Lähdeaineisto Sivukartta
Ohjeita käyttäjälle

Taivutusmenetelmiä

Massiivipuusta muotoilu
Kappale muotoillaan riittävän suuresta kappaleesta haluttuun muotoon esim. vannesahalla, jyrsimällä. kavahöylällä ja hiomalla. Kopiojyrsintä voidaan käyttää suuremmissa sarjoissa. Kuvassa kaarevan muodon sahaaminen lankusta.

Käyttö monipuolista, tyypillisesti esim. rokokoojalat

+ Voidaan tehdä lähes millaisia muotoja tahansa
+ Ei tarvita muottia, sopii hyvin yksittäiskappaleisiin
+ Kokopuinen kappale ’oikeaa puuta’
+ Pysyy hyvin muodossaan

- Saattaa olla heikko, jos muoto pakottaa käyttämään poikkisyistä puuta
- Ei erityisen halpa, puun hukka suuri
- Värjätessä pääpuu imee väriä runsaammin epätasainen väri
 

Muuraus
Kappale ’muurataan’ liimaamalla esimuotoilluista massiivipuukappaleista. Lopuksi pinta tasoitetaan jyrsimällä tai hiomalla ja viilutetaan tarvittaessa.

Käyttö esim. pyöreän tai soikean pöydän sarjoissa

+ Kestävä, kun valmistetaan huolellisesti
+ Ei tarvita muottia

- Suuritöinen
- Ei kovin teollinen menetelmä

Muuraamalla tehty kaareva kappale


Höyrytaivutus

Puuta lämmitetään vesihöyryssä, jolloin se muuttuu taipuisaksi. Höyrytysaika vanhan säännön mukaan tunti/tuuma, siis esim. 15 mm paksu kappale tarvitsee reilun puolen tunnin höyrytyksen. Höyrytetty kappale taivutetaan muotissa ja annetaan kuivua. Kuivuttuaan kappale säilyttää suurin piirtein taivutetun muotonsa. Kuivumisen jälkeen kappaletta voidaan muotoilla, profiloida jne. kuten mitä tahansa massiivipuukappaletta. Tarkkoja muotoja valmistettaessa on huomattava, että kappaleessa on jännityksiä, jotka osittain vapautuvat muotoillessa, jolloin kappaleen muoto saattaa muuttua.

Soveliaita puulajeja mm. pyökki, saarni ja koivu.

Käyttö monipuolista, mm. Thonet-tuoleissa (maailman ensimmäinen laajamittaisesti sarjavalmistettu tuoli), meillä kansanomaisessa käytössä mm. reen jalaksissa ja suksissa, veneenvalmistuksessa.

+ Kestävä, puu syyn suuntaista
+ Teollinen valmistus mahdollista
+ Voidaan muotoilla ja profiloida taivutuksen jälkeen
+ ’Oikeaa’ puuta

- Sitomattomissa rakenteissa muodon pysyvyys huono, oikenee
   ilmankosteuden vaihdellessa
- Melko jyrkätkin mutkat mahdollisia, mutta vaatii kokemusta ja hyvälaatuista
   puuta.
- Koivu muuttaa väriään höyrytettäessä
- Teollinen valmistus vaatii melko suuria investointeja
- Suomessa ei nykyisin juurikaan valmistajia, osaamisen perinne katkennut

Massiivipuusta taivutettu kappale, apuna käytetty metallivannetta katkeamisen estämiseksi.


Tyssäys

Höyrytettyä, kosteaa puuta puristetaan pituussuunnassa kokoon jolloin se muuttuu taipuisaksi. Taivutetaan ja kuivataan muotissa, jonka jälkeen puu pysyy muodossaan. Menetelmä on keksitty 1930-luvulla Englannissa, tanskalainen Compwood AS on kehittänyt laitteistoja sekä järjestelmää 1980-luvulta lähtien.

Tyssäyksessä päittäin puristettu massiivikappale taivutetaan kuten höyrytettykin; myös tässä voidaan käyttää metallista vannetta apuna.

Ominaisuuksiltaan tyssätty puu muistuttaa höyrytaivutettua puuta.

+ Voidaan taivuttaa kylmänä, pysyy taipuisana kuivumiseen saakka
+ Itse tyssäys voidaan tehdä eri paikassa kuin taivutus; tyssäyslaitteistoa ei
   tarvitse hankkia itselle

- Ei onnistu kaikilla puulajeilla, hyvä pyökillä ja saarnella, koivulla vaatii erittäin
  suorasyisen ja hyvälaatuisen puun. Ei sovellu havupuille.
- Muodon pysyvyys huono sitomattomissa rakenteissa
- Tyssäyslaitteisto kallis, Suomessa vain TEAK Oy:llä Teuvalla


Kemialliset plastisointimenetelmät

Erilaisilla kemikaaleilla puu saadaan taipuisaksi, tunnetuin ammoniakki, mutta muitakin on.

- Ei tehty kaupallisia sovellutuksia

Kemiallisesti käsitellyt kappaleet taivutetaan kuten muutkin massiivikappaleet.

