Ergonomia
Työn suunnittelussa ja
mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset
edellytykset. Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on
valittava, mitoitettava ja sijoitettava ergonomisesti asianmukaisella
tavalla. Työpisteiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten
säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia,
että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista
tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että:
-
työntekijällä on riittävästi tilaa työn
tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa
-
työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein
-
terveydelle haitalliset käsin tehtävät
nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei
voida välttää tai keventää apuvälinein; ja
-
toistorasituksen työntekijälle aiheuttama
haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman
vähäinen.
Ergonomia tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti työn ja työympäristön
suunnittelussa. Ergonomiset periaatteet on huomioitava koneiden ja
työvälineiden hankinnassa sekä käytössä olevien koneiden ja työvälineiden
toiminnan ja toimivuuden arvioinnissa. Työväline on yksi työympäristön
osatekijä ja työvälineen terveellistä ja turvallista käyttöä on
tarkasteltava ottaen huomioon:
-
Käyttäjän/käyttäjäryhmän kehon mitat
-
Työasennot
-
Kehon liikkeet (luonnolliset liikeradat)
-
Fyysisen voiman tarve
-
käytetään mekaanisia apuvälineitä
-
staattisen lihasjännityksen vähentäminen
-
painovoiman hyväksikäyttö
-
käsityövälineiden tasapainotus
-
Työn tauotus, työtahdin muutos
Fyysinen kuormittuminen
Työnantajan on huomioitava työstä ja työympäristöstä aiheutuvat fyysiset
kuormitustekijät. Puualalla esiintyy erityisesti seuraavia fyysistä
kuormitusta aiheuttavia tekijöitä.
Vaikka työssä ilmenevät vaarat ja fyysiset kuormitustekijät on
ensisijaisesti pyrittävä poistamaan erilaisin teknisin toimin, ei tässä
aina onnistuta. Tällöin joudutaan haittoja torjumaan mm.
henkilönsuojaimilla.
Psyykkinen kuormittuminen
Työntekijä joutuu työssään käyttämään henkisiä ominaisuuksiaan samaan
tapaan kuin fyysisiä ominaisuuksiakin. Työsuoritus edellyttää aina sekä
ulkoisia että sisäisiä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Nopeasti
muuttuvassa työelämässä saattaa olla vaikea päästä työn vaatimien
voimavarojen ja kuormitustekijöiden tasapainoon. Voimavarojen ja
kuormitustekijöiden välisen tasapainon järkkyminen aiheuttaa painetta
korjata tilannetta. Tämä aiheuttaa usein työntekijälle stressitilanteen ja
voi johtaa työväsymykseen ja pahimmillaan työuupumukseen. Työpaikalla voi
esiintyä myös henkistä väkivaltaa, joka usein tulee esiin kiusaamisena.
Työpaikan hyvät ihmissuhteet ja tukea ja palautetta antava johtamistapa
auttavat työntekijöitä jaksamaan ja torjuvat henkistä väkivaltaa. Yleinen
keino työyhteisön ongelmien poistamiseksi on keskustelu. Työyhteisön hyvän
ilmapiirin kehittäminen vaatii hyvän tahdon ja keskustelun lisäksi tekoja.
|
Lisätietoa ergonomiastapuupöly, lisätietoa: Puupöly
työympäristössä ,
Puupoly altistuminen ja terveyshaitat 2002-2006 (PDF)
kemikaalit, lisätietoa:
kemialliset tekijat.pdf,
KemiArvi
arvioinnin työväline
käsin tehtävät nostot ja siirrot, lisätietoa:
nostot.pdf
melu ja tärinä, lisätietoa:
occuphealth.fi melu ja tärinä,
tyky.fi tärina,
tyomelu.pdf,
Työympäristön melu
valaistus, lisätietoja:
tyky.fi valaistus,
tyoympariston valaistus
lämpöolosuhteet, lisätietoja:
tyky.fi lämpöolosuhteet
Lisätietoja henkilösuojaimista (PDF) |
|