Verkostoituminen

Kaikki yritykset ovat enemmän tai vähemmän verkostoituneita, toisin sanoen niissä toimii lukuisa joukko yrityksiä tai niiden osastoja tai yksiköitä. Niiden välillä toimii tiedon siirtoon soveltuva verkko. Tieto kulkee tosiajassa. Mikä tahansa kokemusta ja ainutlaatuisia taitoja omaava ryhmä voi muodostaa tällaisen verkoston.

Tietoverkko ja tosiaikaiset yhteydet

On yrityksiä, jotka rakentuvat eri paikoissa sijaitsevien yritysten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Usein tällaisessa organisaatiossa tehdään tiimityötä sellaisten ihmisten kanssa, joita ei näy tai joita ei edes koskaan ole tavattu. Nykyisin työtä tehdään osittain myös kotona, mutta aika usein myös toisen yrityksen henkilöiden kanssa. Tästä johtuen viestintä on nyt vaikeampaa kuin koskaan. Tarvitaan sopeutumiskykyä, luottamusta ja vastuullisuutta. Seuraavassa tarkastellaan tästä johtuvia pelisääntöjä.

Uudistumispakko
Massatuotantoon perustuvasta kapasiteetista on ollut ylitarjontaa jo 1970-luvulta lähtien. Samalla asiakkaat ovat alkaneet vaatia lisää erilaisia tuotteita, muunnelmia ja niiden räätälöintiä omiin tarpeisiinsa. Yritysten on siksi ollut pakko kehittää toimintaansa asiakkaiden tarpeiden suuntaan, siis sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää avoimilla markkinoilla.

Samanaikaisesti tiedonkulku on muuttunut, verkottunut ja nopeutunut. Mitä tapahtuu, kun suuruuden ekonomiaa, pienten yritysten tehokkuutta ja tiedonsiirron tosiaikaisuutta hyödynnetään? Avainsanoja ovat logistiikka, yksittäin valmistuksen räätälöinti asiakkaalle, massaräätälöinti ja verkostoituminen.

Mahdollisuus ja suuruuden etu
Yritysten välinen avoin yhteistyö luo synergiaa eli yhteisvaikutusta ja taloudellista lisäarvoa mutta edistää myös verkon tuomaa suuruuden etua. Tällöin eri yrityksiin kertynyt kokemus ja osaaminen koituvat yhteiseksi eduksi. Eri yritysten erikoiskoneita ja laitteita hyödynnetään. Mahdollisuudet paranevat, yhteistyötä tehostetaan. Verkostoja rakennetaan yrityksen sisälle ja sen lisäksi tietysti myös yhteistyökumppaneiden välille.

Uutena yritysmuotona voi olla kokonaan verkostojen varaan rakennettuja organisaatioita. Tavoitteena on rakentaa verkossa toimiva joustava ja yhteistyökykyinen yritys, jolla ei välttämättä ole omaa tuotantokalustoa. Tällöin voidaan myös hyödyntää yhteistyöhän osallistuvien yritysten erikoisosaamista, niiden koneiden ja kaluston saantia tai niiden vajaakäytössä olevaa tuotantokykyä (kapasiteettia).

Usein yritysten välisessä yhteistyössä voimavarat ovat siis olemassa. Tarvitaan vain liikeidea, yhteistyösopimus ja kokonaisuutta koordinoiva yhteinen henkilö tai taho, joka järjestää palikat paikalleen. Päämääränä on rakentaa olemassa olevien resurssien varaan verkostoyritys, joka hyödyntää osallistuvien yritysten osaamista mutta luo liikeideansa nojautuen markkinoille jotain uutta arvonlisää.

Nopea kehitys ja koordinaatio
Hämmentävää tässä kaikessa on ollut, ettei yhteistoiminta sujunut hyvin ennen 1980-lukua. Rakenteet ja järjestelmät olivat kehittyneet hidasta tiedonsiirtoa varten. Ne olivat paisuneet mammuttimaisiin mittoihin, ja niiden ylläpitämiseen tarvittiin suuri määrä ihmisiä.

Tultaessa 1990-luvulle tehokkaat tietojärjestelmät ja automaattinen tietojenkäsittely mahdollistivat tiedon tehokkaan siirron, käsittelyn ja taltioinnin. Se vaatii myös uudenlaista teknologiaa, parempia menetelmiä ja verkossa toimivia organisaatioita. Ne pakottavat järjestämään eli organisoimaan koko liiketoiminnan uuteen muotoon.

Monimutkaisen järjestelmän osien yhteistoiminta on mahdollista vain, mikäli osien toimintaa voidaan koordinoida eli toiminta on järjestettyä ja yhteen sovitettua. Perimmiltään täytyy myös ymmärtää saavutettavien etujen mahdollisuus.

Todellisuuden hahmottaminen perustuu havainnoissa ja ajattelussa vaikuttaviin tiedollisiin malleihin, eräänlaisiin käsitteiden verkostoihin. Aivot yrittävät jatkuvasti rakentaa käsitteiden ja ympäristön välille riippuvuutta. Tapahtuma voidaan ennakoida ajatuksen voimalla. Yhteydet ja vuorovaikutus kuvataan verkon avulla.

