Lisämateriaali:
Tuoteverstaan organisoiminen
Tämän esimerkkitapauksen
ajattelutapa voidaan siirtää lähes sellaisenaan myös muiden yritysten
väliseen yhteistoiminnan järjestelyyn.
Rakennustuotteita valmistava yksikkö
Pienessä tuoteverstaassa valmistetaan seinien lisäksi
elementtejä rakennuksen ylä-, väli- ja alapohjiin. Rakennuksen runko
kootaan sokkelin päälle näistä osista.
Erityisosaaminen ja
kumppanuus
Yhteistoiminta alkaa rakennusliikkeen tarpeesta tehostaa
toimintaansa. Se toimii siis asiakasyrityksen roolissa. Tuoteverstaalle
avautuu mahdollisuus toimia alihankkijana tai sopimusvalmistajana ja
tarjota näiden tarvitsemia rakennustuotteita.
Kun kumppanuus tiivistyy, yhteistoiminta muuttaa
luonnettaan. Verstas voi päästä sopimusvalmistajan rooliin, jolloin sen
tehtävä on huolehtia asiakasyrityksen tietyn osa-alueen jatkuvista
tarpeista. Sopimuksen syntymistä edistävät pienen yrityksen pienet
yleiskulut ja tehokas toiminta. Ideana on, että toiminta on jatkuvaa,
tuotto ja kustannukset ovat sopimuskumppaneiden tiedossa ja kaikki
osapuolet saavat riittävän liikevoiton toiminnasta.
Yhteistoiminnasta kertyy verstaalle sellaista
ydinosaamista, joka lisää sen tietotaitoina. Osaaminen karttuu ja takaa
tulevaisuudessa sen kilpailukyvyn. Jokainen hyvin hoidettu toimitus lisää
yrityksen hyvää mainetta – sen imagoa.
Sekä talonrakennus että teollinen elementtien valmistus
vaativat kumpikin tiettyä erikoistumista, jonka avulla kumpikin yritys
hankkii kilpailuetua muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin nähden.
Jos rakennusliike päättää hankkia elementit
ulkopuolelta – paikalla rakentamisen sijasta – siitä on tultava jotain
etua, kuten esimerkiksi edullinen hinta tai nopea rungon valmistuminen. On
itsestään selvää, että tuotteen toimitus tapahtuu täsmällisesti sovitun
mukaisesti ja että laatu on kelvollista.
Elementtejä valmistavan verstaan ja rakennusliikkeen
väliseen liiketoiminnan logiikkaan kuuluu, että osapuolet hyötyvät
yhteistoiminnasta. Verstaan osaaminen painottuu tekniseen
erityisosaamiseen, kun taas rakennusliikkeen – kokonaisuuteen ja
liiketaloudelliseen osaamiseen.
Rakennusliike on ulkoistanut elementtien valmistuksen,
tuotetehdas taas osaa valmistaa elementtejä teollisin keinoin nopeasti ja
edullisesti.
Liiketoiminnan
ansaintalogiikka
Jotta nämä yritykset löytäisivät toisensa, näiden
välille tarvitaan tarpeiden tunnistaja. Se voi olla ulkopuolinen välittäjä
tai jommankumman tai molempien osto- tai myyntiosastot.
Tässä tapauksessa alkavan tuotetehtaan myynnistä tarjoutui huolehtimaan
ulkopuolinen myyjä eli välittäjä, joka sai jokaisesta toteutuneesta
kaupasta provision. Kaupan välitys ja yritysten välinen toiminta
noudattavat kuvan 18 mukaista logiikkaa.
Kuva 18. Rakennusliikkeen ja elementtitehtaan liiketoiminnan
logiikka.
Rakennustuotteiden
valmistus
Jotta sovittu liiketoimi onnistuisi, se vaatii johdonmukaista toimintaa:
johtamista, suunnittelua ja tuotantoa. Toimituksen kehitystä ohjataan
raaka-aineiden hankinnasta aina valmiin tuotteen toimittamiseen
asiakkaalle saakka. Jos ei toisin sovita, on se tuotannonjohtajan tehtävä.
Lisäksi tehtaalla tarvitaan joukko osaajia, kuten
elementtien vastuullinen suunnittelija, materiaalin tilauksista huolehtiva
henkilö ja elementtien valmistuksen suorittavat työntekijät, kuva 19.
Tällaisessa pienessä yksikössä tukitoiminnot jakautuvat toimitusjohtajan,
tuotannonjohtajan sekä solun eri henkilöiden kesken.
Kuva 19. Tuotetehtaan tai -verstaan organisointitapa.
