Lähdeaineisto Sivukartta
Ohjeita käyttäjälle

Työsuojelutoiminta työpaikalla

Turvallisuuden kehittäminen
Työpaikan oma-aloitteisella toiminnalla voidaan tehokkaimmin edistää ja ylläpitää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito on jatkuvaa toimintaa, joka tulee toteuttaa koko yrityksessä.

Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. jotta työnantaja voisi tämän velvollisuutensa toteuttaa, on työnantajan ensinnäkin selvitettävä, millaisia työntekijän turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavia vaaroja työpaikalla voi esiintyä ja mikä on niiden aiheuttaman riskin suuruus. Tyypillisimpiä vaaroja puutuoteteollisuudessa ovat:

  • voimakas melu

  • puupölyn, liimojen, lakkojen liuottimien ja muiden kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat

  • puuntyöstökoneiden ja liukastumisen, kompastumisen ja putoamisen aiheuttamat tapaturman vaarat

  • tavaroiden nostamisen ja siirtämisen aiheuttamat fyysisen ylikuormittumisen vaarat

  • epäedulliset lämpöolosuhteet

  • psyykkistä kuormitusta aiheuttavat haitat ja vaarat, kuten yksin työskentely, sidonnaisuus työhön ,jatkuvan tarkkaavaisuuden ylläpitäminen, työn yksitoikkoisuus ja jatkuvat muutokset työssä

Kun vaarat on tunnistettu ja niiden aiheuttama riski on arvioitu, pitää työnantajan suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla vaarat voidaan poistaa tai niiden aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää riittävästi. Torjuntatoimenpiteiden toteuttamisenjälkeen pitää vielä varmistua siitä, että vaarat ovat todella poistuneet tai riski on vähentynyt riittävästi.

Tällaista systemaattista menettelyä kutsutaan turvallisuuden hallinnaksi (kuva). Turvallisuuden hallinnassa toteutuu myös yksi keskeisimmistä työturvallisuuden perusperiaatteista eli vaarojen ja haittojen ennakointi.

 

 

Se, että vaarat on tunnistettu ja toteutettu tarpeelliset toimenpiteet vaarojen torjumiseksi, ei kuitenkaan yksin riitä turvallisuuden takaamiseksi. Työnantajan velvollisuutena on myös jatkuvasti valvoa ja tarkkailla, että työntekijät käyttävät turvallisia työmenetelmiä ja tarpeellisia suojavälineitä ja -laitteita.

Työsuojelutyön organisointi
Laissa on määritelty, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Laissa työnantajalle määritelty huolehtimisvelvollisuus on laaja ja se edellyttää järjestelmällistä työsuojelutoimintaa työpaikalla. Työnantaja voi asettaa sijaisia hoitamaan hänen velvollisuudekseen määritettyjä työsuojelutoimintaan liittyviä tehtäviä. Kun työnantaja organisoi toimintaansa ja asettaa henkilöitä hoitamaan linjaorganisaatiolle tarkoitettuja työsuojelutehtäviä, nämä tehtävät on määriteltävä ja työnantajan on varmistettava, että sijaisilla on riittävät edellytykset tehtävien hoitamisessa.

Työsuojelun yhteistoiminta
Työturvallisuuslain lähtökohtana on, että työnantajan ja työntekijäin edellytetään aina yhteistoiminnassa ylläpitävän ja parantavan työpaikan työsuojelua. Työnantajan velvollisuus on tiedottaa riittävän ajoissa turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista asioista ja käsitellä näitä asioita yhdessä työntekijöiden kanssa.

Työsuojeluyhteistoimintaa varten yrityksessä tulee olla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö ja työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi yli 20 työntekijän työpaikoissa tulee olla työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintamuoto. Toimihenkilöillä on niin halutessaan oikeus valita oma valtuutettunsa. Paikallisesti voidaan sopia työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tehtävien yhdistämisestä.

Alan yhteistoiminta- ja työsuojelusopimuksilla määritellään työorganisaatioiden yhteistoimintaan liittyvät säännöt. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehitystoimintaan sisältyvät asiat. Sillä voidaan korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat.

Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali on järjestettävä siten, että kaikilla työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa. Vaalin tulos on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen nimet ja osoitteet Työturvallisuuskeskukselle.
 

