Puulajit ja käyttökohteet

Puut jaetaan kahteen pääryhmään, havupuihin ja lehtipuihin. Maapallolla esiintyy noin 10 000 havupuulajia ja 30 000 lehtipuulajia. Näistä Suomessa kasvaa kolme pääpuulajia, mänty, kuusi ja koivu. Lisäksi maamme puutuoteteollisuudella on rajoitetusti käytettävissä näitä harvinaisempia puita. Eri puulajit eroavat ominaisuuksiltaan huomattavasti toisistaan. Koska myös jalostusprosesseissa ja lopputuotteilla vaatimukset vaihtelevat, on tärkeätä tuntea puulajien ominaisuudet.

 

Kotimaiset puulajit
Puutuotteita suunniteltaessa ja valmistettaessa on syytä tuntea eri puulajien ominaisuudet, jotta voi valita oikean puulajin ja oikean työstötekniikan. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimpien kotimaisten puulajien keskeisimmät ominaisuudet ja käyttökohteet.

 

Kotimaiset puulajit
	Ominaisuudet	Käyttökohteet
Mänty	Helposti työstettävä, kevyt ja pehmeä, melko haurassydänpuu hyvin säänkestävää	Yleinen rakennuspuu, rakennuspuusepäntuotteet, huonekalut, erikoisesti mökkikalusteet, puutarhakalusteet
Kuusi	Kevyt ja pehmeä, vaalea, yleensä terveoksainen	Rakennuspuu, paneelit, saunanlauteet, vaneri
Koivu	Vahva, taipuisa, halkeaa naulatessa helposti, vaalea, kuivauksessa helposti tulee ruskeaksi, helppo työstää, lahoaa helposti	Huonekalut, vaneri, työkaluvarret

Harvinaisemmat kotimaiset puulajit
Myös monia harvinaisempia kotimaisia puulajeja käytetään puutuoteteollisuudessa. Niillä olisi enemmänkin merkitystä, jos korjuu saataisiin järjestettyä nykyistä tehokkaammin. Seuraavassa taulukossa esitetään puulajit sekä niiden ominaisuudet ja käyttökohteet.

 

Harvinaisemmat kotimaiset puulajit
	Ominaisuudet	Käyttökohteet
Haapa	Hyvin pehmeä, valkea, vaikea höylätä ja hioa, hyvin säänkestävä	Ulkorakenteet, saunan lauteet, paneelit
Leppä, tervaleppä, harmaaleppä	Pehmeys ja tilavuuspaino vaihtelee, helppo työstää	Huonekalut, paneelit
Pihlaja	Kova, vahva	Huonekalut, työkalujen varret, pikkuesineet
Kataja	Luja, sitkeä, hyvätuoksuinen, pienihalkaisijainen	Astiat, työkaluvarret, pikkuesineet
Vaahtera	Kova, sitkeä, kevyt	Huonekalut, pienesineet, työkaluosat ja varret
Lehtikuusi	Painava, kova, ominaisuudet vaihtelevat, säänkestävä	Ulkorakenteet, huonekalut

Ulkomaiset puulajit
Monien puutuotteiden valmistuksessa käytetään myös ulkomaisia puulajeja. Niiden käyttö riippuu usein erilaisista muotivirtauksista, mutta myös hintasuhteista. Pelko sademetsien hävityksestä on vähentänyt etenkin trooppisten puulajien käyttöä. Seuraavassa taulukossa esitetään ulkomaisia puulajeja ja niiden ominaisuuksia sekä käyttökohteita.

 

Ulkomaiset puulajit
	Ominaisuudet	Käyttökohteet
Pyökki, punapyökki	Melko painavaa, melko helppo työstää, pöly vaarallista, taipuisa	Huonekalut, erityisesti viiluna, parketti, listat
Tammi	Kova, vahva, helposti lohkeava	Huonekalut, parketti, paneelit, listat
Jalava	Kova, sitkeä, taipuisa	Huonekalut, erityisesti viiluna, parketti, paneelit
Mahonki	Hyvin erilaisia puita ja erilaisia ominaisuuksia	Huonekalut, erikoisesti viiluina, paneelit, listat

Monissa tapauksissa, esimerkiksi tarkoissa mitoituksissa, on tunnettava erilaiset tekniset ominaisuudet tarkemmin. Niitä selvittää Puutuoteteollisuus-kirjan osan 2 taulukko Tärkeimpien puulajien tekniset ominaisuudet sivu 19.

