Lähdeaineisto Sivukartta
Ohjeita käyttäjälle

Ergonomia

Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset. Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työpisteiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että:

  1. työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa

  2. työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein

  3. terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein; ja

  4. toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.


Ergonomia tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti työn ja työympäristön suunnittelussa. Ergonomiset periaatteet on huomioitava koneiden ja työvälineiden hankinnassa sekä käytössä olevien koneiden ja työvälineiden toiminnan ja toimivuuden arvioinnissa. Työväline on yksi työympäristön osatekijä ja työvälineen terveellistä ja turvallista käyttöä on tarkasteltava ottaen huomioon:

  • Käyttäjän/käyttäjäryhmän kehon mitat

    • esim. miehet/naiset,

    • turvaetäisyydet,

    • käyttöä, korjausta, kunnossapitoa varten tarvittava tila
       

  • Työasennot

    • hankalat työasennot

    • kädensijojen, vipujen sijoittelu
       

  • Kehon liikkeet (luonnolliset liikeradat)

    • Fyysisen voiman tarve

    • käytetään mekaanisia apuvälineitä

    • staattisen lihasjännityksen vähentäminen

    • painovoiman hyväksikäyttö

    • käsityövälineiden tasapainotus
       

  • Työn tauotus, työtahdin muutos

    • Pakkotahtisen työn välttäminen

    • Työasennon vaihtelumahdollisuus

    • Nostokorkeudet

    • Informaatioergonomia
       

Fyysinen kuormittuminen
Työnantajan on huomioitava työstä ja työympäristöstä aiheutuvat fyysiset kuormitustekijät. Puualalla esiintyy erityisesti seuraavia fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä.

Vaikka työssä ilmenevät vaarat ja fyysiset kuormitustekijät on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan erilaisin teknisin toimin, ei tässä aina onnistuta. Tällöin joudutaan haittoja torjumaan mm. henkilönsuojaimilla.


Psyykkinen kuormittuminen
Työntekijä joutuu työssään käyttämään henkisiä ominaisuuksiaan samaan tapaan kuin fyysisiä ominaisuuksiakin. Työsuoritus edellyttää aina sekä ulkoisia että sisäisiä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä saattaa olla vaikea päästä työn vaatimien voimavarojen ja kuormitustekijöiden tasapainoon. Voimavarojen ja kuormitustekijöiden välisen tasapainon järkkyminen aiheuttaa painetta korjata tilannetta. Tämä aiheuttaa usein työntekijälle stressitilanteen ja voi johtaa työväsymykseen ja pahimmillaan työuupumukseen. Työpaikalla voi esiintyä myös henkistä väkivaltaa, joka usein tulee esiin kiusaamisena.

Työpaikan hyvät ihmissuhteet ja tukea ja palautetta antava johtamistapa auttavat työntekijöitä jaksamaan ja torjuvat henkistä väkivaltaa. Yleinen keino työyhteisön ongelmien poistamiseksi on keskustelu. Työyhteisön hyvän ilmapiirin kehittäminen vaatii hyvän tahdon ja keskustelun lisäksi tekoja.

 



Lisätietoa ergonomiasta

puupöly, lisätietoa: Puupöly työympäristössä ,
Puupoly altistuminen ja terveyshaitat 2002-2006 (PDF)

kemikaalit, lisätietoa: kemialliset tekijat.pdf,
KemiArvi arvioinnin työväline

käsin tehtävät nostot ja siirrot, lisätietoa: nostot.pdf

melu ja tärinä, lisätietoa: occuphealth.fi melu ja tärinä,
tyky.fi tärina,
tyomelu.pdf,
Työympäristön melu

valaistus, lisätietoja: tyky.fi valaistus,
tyoympariston valaistus

lämpöolosuhteet, lisätietoja: tyky.fi lämpöolosuhteet 

Lisätietoja henkilösuojaimista (PDF)