Taivutusmenetelmiä
Massiivipuusta muotoilu
Kappale muotoillaan riittävän suuresta kappaleesta haluttuun muotoon esim.
vannesahalla, jyrsimällä. kavahöylällä ja hiomalla. Kopiojyrsintä voidaan
käyttää suuremmissa sarjoissa. Kuvassa kaarevan muodon sahaaminen
lankusta.
Käyttö monipuolista,
tyypillisesti esim. rokokoojalat
+ Voidaan tehdä lähes
millaisia muotoja tahansa
+ Ei tarvita muottia, sopii hyvin yksittäiskappaleisiin
+ Kokopuinen kappale ’oikeaa puuta’
+ Pysyy hyvin muodossaan
- Saattaa olla heikko, jos
muoto pakottaa käyttämään poikkisyistä puuta
- Ei erityisen halpa, puun hukka suuri
- Värjätessä pääpuu imee väriä runsaammin
epätasainen väri
Muuraus
Kappale ’muurataan’ liimaamalla esimuotoilluista massiivipuukappaleista.
Lopuksi pinta tasoitetaan jyrsimällä tai hiomalla ja viilutetaan
tarvittaessa.
Käyttö esim. pyöreän tai soikean pöydän sarjoissa
+ Kestävä, kun valmistetaan huolellisesti
+ Ei tarvita muottia
- Suuritöinen
- Ei kovin teollinen menetelmä
Muuraamalla tehty kaareva kappale
Höyrytaivutus
Puuta lämmitetään vesihöyryssä, jolloin se muuttuu taipuisaksi.
Höyrytysaika vanhan säännön mukaan tunti/tuuma, siis esim. 15 mm paksu
kappale tarvitsee reilun puolen tunnin höyrytyksen. Höyrytetty kappale
taivutetaan muotissa ja annetaan kuivua. Kuivuttuaan kappale säilyttää
suurin piirtein taivutetun muotonsa. Kuivumisen jälkeen kappaletta voidaan
muotoilla, profiloida jne. kuten mitä tahansa massiivipuukappaletta.
Tarkkoja muotoja valmistettaessa on huomattava, että kappaleessa on
jännityksiä, jotka osittain vapautuvat muotoillessa, jolloin kappaleen
muoto saattaa muuttua.
Soveliaita puulajeja mm. pyökki, saarni ja koivu.
Käyttö monipuolista, mm. Thonet-tuoleissa (maailman ensimmäinen laajamittaisesti sarjavalmistettu tuoli), meillä kansanomaisessa käytössä mm. reen jalaksissa ja suksissa, veneenvalmistuksessa.
+ Kestävä, puu syyn suuntaista
+ Teollinen valmistus mahdollista
+ Voidaan muotoilla ja profiloida taivutuksen jälkeen
+ ’Oikeaa’ puuta
- Sitomattomissa rakenteissa muodon pysyvyys huono, oikenee
ilmankosteuden
vaihdellessa
- Melko jyrkätkin mutkat mahdollisia, mutta vaatii kokemusta ja
hyvälaatuista
puuta.
- Koivu muuttaa väriään höyrytettäessä
- Teollinen valmistus vaatii melko suuria investointeja
- Suomessa ei nykyisin juurikaan valmistajia, osaamisen perinne katkennut
Massiivipuusta taivutettu kappale, apuna käytetty metallivannetta katkeamisen estämiseksi.
Tyssäys
Höyrytettyä,
kosteaa puuta puristetaan pituussuunnassa kokoon jolloin se muuttuu
taipuisaksi. Taivutetaan ja kuivataan muotissa, jonka jälkeen puu pysyy
muodossaan. Menetelmä on keksitty 1930-luvulla Englannissa, tanskalainen
Compwood AS on kehittänyt laitteistoja sekä järjestelmää 1980-luvulta
lähtien.
Tyssäyksessä päittäin puristettu massiivikappale taivutetaan kuten höyrytettykin; myös tässä voidaan käyttää metallista vannetta apuna.
Ominaisuuksiltaan tyssätty puu muistuttaa höyrytaivutettua puuta.
+ Voidaan taivuttaa kylmänä, pysyy taipuisana kuivumiseen saakka
+ Itse tyssäys voidaan tehdä eri paikassa kuin taivutus;
tyssäyslaitteistoa ei
tarvitse hankkia itselle
- Ei onnistu kaikilla puulajeilla, hyvä pyökillä ja saarnella, koivulla
vaatii erittäin
suorasyisen ja hyvälaatuisen puun. Ei sovellu
havupuille.
- Muodon pysyvyys huono sitomattomissa rakenteissa
- Tyssäyslaitteisto kallis, Suomessa vain TEAK Oy:llä Teuvalla
Kemialliset plastisointimenetelmät
Erilaisilla kemikaaleilla puu saadaan taipuisaksi, tunnetuin ammoniakki,
mutta muitakin on.
- Ei tehty kaupallisia sovellutuksia
Kemiallisesti käsitellyt kappaleet taivutetaan kuten muutkin massiivikappaleet.