 

Rakorakenne
Puuhun sahataan poikittaisia uria lähes puun poikki asti, vain pintaan jää ohut ehyt kerros, joka taipuu. Voidaan käyttää kappaleissa, jotka näkyvät vain toiselta puolelta, esim. kaarevissa sokkelilistoissa. Onnistuu hyvin myös levyyn tehtynä, tunnetuin esimerkki MDF-form-levy. Levyn pinta voidaan pinnoittaa esim. viilulla jo suorana tavallisessa viilutuspuristimessa sekä hioa, jolloin taivutettu pinta on valmis jatkokäsittelyyn.

Sahausrakojen avulla saadaan kappale taipumaan helposti, mutta vaatii aina sitovan rakenteen.

+ Hyvin taipuvia kappaleita
+ Helppo valmistaa pieniä määriä, yksinkertainen muotti riittää

- Heikko
- Ulkonäkö: yksi puoli siisti, muut viilutettava tai listoitettava, jos jäävät
  näkyviin


Täytepalataivutus

Täytepalataivutuksessa kappale liimataan kiinni täytepalaan, joka toimii muottina. Puuhun tehdään pitkä lovi toiselle puolelle, puuta jää vain ohut ehyt liuska pintaan, poistetun puun tilalle liimataan sopivan kokoinen ja muotoinen lisäpala.

+ Yksinkertainen mutta tarkka tehdä yksittäiskappaleisiin
+ Voidaan käyttää koristeellisena yksityiskohtana, jos pala jää näkyviin

- Melko heikko


Muottiin puristettu rimalevy

Tasapaksuista rimoista ja viilukerroksista liimataan muotissa rimalevy. Käyttö esim. kaarevissa ovissa.

+ Säilyttää hyvin
   muotonsa, ei
   kieroudu herkästi
+ Kevyt jos
   sokkopuuna
   käytetään kevyttä
   puuta

- Melko suuritöinen


Osittaislaminointi

Alkuperäinen Aalto-jakkaran jalan taivutusmenetelmä, jonka Alvar Aalto patentoi 1930-luvulla. Massiivipuukappaleen päähän sahataan pitkittäin uria, jotka täytetään liimoitetuilla viiluilla. Tämän jälkeen taivutetaan muotissa tai erityisellä taivuttimella ja annetaan liiman kuivua.

Kuvassa ns. Alvari - taivutus

+ Kokopuun taivutusmenetelmä, jolla saadaan jyrkkä mutka

- Voidaan tehdä vain kappaleen päähän
- Siisti lopputulos vaatii tarkkuutta valmistuksessa


Massiivipuusäleistä laminointi
Puusta sahataan ohuita säleitä (paksuus riippuu kaaren jyrkkyydestä) jotka liimataan yhteen muotissa.

+ Jos säleet sahataan samasta
   kappaleesta ja liimataan
   alkuperäiseen järjestykseensä,
   muistuttaa hyvin paljon
   massiivipuuta
+ Voidaan muotoilla ja profiloida
   liimauksen jälkeen
+ Säilyttää hyvin muotonsa

- Ei sovellu jyrkkiin mutkiin

Sahatuista säleistä laminoimalla tehty kaareva kappale


Kapeat viilulaminaatit

Viilut liimataan muotissa yhteen halutuksi kappaleeksi. Viilupaksuus 1,0 – 2,8 mm, viilut ovat kappaleessa samoin päin (sama syysuunta). Teollisesti valmistettaessa puristetaan kerralla leveämpi puriste, josta saadaan sahattua useita kappaleita. Käyttö esim. tuolin jalat ja käsinojat.

+ Luja kappale rakenteissa, jossa
   muotoa puristetaan kiinnipäin
+ Pysyy hyvin muodossaan
+ Suomessa paljon teollista
   valmistusta
+ Halpa teollisena tuotteena

- Raidallisuus, viilumaisuus saattaa
  häiritä ulkonäköä

Kuvassa ohuista viiluista laminoitu kaareva kappale


Leveät viilulaminaatit
Viilut liimataan muotissa halutuksi kappaleeksi. Viilupaksuus 0,6 – 1,5 mm, käytetään sorvattua viilua. Pinnassa pyrittävä käyttämään aina ohutta viilua pintahalkeamien estämiseksi. Viilut voidaan latoa ristiin vuorotellen tai jos tarvitaan jäykkyyttä erityisesti toiseen suuntaan, sen suuntaisia viiluja käytetään enemmän. Viilut ladotaan aina symmetrisesti, kieroutumisen minimoimiseksi. Pintaviilun alla oleva viilu oltava aina ristissä pintaan nähden halkeamien välttämiseksi. Käyttö esim. tuolin istuinkupeissa, istuimissa ja selkänojissa.

+ Kestävä, kevyt kappale
+ Halpa valmistaa suurina sarjoina
+ Valmistus osataan Suomessa

- Muottikustannus suuri, pienet sarjat
  kalliita
- Taipuu vain rajallisessa määrin
  kolmeen suuntaan

Leveistä viiluista saadaan aikaan esim. kokonaisia istuimia