Työsuojelupäällikkö
Työnantajan on nimettävä työpaikan työsuojelupäällikkönä toimiva henkilö, jollei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä. Jos samalla työpaikalla toimii useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä, työnantajien on toimittava yhteistyössä, jolloin he voivat sopia yhteisestä työsuojelupäälliköstä. Sen työnantajan, jonka työntekijöiden lukumäärä työpaikalla on suurin taikka joka on pääurakoitsijan tai sitä vastaavan työnantajan asemassa, on tehtävä aloite työsuojelun yhteistoiminnasta ja mahdollisen yhteisen työsuojelupäällikön nimeämisestä.

Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävästi perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työsuojelupäällikölle tulee järjestää riittävät toimintaedellytykset tehtävien hoitamista varten.

Työsuojelupäällikön tulee

  1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä välittää ne työntekijöiden sekä työnantajan tiedoksi

  2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin

  3. tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseksi erityisesti työpaikalla sattuneen tapaturman, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun vaaratilanteen tai muiden työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastusten toimittamiseksi

  4. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä, osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi sekä osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla

  5. tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työsuojeluun liittyvän työnopastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi

  6. huolehtia työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä

  7. pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työpaikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linja-organisaation ja työterveyshuollon välille sekä ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.


Työsuojeluvaltuutettu
Sellaisessa työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojelua koskevissa asioissa sekä suhteissa työsuojeluviranomaisiin. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa ja kaksi varavaltuutettua Jos samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

Työsuojeluvaltuutetun tulee

  1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun

  2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin

  3. osallistua tarvittaessa työpaikalla sattuneen tapaturman, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun vaaratilanteen tai muiden työstä johtuvien sairauksien tutkintaan

  4. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle sekä osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla

  5. toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja työntekijän välisen yhteistoiminnan kehittämiseksi työpaikalla

  6. pitää yhteyttä työpaikan työsuojelutoimikuntaan, työsuojelupäällikköön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtävänsä suorittamista varten saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä. Työnantaja ei saa ilman pätevää syytä kieltäytyä vapauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännöllisestä työstä sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.


Varavaltuutettu
Kun työsuojeluvaltuutettu on estynyt, varavaltuutettu hoitaa tälle kuuluvat tehtävät. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä. Varavaltuutettu saa vapautusta säännöllisestä työstään sellaiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.


Työsuojelutoimikunta
Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työntekijöiden ja toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden edustajista kokoonpantu työsuojelutoimikunta.

Jos työpaikalla työskentelee useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä, on sen työnantajan, jolla on eniten työntekijöitä taikka joka on pääurakoitsijan tai vastaavassa asemassa työpaikalla, ryhdyttävä toimenpiteisiin työsuojelutoimikunnan perustamiseksi. Jos työsuojelutoimikuntien perustamisesta, toimikuntien jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta ei päästä sopimukseen, työsuojelun piiriviranomaisen on ratkaistava asia.

Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen työpaikalla. Työpaikkaan voidaan sen mukaan, mitä valvontalaissa säädetään, perustaa muulloinkin työsuojelutoimikunta tai useampia työsuojelutoimikuntia taikka sopia muusta yhteistoimintamuodosta.


Työsuojeluasiamiehet
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen tai tutkimukseen toimialueellaan. Työsuojeluasiamies pitää yhteyttä toimialueensa asioista työpaikan työsuojelun yhteistoimintaelimiin, linjajohtoon, työsuojelupäällikköön ja työsuojeluvaltuutettuun.

Työsuojeluasiamiehen valitsevat tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön työntekijät keskuudestaan. Työsuojeluasiamiesten valinta pyritään sopimaan siten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon laitoksessa esiintyvät työsuojeluriskit ja muut olosuhteet. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työstä, kun hän niin sopii työnjohdon kanssa.

 

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö
Työterveyshuoltolain mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville työntekijöille. Työterveyshuoltoa järjestettäessä on käytettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on tähän tehtävään tarvittava koulutus ja riittävä työolojen tuntemus.

Palvelut voi ostaa terveyskeskuksesta tai lääkärikeskuksesta. Yritys voi myös perustaa oman työterveysasemansa joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa. Työsuojeluorganisaatio toimii kiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuoltosopimus on pidettävä nähtävillä työpaikalla.

Työterveyshuollon toiminta nojaa ns. hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, joka perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja tietoon työn ja terveyden välisistä suhteista sekä niiden hallinnasta.