Laatumääritykset
Luonto kasvattaa puuaineksen omien tarkoitusperiensä mukaan. Mutta myös luonnossa syntyy puuainekseen vikoja, jotka ovat yleensä vikoja myös puutuoteteollisuudessa. Oksat eivät ole luonnon kannalta mitään vikoja, mutta puutuoteteollisuudessa ne useimmiten luetaan vioiksi. Puun rungossa voi olla myös epäsäännöllisyyksiä, jotka eivät ole sinänsä vikoja, mutta voivat haitat käyttöä. Jotta puuaines voidaan eri prosessivaiheissa ohjata parhaimpaan tarkoitukseensa, on laadittu erilaisia laatumääritteitä. Niiden tuntemus auttaa niin ikään kustannusten alentamisessa.
 

Puuaineksen viat
Metsässä kasvavat puut ovat harvoin täysin suoria. Usein ne ovat hyvinkin käyriä tai lenkoja eli moneen suuntaan käyriä. Niissä on myös erilaisia hyönteisten, eläinten tai ihmisten aiheuttamia vikoja. Oksat eivät ole puun kannalta vikoja, mutta niitä pidetään puun monissa käyttökohteissa vikoina. Puuaines voi myös olla rungon eri osissa haitallisen eriväristä tai saman puulajin eri yksilöiden välillä on suuria värieroja.  Männyn sydän- ja pintapuun väriero on usein haitallisen suuri ja punapyökin yksilöiden väriero on usein liian suuri. Jäljempänä eri tuotteiden laatumäärityksistä puhuttaessa kerrotaan vielä lisää tietoja puuaineksen vioista.

Tekniset viat
Prosesseissa aiheutetut viat voidaan nimetä teknisiksi vioiksi. Tällaisia vikoja ovat mm. erilaiset mittapoikkeamat. Kaikessa työstössä syntyy aina mittapoikkeamia (ks. tarkemmin Puutuoteteollisuus 2 -kirjan sivut 42 – 43). Eri tuotteissa sallitaan erisuuruisia poikkeamia: joskus puutuotteissa sallitaan jopa millimetrien luokkaa olevia mittapoikkeamia, joskus taas on päästävä jopa 0,01 mm:n tarkkuuteen. Sallittu tarkkuus ilmaistaan toleranssilla. Metalliteollisuudessa toleranssijärjestelmiä on käytetty jo kauan, mutta puutuoteteollisuuteen se on Suomessa tullut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tärkeimpänä syynä käytön yleistymiseen on alihankinnan yleistyminen ja tuotteiden toimittaminen vain osittain koottuina asiakkaalle.

Muita teknisiä vikoja ovat liian suuri pinnan epätasaisuus, erilaiset repimät ja muut vastaavat. Luonnon aikaansaamia vikoja emme yleensä voi välttää, mutta ihmisen työstöissä aiheuttamat viat ovat aina ehkäistävissä. Virheen ehkäisy syntyvaiheessa on aina taloudellisempaa kuin virheen korjaaminen myöhemmissä vaiheissa tai virheellisen kappaleen hylkääminen. Tarkemmin asiasta kerrotaan Puutuoteteollisuus-kirjan osan 2 sivuilla 41 – 45.

Tuotteiden laatumääritykset
Laatumääritykset alkavat jo tukeista. Ainakin männyllä ne jaetaan laatuluokkiin A, B ja C. Eri luokkien taloudellinen tulos on luokalla A selvästi parempi kuin luokalla C, ja siten hyvästä A luokan tukista voidaan maksaa enemmän kuin heikompilaatuisista. Erikoistarkoituksiin tukit voidaan hankkia täysin erikoisvaatimusten mukaan, jotta saadaan paras tulos. Eri sahausmenetelmillä voidaan myös vaikuttaa tuotteiden ominaisuuksiin aina lopputuotteisiin saakka.  ( Sahatavaratuotanto )

Havusahatavaralle on Suomessa jo vuodesta 1936 ollut yleiset laatulajitteluohjeet. Uusimmat pohjoismaiset ohjeet julkaistiin 1994, ja myös ne on laadittu vanhalta sahatavaratuotannon ja ulkonäön pohjalta. Tämä näkyy selvästi Puutuoteteollisuus-kirjan osan 2 sivulla 32 olevasta kuvasta Laatuluokkien yleisimmät käyttökohteet.

Usein oksat saavat liian suuren merkityksen sahatavaran laatuluokituksessa. Niistä on haittaa eräissä työstöissä, mutta haitat ovat vältettävissä. Puun ulkonäölle oksat antavat elävyyttä etenkin isoille pinnoille, mikäli oksajakauma on melko tasainen.

Viilun ja vanerin laatumääritykset perustuvat myös lähinnä puun ulkonäölle. Niistä saa tarkempia tietoja mm. Puutuoteteollisuus-kirjan osasta 2 sivuilta 36 – 40 ja 137 – 140. Liimalevylle on valmistunut eurooppalaiset standardit.