Turvallisuusjohtaminen

Kansainvälistyminen ja sen aiheuttama kilpailun kiristyminen edellyttävät yrityksiltä hyvää toiminnan hallintaa ja organisointia, ja sen vaikutuksena laatujärjestelmää. Hyvä toiminta ja toiminnan hallinta sisältävät myös yrityksen työturvallisuus- ja työterveysasioiden sekä ympäristönsuojeluasioiden hyvän hoitamisen.

Laadun merkitys on korostunut, ja laatu käsitteenä ymmärretään yhä laajemmin. Kokonaislaadulla ymmärretään sidosryhmien laatu-, turvallisuus- ja ympäristönsuojelua koskevien odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Hyvä työympäristö, työviihtyvyys ja turvallinen työprosessi ovat edellytyksiä hyvälle kokonaislaadulle.

Turvallisuuden hallinta edellyttää tavoitteellista, suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa. Vaarat pitää tunnistaa, riskit arvioida ja tehdä niiden perusteella johtopäätökset turvallisuuden parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Koko henkilökunnan pitää olla mukana. Heidän pitää tietää turvallisuutta koskevat tehtävänsä ja vastuunsa, ja heillä pitää olla riittävä pätevyys turvallisuusasioissa. Ylin johto on avainasemassa turvallisuuden hallinnassa. Ylimmän johdon pitää antaa tukensa turvallisuuden hallinnalle. Johdon pitää määritellä yrityksessä noudatettava turvallisuuspolitiikka, järjestää tarvittavat resurssit ja valvoa, että toiminta on turvallisuuspolitiikan mukaista.
 

Turvallisuuspolitiikka ja –tavoitteet
Turvallisuuden johtaminen koostuu selkeistä asiakokonaisuuksista. Sen perustana ja ensimmäisenä asiana on johdon laatima turvallisuuspolitiikka, joka määrittelee ja tekee tunnetuiksi ne toimintalinjat, joiden mukaisesti turvallisuustyö toteutetaan. Turvallisuuspolitiikassa tuodaan julki yrityksen arvoihin, visioon ja strategiaan perustuvat turvallisuustoiminnan yleiset tavoitteet, joihin yrityksen johto on sitoutunut.

Yrityksen turvallisuustavoitteita pyritään toteuttamaan hallintaohjelmien avulla. Hallintaohjelmissa tulee olla yhteys johdon laatimaan työterveys- ja turvallisuuspolitiikasta johdettuun tavoiteasetteluun. Työsuojelun toimintaohjelma sekä esimerkiksi tyky-ohjelma ovat esimerkkejä turvallisuuden hallintaohjelmista. Myös työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat voivat olla osa turvallisuuden hallintaohjelmia.
 

Työsuojelun toimintaohjelma
Työnantajalla tulee olla turvallisuuden, terveellisyyden ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun toimintaohjelmassa asetetaan vähintään toimintapolitiikka, mutta se voi olla myös sitä pidemmälle menevä toimintasuunnitelma. Toimintaohjelman muodosta päättää työnantaja.

Työsuojeluasioiden hoitaminen ja työolojen kehittäminen toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman avulla. Toimintaohjelman laatimisen kautta yritys saa kuvattua ja kartoitettua omat toimintatapansa työsuojeluasioiden hoitamisessa ja työsuojeluriskinsä. Kartoituksen perusteella päätetään sekä toimintatapojen kehittämisestä että työsuojeluriskien estämisestä.

Toimintaohjelman laatiminen aloitetaan arvioimalla työsuojelun hoitamiseksi tarvittavat toimintatavat ja työpaikan riskit. Arvioinnin tuloksena syntyvät kehittämiskohteet on käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen päätetään tarvittavat kehittämistoimet ja niiden toteutusjärjestys. Johdon tulee seurata toimintaohjelman toteuttamista, ja ohjelma on määräajoin tarkistettava.

Kaiken kattavaa työsuojelun toimintaohjelman mallia ei ole esitettävissä. Seuraavassa on kuitenkin hahmoteltu toimintaperiaatteita, joita ohjelmassa olisi hyvä käsitellä:

• ennakoivan työsuojelun periaate, työympäristön eri tekijöiden ja kehittämistarpeiden arviointi sekä työolojen seuranta

• kehittämistarpeiden ja –tavoitteiden huomioon ottaminen yrityksen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa

• linjaorganisaation toiminta työsuojelun vastuullisena toteuttajana

• työsuojeluorganisaation asema ja tehtävät linjaorganisaation apuna

• työterveyshuollon tehtävät asiantuntijana sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja toimenpide-ehdotusten huomioon ottaminen

• työsuojelukoulutuksen ja –tiedotuksen periaatteet

• henkilöstön perehdyttäminen niin, että työsuojelu otetaan huomioon osana omaa työtä

• toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla

• työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.
   

