkin tärkeää käyttää henkilökohtaisia silmä- ja hengityssuojaimia. Hengitetty tai silmiin joutunut puupöly on aina jonkinlainen terveysvaara, joidenkin puulajien kohdalla on erittäinkin merkittävä riski. Suojaustarve riippuu paljon myös siitä, onko altistus lyhyt- vai pitkäaikaista. Lyhytaikaiseen silmien suojautumiseen riittää usein silmäsuojaimet tai kasvonsuojus ja ”kuonokoppa” hengityssuojaukseen. Pitempiaikaiseen suojaamiseen tarvitaan varustus, jossa suodatettu hengitysilma johdetaan akulla toimivan puhaltimen voimalla kasvovisiirin alalaitaan. Ilma poistuu visiirin ylälaidasta ja visiirin läpi virtaava ilma pitää näkökentän kuivana ja puhtaana.

Katso lisää pölyhaitoista kohdasta työturvallisuus.

Turvalliseen työvarustukseen kuuluu myös asianmukainen vaatetus. Liehuvia hihoja tai paidanhelmoja ei saa olla, sillä ne voivat tarttua pyörivään karaan tai puukappaleeseen. Kovat niin sanotut turvakengät suojaavat jalkoja mahdollisesti putoilevilta työkappaleilta ja –välineiltä.

Sorvilla käytetään paljon myös erilaisia aputyövälineitä. Yksi tärkeimmistä on poraistukka, joka voidaan kiinnittää tarpeen mukaan joko kara-akselille vääntökärjen paikalle tai siirtopylkän akselille keskiökärjen paikalle.

Kuvassa poraistukka on kiinnitetty keskiökärjen paikalle ja reikä porataan nelileukaistukkaan kiinnitetyn kappaleen päähän.

Talttatuen paikalle voidaan kiinnittää työtaso, joka on suureksi avuksi monissa poraustilanteissa.

Kuvassa poraistukka on kiinnitetty vääntökärjen paikalle ja poraus tehdään työntämällä porattavaa kappaletta poraa vastaan.

Hionnassa saadaan joissakin tapauksissa aikaan merkittävää ajansäästöä käyttämällä porakoneeseen kiinnitettyä hiomatyynyä tai –laikkaa.

Kuvissa hiotaan puukulhon ulko- ja sisäpintaa.

Joissakin sorvimalleissa on niin sanottu jakopää, jonka avulla kara ja sillä oleva sorvattava kappale voidaan lukita paikalleen tasavälein monta kertaa yhden akselinpyöräytyksen aikana. Näin menetellään kun esimerkiksi pöydänjalkaan lisätään jyrsimällä samanlaisia kuvioita neljälle sivulle. Jyrsinkoneen käytölle ei sorveissa ole valmiina varustusta, joten sorvaaja joutuu sen itse ratkaisemaan tapauskohtaisesti.

Kuvassa jakopää

Huom!
Kappaletta voidaan jyrsiä, sahata, porata, veistää, hioa jne. turvallisesti silloin, kun kappale ei pyöri. Taitavat sorvarit pystyvät kuitenkin käyttämään talttoja, höyliä, sahoja, kirveitä ja muita leikkaavia tai kaapivia työkaluja myös pyörivän kappaleen muotoiluun.

Varoitus
Älä kokeile epätavallisia työtapoja, ellet ole taitava sorvaaja. Niihin liittyy tavallista suurempi epäonnistumisen ja tapaturman vaara.