Ydinosaaminen
1980-lopun jälkeen nähtiin synergiaedut eli yhteisvaikutukset yritysten tärkeimpänä kilpailuetua tuovana tekijänä. Kuitenkin ydinliiketoiminnan painottamisen sijasta tai sen rinnalla – 1990-luvulla – korostetaan ydinosaamisesta. Yritykset keskittyvät muutaman ydinosaamista vaativan toiminnon ympärille. Kaikesta muusta toiminnasta luovutaan, rönsyt myydään pois. Samalla kehitetään vain ydinprosesseja. Suurten yritysten sivutuotteena syntyi pienelle ja tehokkaasti toimivalle yritykselle lisää mahdollisuuksia.

Ilkka Tuomi kirjoittaakin: "Prosessinäkökulmasta yritys on sitä mitä se tekee, eikä sitä mitä se kulloinkin sattuu olemaan. Näkökulman vaihtamisella on tuntuvia vaikutuksia. Ydinosaamisen ja siihen liittyvien prosessien luonteen hyvin tuntien liikeyritys voi kommunikaatioteknologian (atk ja ohjelmat) varassa kehittää yhteistoimintaverkostoja, jolla sen käytössä oleva osaaminen ja joustavuus hyppäävät laadullisesti uudelle tasolle."

Verkostoyritys

Aluksi yhteistyöhön osallistuvat vaihtavat vain kokemuksia ja tietoja ja ovat löysästi yhteydessä toisiinsa, kunnes mahdollisuus kannattavaan toimintaan löytyy. Kun yhteistoiminta tiivistyy, muodostetaan verkostoyritys. Se toimii tietoverkkoa hyväksikäyttäen, etäisyyksistä ja paikasta riippumatta tässä ja nyt – tosiajassa.

Verkostoituneen yrityksen idea
Verkottunut yritys on lopputuloksen eli markkinoitavan tuotteen tai palvelun näkökulmasta katsoen tuotteen tekijä, mutta käytännössä lukuisten itsenäisesti yhteen hakeutuneiden osapuolten liitto. Tällaisia liittoumia kutsutaan myös modulaarisiksi. Moduuleista voidaan rakentaa kulloinkin tilanteeseen sopivia kokonaisuuksia, kuva 7.
 

Kuva 7. Teollisen kappaletavaratuotannon verkkomalli. Kokoonpano tapahtuu veturiyrityksessä.

Tilastojen mukaan työvaltaisten pienten yritysten määrä on kasvussa. Tämä ilmenee ainakin kahdella tavalla. Ensiksikin suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan, jolloin joko perustettava tai jokin pienempi yritys tekee yhteistoiminnasta sopimuksen. Toiseksi palveluammateissa toimivien ihmisten määrä on lisääntymässä ja teollisten työpaikkojen määrä taas vähenemässä.
 

Pohdittavaa

Voisiko uudistamisen pakko olla alku jatkuvan kehityksen tielle?

Voiko verkkoyritys olla joustava?

Mitä merkitsee tiedon tosiaikaisuus tavaran siirron kannalta?





Pohdittavaa

Mitä huomioitavia seikkoja tosiaikainen toiminta tuo yrityksen organisointiin?


Ydinprosessi


 

Pohdittavaa

Paikallinen järjestelmä-
toimittaja on kehittänyt uutuustuotteen. Tarvitaan kuitenkin erikoisosaamista ja
–koneita.

Miten tarvittava valmistuksen, markkinoinnin ja tietotaidon ja siis suuruuden vaikutus saadaan aikaan verkon avulla?

Yritykseen on kertynyt ydinosaamista.
a) Miten sen voisi tulkita niin, että organisaatio on oppinut?
b) Miten tämä ydinosaaminen ilmenee työsoluissa?
c) Miten yritys voisi hyödyntää yksilön elinikäistä oppimisohjelma omissa prosesseissaan?
d) Mikä on yksilöiden tietotaidon ja kokemusten merkitys organisaatiossa?









Tehtävä

Muodosta lohkokaaviona verkostoyritys, jossa markkinointiyhtiö toimii veturiyrittäjänä, kokoonpanoverstas valvoo suunnittelua, tavarantoimittajia ja sopimusvalmistajia sekä vastaa tuotteesta asiakkaille?


 

Suuruuden ekonomian luominen
Kuvassa esitetyn ketjun mukaiset verkostoyritykset mukautuvat tähän kehitykseen. Mahdollistuu asiakasyritys, joka etsii tuotteelle markkinat ja suorittaa vain kokoonpanoon. Sopimusyrityksiä ovat järjestelmien toimittajat ja jakelukanavat sekä osatoimittajat ja kauppiaat.

Koska asiakasyrityksellä ei ole hallussaan kaikkea tarvittavaa tuotantokalustoa tai erikoisosaamista, sen täytyy kerätä ympärilleen tarvittavat muut taitajat. Samalla tämä ryhmä yhdessä muodostaa suuren yksikön, jolla on tällöin suuruuden voimaa.