Työkykyä ylläpitävä toiminta
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (Tyky) tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Toiminta kohdistuu yrityksen koko henkilöstöön riippumatta henkilön iästä tai terveydentilasta. Tyky-toiminta on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää mutta myös korjaavaa toimintaa. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan työnantajan ja työntekijöiden sekä työpaikan eri organisaatioiden yhteistyönä.

Työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle on lainsäädännössä ja työsuojelusopimuksessa asetettu erityisiä tyky-toiminnan tehtäviä. Päällikön ja valtuutetun tehtävänä on osallistua tyky-toiminnan suunnitteluun laadittaessa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Samoin heidän tehtävänään on osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan. Työterveyshuolto on asiantuntijana keskeisessä asemassa toiminnan suunnittelussa, käynnistämisessä ja ylläpitämisessä.

Työnantajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen. Näitä ovat työnopastus, kuormitusta vähentävien työmenetelmien, työympäristön ja työyhteisön kehittäminen. Työntekijä voi itse vaikuttaa terveyteensä työtavoillaan, elintavoillaan ja kunnon ylläpitämisellä, jonka omaehtoista edistämistä työnantajan kannattaa tukea. Erityiset toimet kohdistuvat henkilöihin, joilla todetaan työkykyä uhkaavaa oireilua, sairastelua tai vajaakuntoisuutta. Näiden tunnistamisessa, hoitoon tai tarvittaessa kuntoutukseen ohjaamisella työterveyshuollon ammattilaisilla on keskeinen osuus.
 

Työkykyä ylläpitävän toiminnan kohdealueet

Toimenpiteet työpaikalla:

• työympäristön kehittäminen ja parantaminen, työmenetelmät ja -välineet, ergonomia, työn suunnittelu jne.

• terveyttä uhkaavien haittojen poistaminen

• terveyttä ja työkykyä tukevien tekijöiden kehittäminen

• henkilökohtaiset toimenpiteet, tukitoimet, työkokonaisuuksien uusi muotoilu jne.

Omaehtoinen toiminta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi:

• liikunta- ja ravintotottumusten merkityksen korostaminen

• liikunta- ja kuntoiluohjelmien laadinta

• taukoliikunta yms.

• mahdollisuuksien luominen ja kannustaminen omaehtoiseen toimintaan

• yhteiset tai yksilölliset jumpat, kuntosali- ja uimahallivuorot jne.

Avokuntoutus:

• fysioterapeutin antama ryhmäkuntoutus, yleiskunnon parantaminen tai yksilöity fysioterapia, kuten ns. niskakoulu, selkäkoulu tms.

• ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti toteutettava muu ohjelma.

Laitoskuntoutus ja vastaavat (Kansaneläkelaitoksen määrittelemät):

• Aslak (ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen varhaiskuntoutus)

• kuntoremonttikurssit

• Tyk (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus).

Riskien arviointi ja hallinta
Riskienhallinta on työpaikalla esiintyvien vaarojen ja ongelmien järjestelmällistä tunnistamista, arviointia sekä päätöksen tekoa turvallisuus- ja terveysasioiden kehittämiseksi. Riskien hallintaan liittyy oleellisesti riskien arviointi, jonka tarkoituksena on ennalta ehkäistä työn vaaroja. Jos riskien poistaminen ei täysin onnistu, niitä pitäisi kuitenkin saadaan vähennetyksi ja jäljelle jäävät riskit on pyrittävä saamaan hallintaan.

Riskin arviointi tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se auttaa työnantajaa tai työn valvonnasta vastaavaa

1. tunnistamaan työssä syntyvät vaarat ja arvioimaan riskit

2. valitsemaan vaaran poistamiseksi tai riskin vähentämiseen soveltuvat työvälineet tai keinot

3. arvioimaan, ovatko nykyiset toimenpiteet riittävät

Toteuta toimenpiteet riskien vähentämiseksi