Rakorakenne
Puuhun sahataan poikittaisia uria lähes puun poikki asti, vain pintaan jää
ohut ehyt kerros,
joka
taipuu. Voidaan käyttää kappaleissa, jotka näkyvät vain toiselta puolelta,
esim. kaarevissa sokkelilistoissa. Onnistuu hyvin myös levyyn tehtynä,
tunnetuin esimerkki MDF-form-levy. Levyn pinta voidaan pinnoittaa esim.
viilulla jo suorana tavallisessa viilutuspuristimessa sekä hioa, jolloin
taivutettu pinta on valmis jatkokäsittelyyn.
Sahausrakojen avulla saadaan kappale taipumaan helposti, mutta vaatii aina sitovan rakenteen.
+ Hyvin taipuvia kappaleita
+ Helppo valmistaa pieniä määriä, yksinkertainen muotti riittää
- Heikko
- Ulkonäkö: yksi puoli siisti, muut viilutettava tai listoitettava, jos
jäävät
näkyviin
Täytepalataivutus
Täytepalataivutuksessa kappale liimataan kiinni täytepalaan, joka toimii muottina. Puuhun tehdään pitkä lovi toiselle puolelle, puuta jää vain ohut ehyt liuska pintaan, poistetun puun tilalle liimataan sopivan kokoinen ja muotoinen lisäpala.
+ Yksinkertainen mutta tarkka tehdä yksittäiskappaleisiin
+ Voidaan käyttää koristeellisena yksityiskohtana, jos pala jää näkyviin
- Melko heikko
Muottiin puristettu rimalevy
Tasapaksuista
rimoista ja viilukerroksista liimataan muotissa rimalevy. Käyttö esim.
kaarevissa ovissa.
+ Säilyttää hyvin
muotonsa, ei
kieroudu herkästi
+ Kevyt jos
sokkopuuna
käytetään kevyttä
puuta
- Melko suuritöinen
Osittaislaminointi
Alkuperäinen
Aalto-jakkaran jalan taivutusmenetelmä, jonka Alvar Aalto patentoi
1930-luvulla. Massiivipuukappaleen päähän sahataan pitkittäin uria, jotka
täytetään liimoitetuilla viiluilla. Tämän jälkeen taivutetaan muotissa tai
erityisellä taivuttimella ja annetaan liiman kuivua.
Kuvassa ns. Alvari - taivutus
+ Kokopuun taivutusmenetelmä, jolla saadaan jyrkkä mutka
- Voidaan tehdä vain kappaleen päähän
- Siisti lopputulos vaatii tarkkuutta valmistuksessa
Massiivipuusäleistä laminointi
Puusta sahataan ohuita säleitä (paksuus riippuu kaaren jyrkkyydestä) jotka
liimataan yhteen muotissa.
+ Jos säleet sahataan samasta
kappaleesta ja liimataan
alkuperäiseen
järjestykseensä,
muistuttaa hyvin paljon
massiivipuuta
+ Voidaan muotoilla ja profiloida
liimauksen jälkeen
+ Säilyttää hyvin muotonsa
- Ei sovellu jyrkkiin mutkiin
Sahatuista säleistä laminoimalla tehty kaareva kappale
Kapeat viilulaminaatit
Viilut liimataan muotissa yhteen halutuksi kappaleeksi. Viilupaksuus 1,0 –
2,8 mm, viilut ovat kappaleessa samoin päin (sama syysuunta). Teollisesti
valmistettaessa puristetaan kerralla leveämpi puriste, josta saadaan
sahattua useita kappaleita. Käyttö esim. tuolin jalat ja käsinojat.
+ Luja kappale rakenteissa, jossa
muotoa puristetaan kiinnipäin
+ Pysyy hyvin muodossaan
+ Suomessa paljon teollista
valmistusta
+ Halpa teollisena tuotteena
- Raidallisuus, viilumaisuus saattaa
häiritä ulkonäköä
Kuvassa ohuista viiluista laminoitu kaareva kappale
Leveät viilulaminaatit
Viilut liimataan muotissa halutuksi kappaleeksi. Viilupaksuus 0,6
– 1,5 mm, käytetään sorvattua viilua. Pinnassa pyrittävä käyttämään aina
ohutta viilua pintahalkeamien estämiseksi. Viilut voidaan latoa ristiin
vuorotellen tai jos tarvitaan jäykkyyttä erityisesti toiseen suuntaan, sen
suuntaisia viiluja käytetään enemmän. Viilut ladotaan aina symmetrisesti,
kieroutumisen minimoimiseksi. Pintaviilun alla oleva viilu oltava aina
ristissä pintaan nähden halkeamien välttämiseksi. Käyttö esim. tuolin
istuinkupeissa, istuimissa ja selkänojissa.
+ Kestävä, kevyt kappale
+ Halpa valmistaa suurina sarjoina
+ Valmistus osataan Suomessa
- Muottikustannus suuri, pienet sarjat
kalliita
- Taipuu vain rajallisessa määrin
kolmeen suuntaan
Leveistä viiluista saadaan aikaan esim. kokonaisia istuimia
|
|