Lähdeaineisto Sivukartta
Ohjeita käyttäjälle

Sorvitalttojen teroitus

Tavoitteena on, että oppija tietää sorvitalttojen terävyyden merkityksen työn onnistumisen kannalta ja että hän ymmärtää oikeiden teräkulmien tärkeän merkityksen. Asiakohdassa esitellään sorvaajien käyttämiä teroitustyövälineitä ja sekä leikkaavien että kaapivien talttojen teroituksen pääperiaatteita. Teroittamisesta kerrotaan laajemmin luvussa Terätekniikka, johon kannattaa tutustua ennen seuraavaan tekstiin perehtymistä.

  

Tehtävät


 

Teroitustyövälineet
Hiomakoneet
Hiomakoneilla sorvitaltat muotoillaan ja teroitetaan joko kuivahiontana tai märkähiontana. Kuivahionnassa käytetään penkki- tai pöytähiomakonetta (smirgeli) ja märkähionnassa tahkoa (esim. Tormek).

Kuvissa oikealla smirgeli, alla tahko.

Kuivahionta on märkähiontaa nopeampaa, ja sitä käytetään silloin, kun talttaa muotoillaan hiomalla paljon. Käytännössä tällaisia tilanteita on kaksi:

  • On hankittu uusi taltta, johon sorvaaja haluaa itseään miellyttävän terämuodon. Tehtaalla talttoihin on tehty vain alustava terän muoto, eikä se juuri koskaan ole sellainen, että se tyydyttää sorvaajaa.

  • Taltta on pudonnut betonilattialle, osunut pyörivään istukkaan tai muulla tavoin pahoin vaurioitunut ja tylsynyt, jolloin tarvitaan terän muotoilua uudelleen.

Monet kokeneet sorvitalttojen teroittajat käyttävät aina kuivahiontaa, kun konetta tarvitaan. Se on nopeaa, ja varsinkin ammattityössä nopeus on tärkeää. Kuivahionnan ongelmana on kuitenkin terän suun nopea kuumeneminen ja teräaineen pehmeneminen. Jos tällainen hiontavirhe tapahtuu, on se korjattavissa vain hiomalla varovasti pois kovuutensa menettänyt teräaine. Korjailuun taas kuluu paljon aikaa ja taltat lyhenevät nopeasti. Aloittelevalle sorvaajalle suositellaankin teriä säästävää märkähiontaa.

Märkähionta suoritetaan silloin, kun terä tylsymisen seurauksena vaatii koneellisen uudelleenteroituksen. Teroitustyö on hidasta mutta hyvän lopputuloksen kannalta riskitöntä. Kokenut teroittaja voi suorittaa teroituksen varsin nopeasti käsivaraisesti, kun taas kokemattomamman on syytä käyttää tahkon monipuolisia hiontatukia ja muita lisälaitteita.

Hiomakivet
Koneellisen teroituksen jälkeen voidaan tehdä viimeistelyhionta hiomakivillä. Myös tylsyneet, mutta muuten vielä hyväkuntoiset taltat hiotaan teräviksi hiomakivillä aina tarpeen mukaan. Hiomakivet ovat joko vesihiomakiviä tai öljyhiomakiviä. Vesi tai öljy puhdistavat hiomakiven pintaa ja toimivat siis teroitusta helpottavina apuaineina. Vesihiomakivien kanssa ei koskaan pidä käyttää öljyä, sillä öljyyntynyttä kiveä ei enää voi muuttaa vesikiveksi. Öljykiviä säilytetään tavallisesti hiomaöljyyn upotettuina, vesikiviä yleensä kuivina. Hyvä hiomaöljy saadaan voiteluöljystä sekoittamalla siihen paloöljyä eli petrolia suhteessa 1 : 1.