Tehokkaasti toimiva , tällainen 2–3 työntekijän solu
tuottaa noin 30 m2 valmiiksi eristettyä seinäelementtiä
päivässä. Solun tuotantokiintiö on aluksi vain noin 20 m2/päivä.
Harjoitustehtäviä
Miten tällainen rakennuksen elementtejä valmistava
verstas sitten menestyi? Taulukossa 9 esitetään verstaan tuloslaskelma.
Harjoitustehtävänä laaditaan myös tase ja lasketaan sen muutama keskeinen
tunnusluku. 1. Tehtävät tuloslaskelmasta
Tarkastellaan, miten aloittavan yrityksen kävi. Taulukossa
9 on esitetty tämän rakennustuotteita valmistavan yksikön ensimmäisten 9
kuukauden tuloslaskelma.
-
Selvitä laskelman kustannusrakenne. Paljonko
materiaalikustannukset, palkkakustannukset ja liiketoiminnan muut kulut
muodostuvat prosentteina erikseen?
Mieti eri ryhmien kustannuksia ja arvioi, miten kunkin ryhmän kustannuksia
voitaisiin pienentää eli miten toimintaa ylipäänsä voitaisiin tehostaa?
-
Laske, mikä on jalostusarvo prosentteina
liikevaihdosta.
Mikä jalostusarvon idea oikein on? Mieti, mistä tekijöistä yrityksen
voitto koostuu.
-
Selvitä mitkä olivat välittömät kustannukset.
-
Arvioi yrityksen välilliset kustannukset, kun
verstaassa ei ole välillisiin kustannuksiin luettavia toimihenkilöitä ja
muut liiketoiminnan kulut ovat likimain kaikki välillisiä.
2. Taseeseen liittyvät tehtävät
Miten tuoteverstaan omaisuus ja pääoma likimain
kehittyivät?
Pääoma: oma pääoma on 10 000 €, vieras pääoma jakautuu 30 000 euroon
pitkäaikaiseen lainaan ja 10 000 euron lyhytaikaiseen lainaan.
Omaisuus koostuu käyttöomaisuudesta (koneet ja laitteet sekä aineeton
omaisuus), joka on 30 000 €, 10 000 euron vaihto-omaisuudesta ja10 000
euron rahoitusomaisuudesta.
-
Laske taseen omaisuuserät (vastaava) ja pääomaerät
(vastattava) erikseen yhteen.
-
Oletetaan, että osinkoa ei jaeta eli voitto
aktivoidaan eli siirretään taseen omaan pääomaan. Mikä on verojen
jälkeinen aktivoitavan erän eli voiton määrä?
-
Piirrä kuvan 8 mukainen talouskuva ja arvioi yritys
sen perusteella. Minkälainen on tämän yrityksen profiili?
3. Tunnuslukujen laskenta
Laske tuloslaskelmasta yrityksen seuraavat tunnusluvut:
-
Pääoman käytön tehokkuus
-
Yrityksen kannattavuus
-
Maksuvalmius
-
Vakavaraisuus
|
|
(avautuu osoittamalla)
Hae hakusanalla
- Puutuote
- Tuottava tehdas
- Tehdas
- Verstas
Taloelementtien valmistus
Pohdittavaa
Mitkä ovat ne ison ja pienen yrityksen tarpeet, jotka vetävät niitä
yhteistyöhön?
Miksi ison yrityksen on joskus järkevää ulkoistaa ja turvautua
alihankintaan?
Minkä tyyppiseen osaamiseen asiakasyritys tai sopimusvalmistaja
keskittyy?
Kahden yrityksen välinen yhteistoiminta
Pohdittavaa
Mikä on kuvan 18 yritysten ansaintaan liittyvä logiikka tai johtoajatus?
Linkkejä tuoteverstaan organisoinnista
Organisaation vaikutus kustannuksiin
Erän suuruuden teknologian ja prosessin organisoinnista
Läpäisyajan lyhentäminen ja visuaalinen ohjaus
Pohdittavaa
Mitä tehtäviä kuuluu eri tasoilla toimiville
a) tuotannon johtajalle
b) solun esimiehelle
c) perustoimintoja suorittavalle työntekijälle?
Vaatiiko kahden työntekijän pieni yritys kuvan 19 mukaisen ajattelun
rakennetta?
Linkkejä kustannus-
laskennasta
Talouskuva
Rakennustuotteita valmistavan yksikön tuloslaskelma
Kustannukset ja jalostusarvo
Puutuoteteollisuus
1-5, poimintoja
Yrittäminen, osa 1, sivu 225.