Työterveyshuollon tavoitteena on

  • terveellinen ja turvallinen työympäristö,

  • hyvin toimiva työyhteisö,

  • työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä

  • työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen


Työpaikoilla on ylläpidettävä ensiapuvalmiutta johon sisältyy:

  • asianmukaiset tarvikkeet ja välineet

  • ensiaputaitoiset henkilöt

  • tiedot minkälaisiin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen johdosta on nopean ensiavun saamiseksi ryhdyttävä

  • huomioitava myös työpaikan erityisolosuhteiden, kuten kemikaalien aiheuttamat vaarat


Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu:

  1. selvittää työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien työntekijän terveyden vaarat ja haitat työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä työpaikkakäynnein tai muiden vastaavien työterveyshuollon toimenpiteiden avulla

  2. antaa riittävät tiedot antaminen työntekijöille työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja ohjata niiden välttämiseksi tarpeeksi työntekijöitä;

  3. selvittää henkilökohtaiset terveydelliset edellytykset sijoitettaessa työntekijää työhön, jossa saattaa aiheutua terveyden vaaraa tai haittaa, jollei tällaista selvitystä muutoin ole käytettävissä

  4. järjestää erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työntekijöiden terveystarkastukset määrätyssä ajassa työhön ottamisen jälkeen ja järjestää uusintatarkastukset määräajoin työsuhteen kestäessä tai asianomaisen työsuojeluviranomaisen työterveyslaitoksen lausunnon hankittuaan niin määrätessä

  5. järjestää terveystarkastukset määrätyssä ajassa työhön ottamisen jälkeen ja järjestää uusintatarkastukset järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä muussa kuin edellä 4 kohdassa tarkoitetussa työssä, kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja

  6. seurata vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, neuvoa kuntoutuksessa, ohjata hoitoon tai kuntoutukseen sekä osallistua omalta osaltaan työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla; toiminnassa on noudatettava kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain säädöksiä

  7. osallistua työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen.

Työntekijä ei voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta edellä tarkoitettuihin terveystarkastuksiin. Jos terveystarkastuksessa osoittautuu, että työntekijällä erityisen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden tai muun vastaavan syyn takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, ei häntä voi tällaiseen työhön käyttää.

Työsuojeluvastuut
Työsuojelu liittyy olennaisena osana kaikkeen työntekoon. Vastuu työsuojelusta on työnantajalla. Työnantaja voi halutessaan siirtää vastuuta ja päätäntävaltaa esimieskunnalle.


Esimieskunta voidaan jakaa yleensä seuraaviin ryhmiin:

  • ylin johto

  • keskijohto

  • työnjohto

Ylin johto
Ylin johto tarkoittaa toimitusjohtajaa ja suoraan hänen alaisuudessaan olevia johtajia. Ylimmän johdon tehtävänä työsuojelun kannalta on:

  • valita pätevä esimieskunta, joka osaa ottaa työturvallisuusnäkökohdat huomioon

  • antaa yleiset työsuojeluun liittyvät määräykset

  • varmistaa, että esimiehet tietävät sen vastuun, joka heillä on työturvallisuusasioissa

  • määrätä alaisensa huolehtimaan siitä, että työntekijät perehdytetään työhön ottaen huomioon työturvallisuuden edellyttämät työtavat

  • järjestää yleinen valvonta ja varmistua siitä, että esimiehet valvovat työturvallisuuden toteutumista

  • varmistaa työsuojelun aineelliset edellytykset ja hankintojen riittävät resurssit

Keskijohto
Keskijohdolla tarkoitetaan osastopäälliköitä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Keskijohdon tehtävänä työsuojelun kannalta on:

  • valvonnan organisointi ja varmistaminen, että työnjohto suorittaa työturvallisuuden edellyttämää käytännön valvontaa

  • työturvallisuusohjeiden laatiminen ja työnjohdon työturvallisuusvalvonnan ohjeistaminen

  • turvallisten koneiden ja laitteiden hankinta ja niiden turvallisuuden valvonta

  • uusien laitteiden hankintojen tai vanhojen korjausten tarpeellisuudesta esimiehille tiedottaminen ja tarvittaessa puutteellisten koneiden käytöstä poistaminen

  • työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta

  • työturvallisuustiedon välittäminen sekä ylimmälle johdolle että työnjohdolle ja työntekijöille