Verkostoitumisen ja yritysryhmän muodostumisen yhdistävänä linkkinä on usein kokonaisuuden tai järjestelmien toimittajat, joiden merkityksen kasvu on lisääntymässä. Verkostojen varassa toimiva yritys tarjoaa erityistä omaa osaamistaan ja keskittyy asiakasyrityksen asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen.

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkossa pääoma ei ole ratkaiseva tuotannon tekijä, niin kuin se on aikaisemmin ollut. Sen sijaan tulevaisuuden yritys rakennetaan yhä enemmän inhimillistä voimavaraa ja tietoa hyväksikäyttävistä tekijöistä.

Siirtymistä vuorovaikutteiseen verkkoon
Yritys menestyy sitä paremmin, mitä tehokkaammin ja taitavammin osaamista hyödynnetään ja tietotaitoa järjestetään uuteen muotoon tai organisoidaan tilanteen vaatimalla tavalla. Nykyaikaista yritystä ei voi organisoida entiseen tapaan mm. seuraavista syistä:

• Korkeaa arvonlisää eli tuottoa sijoitetulle pääomalle tavoittelevan yritys ei tavoittele välttämättä suuria resursseja. Toisin sanoen sillä ei tarvitse olla paljon henkilökuntaa tai muita voimavaroja.
   

• Tiedon on virrattava nopeasti, vapaasti ja selkeästi, jos tavoitteena on oikeiden ratkaisujen soveltaminen oikeisiin ongelmiin, aina ajoissa.
   

• Luovien ryhmien yhteistoiminta on useammin horisontaalista, siis vaakatasossa tapahtuvaa keskinäistä kanssakäymistä, kuin vertikaalista, ylhäältä alaspäin tapahtuvaa kanssakäymistä.

Pohdittavaa

Miksi suuruudenetua tavoitellaan?

Miksi sopimusvalmistajan
olisi suotavaa kasvaa suuruudeltaan juuri sopivan kokoiseksi?

Mitä vaara tai haittaa yritykselle voi olla, jos se valmistaa vain yhdelle asiakasyritykselle tuotteita?
 

Pienten ja taitavien yhteenliittymä
Verkostoyrityksen menestyminen riippuu kahdesta keskeisestä tekijästä:

1. suuruuden voiman hyväksikäyttö, oikeankokoinen ja sopusuhtaisesta toiminta käytännön tasolla merkitsee verkottumista ja siis verkosto-organisaatiota

2. pienten yksityiskohtien ja asioiden hallinnasta, joita suoritetaan lähellä asiakkaita, siis soluissa ja pienissä yksiköissä, tiimeissä.

Mitä paremmin suuruuden filosofia ja pienten yksiköiden toiminta kyetään hallitsemaan, sitä paremmin yritys toimii ja menestyy.

Paikallinen järjestelmätoimittaja
Järjestelmätoimittajat ovat 2000-luvun teollisen kasvun painopisteessä; ne ovat teollisessa ajattelussa juuri ne yritykset, jotka välittävät suurten yritysten, kotimaisten tai kansainvälisten ja pienten paikallisten tuotantoyritysten välillä. Ne ovat niitä kansallisia yrityksiä, jolla on ainutlaatuinen tuote ja teknologia mutta paikallinen tuotantoperusta.

Järjestelmäyritys toimii usein muutaman asiakasyrityksen kautta; yritys joutuu oman verkostonsa kautta hallitsemaan merkittävän suurta kysynnän epävarmuutta. Jotta järjestelmäyritys kykenisi toimimaan tehokkaasti Suomen verrattain kiinteisiin työsuhteisiin perustuvilla markkinoilla, se tarvitsee tuekseen vahvan ja joustavuutta lisäävän paikallisen tuotantoverkoston. Tämänkaltaiset tuotantoverkostot tarjoavat pienille yrityksille mahdollisuuksia kansainvälistyä erikoistumisen kautta. Pieni yritys voi vakauttaa toimintaansa ylivoimaisella erikoisosaamisellaan sekä solmimalla suhteita useisiinkin järjestelmätoimittajiin.

EU:n markkinoiden avautuminen merkitsee ennen muuta suhteiden avautumista ja läpinäkyvää tiedonsiirtoa yritysten välillä. Kaikki tietyn tuotteen valmistajat asetetaan markkinoilla tasavertaiseen asemaan.

Tällaisessa yhteistoiminnassa liiketoiminnan kustannusrakenne ja voitot ovat kaikkien sopimuskumppaneiden tiedossa. Toiminta on avointa suuri ja pieni yritys hyötyy omilla keinoillaan yhteistoiminnasta.

Miten kasvu etenee?

1. Kasvu saavutetaan vain sitkeän ja jatkuvan kehitystoiminnan kautta.

2. Aluksi järjestetään myynti ja markkinointi kotikentällä kuntoon.

3. Tuotekehitys, myynti ja markkinointi sekä valmistus puhaltavat yhteen hiileen.

4. Patentti, hyvä tuote tai erikoinen osaaminen auttaa kasvua – kehitetään erikoistuotteita.

5. Uskottavuuden saavuttamiseksi tarvitaan näyttöä onnistuneesta toteutuksesta, markkinoinnista ja asiakaspalvelusta.