Kuvissa erilaisia hiomakiviä ja alakuvassa timanttiteroittimia

Timanttiteroittimet
Timanttiteroittimet ovat hiomakiviä korvaavia teroitusvälineitä. Niiden käyttö on siistiä, sillä niiden kanssa ei käytetä öljyä tai vettä. Tukkeentunut timanttiteroittimen pinta voidaan tosin pestä vedellä, johon on sekoitettu vaikkapa astianpesuainetta. Timanttiteroittimilla voidaan hioa tehokkaasti myös kovametallia, minkä vuoksi ne ovat hyvin monikäyttöisiä puusepänverstaassa, jossa on teroitettavana hiili- ja pikateräksisten sorvitalttojen lisäksi monia muita, usein kovametallikärjillä varustettuja teriä. Pienikokoisina, taskuunkin hyvin mahtuvina teroitusvälineinä ne ovat aina saatavilla silloin, kun teroitusta tarvitaan.





Karalaikat
Rengas- ja koukkutalttojen teroitukseen tarvitaan erikoistyövälineitä, sillä hionta on suoritettava renkaan sisäpinnasta eivätkä muiden talttojen teroitukseen tarkoitetut välineet siihen sovellu. Taltan ja sen teroittamiseen tarkoitetun hiomatyökalun kartiomuotojen on oltava samat.

Kuvat rengastaltan päästä ja teroittamiseen sopivasta kartiokaralaikasta sekä kierteen poisto rengastaltasta timanttiteroittimella


Leikkaavien talttojen teroitus
Leikkaavia sorvitalttoja ovat mm.

  • rouhintataltat

  • kourutaltat

  • viistotaltat eli tasataltat

  • erotustaltat

Näiden kaikkien teroituksessa tulee noudattaa samoja periaatteita. Ne ovat suorittamisjärjestyksessä seuraavat:

  • Taltan päähän hiotaan (kuivahiontana) oikea terän muoto.

  • Terä hiotaan oikeaan teroituskulmaan (kuiva- tai märkähiontana).

  • Koneellisessa teroituksessa terän suuhun syntynyt ”kierre” poistetaan (öljy- tai vesihiomakivillä tai timanttiteroittimilla).

  • Terän suuhun teroitusviisteen puolelle muodostuu kierteen poiston yhteydessä pieni hiomaviiste (mikroviiste) eli palko.

  • Käytössä tylsynyt, mutta muuten moitteettomassa kunnossa oleva terän suu teroitetaan uudelleen hiomalla mikroviistettä hieman suuremmaksi (öljy- tai vesihiomakivillä tai timanttiteroittimilla).
     

Rouhintataltan teroitus
 

Rouhintataltan teroitus, teroituskulma 45 astetta
 

Kourutaltan teroitus


Kourutaltan teroitus, teroituskulma 30 astetta

 

Viistotaltan eli tasataltan teroitus
 

Viistotaltan teroitus, teroituskulma 15 – 25 astetta terän viistous 25 – 35 astetta

 

    

Erotustaltan teroitus, teroituskulma 60 astetta


 

  

Tehtävät

Kaapivien talttojen teroitus
Kaapivat taltat ovat paksuja tasatalttoja. Niiden terän muoto ja teroituskulma on erilainen kuin leikkaavissa taltoissa. On huomattava, että

  • kourumuotoisia (rouhinta-, kouru-) talttoja ei teroiteta kaapiviksi taltoiksi

  • leikkaaviksi teroitettuja kourumuotoisia talttoja ei käytetä kaapimina.


Itse asiassa myös kaapivat taltat pyritään teroittamaan mahdollisin hyvin leikkaaviksi. Teroittamisen vaiheet suorittamisjärjestyksessä ovat seuraavat:

  • Taltan päähän hiotaan (kuivahiontana) oikea terän muoto.

  • Terä hiotaan oikeaan teroituskulmaan (kuiva- tai märkähiontana).

  • Koneellisessa hionnassa terän suuhun syntynyttä kierrettä ei poisteta vaan se jätetään taltan leikkaavaksi särmäksi. Mikroviistettä ei hiota.

  • Käytössä tylsynyt taltta teroitetaan uudelleen (kuivahiomakoneella)
     

Kaapivan taltan teroitus
 

Kaapivan taltan teroitus, teroituskulma 10 – 25 astetta

 

  
Tehtävät