Työnjohto
Työnjohdolla tarkoitetaan niitä esimiehiä, jotka välittömästi valvovat ja johtavat työntekijöitä. Työnjohdolle kuuluvat yleensä vain ne tehtävät, jotka voi hoitaa sellainen esimies, joka päivittäin liikkuu työpaikoilla ja jakaa työtehtäviä. Työnjohdon tehtävänä työsuojelun kannalta on:

  • suorittaa valvontaa kohdentaen sitä mm. työoloihin, laiteisiin, työtapoihin ja henkilöiden toimintaan ja yleiseen järjestykseen

  • poistaa havaitut vaarakohdat tai suojata työntekijät

  • opettaa alaisia siten, että he suorittavat työnsä turvallisesti

  • huolehtia siitä, että työn suorittaa henkilö, jolla on riittävä koulutus työn suorittamiseksi turvallisesti


Oikeudelliset seuraamukset
Työsuojeluvelvoitteiden toteumista valvovat työsuojeluviranomaiset ja tuomioistuimet. Työturvallisuuslain rikkomisesta voidaan tuomita, vaikka tapaturmaa ei olisi tapahtunutkaan. Rangaistuksen muotoja ovat sakko ja vankeus.

Vahingoittunut tai kuolemantapauksessa lähisukulaiset voivat olla oikeutettuja vahingonkorvauksiin. Jos vahingoittunut työntekijä on edesauttanut laiminlyönneillä, voidaan korvausta alentaa.

Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty, esimerkiksi suojainten puuttumisesta aiheutunut säästö, voidaan tuomita menetetyksi valtiolle.

Työntekijän velvollisuudet ja vastuu
Vaikka ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla, on työntekijälläkin velvollisuuksia työsuojeluasioissa. Työntekijän velvollisuuksia ovat:

  • ohjeiden ja määräysten noudattaminen

  • omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen

  • vaaratekijöiden poistaminen

  • vaaroista ilmoittaminen, jos ei itse voi poistaa aiheuttajaa

  • turvalaitteiden ja suojavälineiden käyttö

Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa.
 

Perehdyttäminen ja työopastus
Perehdyttäminen ja työnopastus luo edellytykset hyvälle työmotivaatiolle ja hyvin toimivalle työyhteisölle sekä tukee työntekijöiden työssä menestymistä ja työtyytyväisyyttä. On tärkeää, että uudelle työntekijälle opetetaan heti terveelliset ja turvalliset työskentelytavat. Työnopastus on tarpeen myös uuteen työtehtävään siirtyville, kauan työelämästä poissa olleille ja ulkopuolisen työnantajan työntekijöille. Opastuksella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa ammattitaidon kehittymiseen, työmotivaation lisäämiseen ja henkisen hyvinvoinnin luomiseen.

Työturvallisuuslain mukaan työntekijälle on annettava opetusta ja ohjausta työssä sattuvan tapaturman sekä työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi. Perehdytyksessä ja työnopastuksessa on pyrittävä huomioimaan yrityksessä tapahtuneet tapaturmat ja vaaratilanteet. Työn johtaminen ja valvontavelvollisuus kuuluvat esimiehille ja he myös vastaavat työhön perehdyttämisestä ja työnopastuksesta.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi:

  1. työolosuhteisiin, työtapoihin ja työhön liittyviin mahdollisiin terveysvaaroihin

  2. uusiin koneisiin ja laitteisiin

  3. menettelytapoihin, jotka liittyvät erityistilanteisiin kuten esimerkiksi tavanomaisten häiriötilanteiden purkamiseen.

  4. turvallisuusmääräyksiin ja käyttöohjeisiin sekä turvallisiin menettelytapoihin ja turvamerkintöihin.


Työnopastusohjeiden tulee olla kirjalliset tai muuten vakioidut, ja työnopastuksessa on huomioitava, että

  • kaikki turvallisuuden ja ergonomian kannalta tarpeelliset tiedot ja ohjeet annetaan

  • jokaisen pitää osata kaikki työvaiheet, joita voi joutua tekemään ja kaikki häiriötilanteet tulee hallita

  • pitää tietää, mitä ei osaa ja mitkä silloin ovat menettelytavat

  • työnopastuksen on oltava suunniteltua, sen sisällön selkeätä ja on varmistettava työnopastuksen ymmärtäminen

  • työnopastus tulee dokumentoida ja on pyrittävä löytämään keinot, joilla osaamisen tasoa seurataan ja uusia osaamistarpeita löydetään

  • tiimi- ja projektityöskentelyssä työnopastuksen merkitys korostuu.