Tapaturmat, ammattitaudit ja kustannukset

Tapaturmat
Työpaikan tapaturmakehityksen seuranta on oleellinen pyrittäessä tunnistamaan työmenetelmissä ja työympäristössä piileviä riskejä. Tapaturmat ovat seurausta puutteista työn hallinnassa, ja tähän työnantajan on syytä reagoida. Tapaturmista aiheutuu myös kustannuksia yritykselle.

Tapaturmia ja vaaratilanteita tutkimalla voidaan selvittää tapaturmaan johtaneita syitä ja tapaturman syntyyn vaikuttavia epäsuoria tekijöitä. Kun työturvallisuusriskit tunnetaan, voidaan tapaturmantorjunnan toimenpiteet kohdentaa oikeisiin asioihin.

Työturvallisuustoiminnan tavoitteena tulee olla nolla-tapaturmataso – yksikin tapaturma on liikaa. On tiedostettava, että tapaturmat eivät satu vahingossa. Tapaturmilla on aina tunnistettavia syytekijöitä, joiden torjuntaan on mahdollisuuksia.

Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet
Työpaikalla esiin tulleet ammattitaudit tulee selvittää, jotta niitä aiheuttaneet tekijät saadaan selvitetyksi ja voidaan estää muiden työntekijöiden sairastuminen. Ammattitaudit voivat syntyä hyvinkin lyhyellä altistumisajalla tai sitten monien vuosien kuluessa. Ammattitaudin syntymiseen johtanut altistuminen on voinut tapahtua jo ennen nykyistä työtehtävää tai työpaikkaa, joten työntekijän työhistorian selvittäminen voi olla monessa tapauksessa tarpeen.

Työmenetelmien tai työympäristön puutteet aiheuttavat työperäisiä sairaspoissaoloja. Työilmaan tai ergonomiaan liittyvät haittatekijät voivat aiheuttaa sairastelua. Kun oireita esiintyy riittävän monella henkilöllä, on aiheuttaja syytä selvittää.

Myös muut kuin työperäiset sairaspoissaolot on syytä huomioida. Työyhteisössä esiintyvät ongelmat heijastuvat usein korkeina sairaspoissaolojen määrinä tai sairaspoissaolojen muutoksena huonompaan suuntaan. Huono työilmapiiri laskee kynnystä sairastua.

Kustannukset
Työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista syntyy yritykselle monenlaisia kustannuksia, joista eräät pystytään helposti määrittämään rahana, kun taas toisten kustannusten muuttaminen rahaksi on vaikeaa.

Helposti rahana ilmaistavia kustannuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutusyhtiöille maksettavat tapaturmavakuutusmaksut. Ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta kustannuksista, sillä valtaosassa yrityksiä tapaturmavakuutusmaksu ei muodostu yrityksessä sattuneiden tapaturmien perusteella. jonkinlaisen kuvan tapaturmien yrityksille aiheuttamista tapaturmavakuutuskustannuksista saa tiedosta, että keskimääräinen korvaus yhtä vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa kohden on noin 5 000 euroa.

Toisaalta tapaturmista syntyy yrityksille myös kustannuksia, joiden muuttaminen rahaksi on työlästä. Tällaisia ovat muun muassa tapaturmien aiheuttamat tuotannon keskeytymiset, tapaturmien vuoksi tehtävät ylityöt, tapaturman selvittelyyn, töiden uudelleen järjestelyyn ja sijaisen hankkimiseen ja opettamiseen kuluva aika, sijaistyövoiman heikompi työpanos ja tapaturman sattumisen yhteydessä syntyvät tuotteiden tai puolivalmisteiden vahingot. Tutkimusten mukaan yrityksille aiheutuu näistä tekijöistä kustannuksia, jotka ovat 2...6 -kertaiset tapaturmavakuutusmaksuun verrattuna.

Varsin suuria kustannuksia ja vaikeuksia voi yritykselle aiheutua myös siitä, etteivät työntekijät viihdy yrityksen palveluksessa esimerkiksi kehnojen työolosuhteiden, huonon johtamisen ja työilmapiirin tai työn raskauden ja yksitoikkoisuuden vuoksi. Jos yritys vielä saa työmarkkinoilla tämän vuoksi huonon työnantajan maineen, voi ammattilaisten rekrytoiminen lähtevien tilalle olla vaikeaa. Kilpailu osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta kiristyy, ja etenkin nuoret odottavat vaihtelevia, monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaan elämäntapaansa sopivia työnteon muotoja.

Tapaturma- ja ammattitautitilastot
Tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaan vakuutuslaitokset korvaavat työsuhteissa aiheutuvat tapaturmat ja ammattitaudit. Työnantaja lähettää tiedot tapaturmasta tai ammattitaudiksi epäillystä sairaudesta vakuutuslaitokselle. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) pitää yllä virallista työtapaturma- ja ammattitautitilastoa. Työtapaturmien ja ammattitautien tilastointi perustuu kustakin vahinkotapauksesta tapaturmavakuutuslaitoksella rekisteröityihin tietoihin.

Tilastotietojen avulla työnantaja voi verrata työpaikan lukuja vastaaviin saman alan yritysten keskiarvoihin ja arvioida esim. työpaikan työsuojelutoiminnan tasoa. Vertailukelpoisia lukuja ovat

• taajuus (tapaturmia miljoonaa työtuntia kohti)

• tapaturmasuhde (tapaturmia tuhatta työntekijää kohti).

TAPS
Työnantaja on velvoitettu ilmoittamaan työpaikalla tapahtuneet vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneet tapaturmat poliisille ja työsuojelupiiriin. Työsuojeluviranomaiset tutkivat nämä tapaturmat ja kustakin tutkitusta tapaturmasta laaditaan tapaturmaselostus. Tapaturmaselostuksissa on selostettu tapaturman kulku, tapaturmaan johtaneet välilliset ja välittömät syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen.
 

TOT
Kuolemaan johtaneet tapaturmat on vuodesta 1985 tutkittu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimesta suomalaisella tapaturmatutkimusmallilla (ks. kuva Tapaturmatutkintamalli). Tutkimusmalli on johdonmukainen menetelmä, jolla:

• kerätään tapaturmaan liittyvät tiedot

• laaditaan tapahtumakuvaus

• määritetään ja esitetään havainnollisesti tapaturman mahdollistaneet tekijät

• arvioidaan ja valitaan torjuntatoimenpiteet.

Tutkinnasta laaditaan raportti (TOT-raportti), jossa ei ole mainittu työpaikkaa tai henkilöitä koskevia tunnistetietoja.

Lisätieto työturvasta (PDF)

Työtapaturma- ja ammattitauti-tilastoja

Tapaturma-selostusrekisteri (TAPS)

TOT-raportteja Tapaturma-vakuutuslaitosten sivuilla