Markkinointi, osa 3, sivu 53.
Tuotantotekniikka, osa 3, sivu 238.
Valmistusprosessit, osa 3, sivu 246.
|
Myynti ja markkinointi
Esimerkkiyrityksen myynti ja markkinointi sekä
asiakaspalvelu on tarkoitus sopeuttaa rakentamiseen ja sen
valmistusketjuun. Ideana on, että asiakkaat voivat saada haluamiaan
muutoksia ostamaansa huoneistoon tai taloon.
Tavoitteena on kehittää joustava, asiakaspalveluun
erikoistunut järjestelmä, josta nähdään tosiajassa, missä vaiheessa
kulloinkin ollaan menossa ja missä vaiheessa asiakkaan toivomuksiin
voidaan vielä reagoida. Samalla asiakaspalvelu kytketään myös maksu- ja
kustannusseurantaan.
Vastaisuudessa tämän tuotetehtaan myynti ja
markkinointi siirtyvät oman henkilöstön tehtäväksi. Tilauskanta koostuu
hyväksytyistä tarjouskyselyistä, toisin sanoen siitä, miten asiakkaiden
tarpeita kyetään tyydyttämään. Usein se vaatii koko henkilöstön tuen.
Suunnitteluvaihe
Piirustukset laaditaan digitaalisessa muodossa ja
sovitetaan palvelemaan verstaan ja solujen tarpeita. Suunnittelija laatii
elementtien työpiirustukset yhteistyössä myynnin ja markkinoinnin,
hankintatoimen sekä valmistussolun kanssa. Tavoitteena on kouluttaa eri
ryhmät toimimaan yhdessä, laatia työpiirustukset digitaalisessa muodossa
sekä toimia tosiajassa myynnin, suunnittelijan, työsolun ja
tavarantoimittajien kanssa tosiajassa.
Elementtien teollinen
valmistus
Elementit valmistetaan verstaalla työsoluissa, joissa
toimii työhön osaaottavan vastuullisen esimiehen lisäksi 1–2
työntekijää/solu. Jotta teollisen tuotannon hyöty voitaisiin saavuttaa,
avainsanoja ovat suunnitelmallisuus, työsolu, jatkuvuus ja suuri määrä
(volyymi).
Työpiirustusten täytyy olla valmiina hyvissä ajoin
ennen valmistusta, koska tarvikkeet joudutaan tilaamaan ulkopuolisilta
toimittajilta. Toimitusvalmiuden, joustavuuden ja työllistymisen takia
joudutaan pitämään pientä tarvikevarastoa.
Päivittäinen tuotantokiintiö annetaan tehtäväksi
itsenäiselle solulle, jossa jokainen työntekijä osaa valmistaa kaikkia
vaiheita.
Suurin ongelma yleensä on jatkuvan tuotannon
aikaansaaminen. Ongelma liittyy läheisesti kausivaihteluun ja
työntekijöiden jatkuvaan työllistyminen. Tästä syystä solun työntekijöiden
on oltava monitaitoisia eli ellei tuotantoa ole, on kyettävä toimimaan
myös paljon työtä vaativissa työmaaolosuhteissa rakennuksella. Usein tämä
asia on vain järjestelykysymys.
Kokonaisuuden hallinta
Tehokas toiminta riippuu myynnin, suunnittelun,
työmaatekniikan, kuljetusten ja rakentamisen eri vaiheiden
yhteensovittamisesta.
Mitä pidemmälle valmistus on tapahtunut tuotetehtaalla,
sitä vähemmän työtä tarvitaan työmaalla ja sitä nopeampi toimitusaika
voidaan luvata. Toimivuuden perussääntönä on hajottaa ensin iso
kokonaisuus osiinsa ja sitten koota osista taloja. Kokonaisuus synnytetään
tosiajassa tarkan suunnittelun, teollisen valmistuksen, kuljetusten
järjestelyn ja tehokkaan asennustyön ja tarkan seurannan avulla. Näin
saadaan aikaan huomattavia kustannussäästöjä.
Ideana on tehdä ensin paikallisesti kiinteää
yhteistyötä erikoisosaajien kanssa ja luodaan kumppanuuksia ja yhteyksiä,
tehdään sopimuksia. Kun tuotekokonaisuus ja kotikenttä on hallussa,
voidaan toiminta laajentaa ensin lähialueille ja sitten kauemmas
EU–maihin.
|
|
(avautuu osoittamalla)
Mistä alkava yrittäjä voi hakea ja saa apua?
Ensimetri
|