Toimintoketju

Toimintaketju järjestelmänä soveltuu pienten erien ja keskisuurten sarjojen prosessointiin. Se syntyy inhimillisen ajattelun, johdonmukaisen suunnittelun ja vuorovaikutuksen kautta, jossa ihmiset itse ohjaavat, suorittavat, valvovat ja kehittävät prosessia.
 

Ketjun organisointi

Työvaltaisen toimintoketjun toiminto eli työvaihe voi olla suuri tai pieni. Mitä nopeammin työvaiheet etenevät, sitä pienempi työvaihe yleensä on.

Toimintoketjun idea
Jos yksi toiminto muodostaa lenkin, niin peräkkäiset toiminnot muodostavat silloin ketjun. Kun toiminnoista eli työvaiheita muodostetaan prosessi, syntyy työvaiheesta toiseen etenevä toimintoketju.

Ketjun lenkissä tapahtuvat perustoiminnot, kuten tavaran siirto työpisteeseen, sen tarkastus, työn varsinainen suoritus ja kehittäminen sekä siirto seuraavaan vaiheeseen.

Kun työvaihetta ei ole kytketty toisiinsa, sanonnan mukaan ”Ketjusta puuttuu lenkki”. Itse asiassa tämä kansanviisaus pitää sisällään prosessoinnin idean. Lenkkien väliin tarvitaan ohjausta ja kuljetusta eli tavaran tulon tahdistusta ja lähdön ajoitusta eli logistiikkaa.

Suuri osa yrityksen toimintoketjuista sisältää varsinaisen valmistuksen lisäksi palvelua, kuljetusta ja tiedonvälitystä.

Tällä tavoin virtaviivaistettu prosessi on tavallaan kuin virtaava joki. Pyörteitä ja häviöitä syntyy kivien kohdalla, joen mutkissa tai sivujokien yhtymäkohdissa. Mitä tasaisempi ja suoraviivaisempi virtaus on, sitä vähemmän häviöitä syntyy, kuva 21.

Kuva 21. Toiminnoista muodostunut ketju muistuttaa virtaavaa jokea.

Prosessin toimintaan vaikuttaa kaksi periaatetta:

• Sarjatuotannossa työvaiheet (esimerkiksi kokoonpanolinja) etenevät työpisteestä toiseen sarjassa. Toiminnot ovat siis peräkkäisiä. Seuraava (sekvenssi) työvaihe saa ohjauskäskyn edellisestä eli ohjaus on silloin työntöohjausta.

• Sivusta tulevat prosessit toimivat pääprosessiin nähden limittyneinä tai rinnakkain. Kun pääprosessin toiminto vie aikaa kaksi kertaa enemmän kuin muut, järjestetään toinen toiminto sen rinnalle. Ideana on, ettei pullonkauloja pääsisi syntymään ja toisaalta välivarastoja pyritään välttämään.

Tuote valmistuu edetessään pisteestä toiseen. Prosessiin tuodaan osia ja materiaaleja eri vaiheiden välissä. Jokaisessa työpisteessä tuote jalostuu eli siihen syntyy arvonlisäystä työ- ja materiaalipanoksen verran.
 

Hakusanoja

Kappaletavara-
tuotanto
Erätuotanto
Sarjatuotanto
Linjatuotanto

Työvaiheen tarkkuudella suunniteltu prosessi

Vertaa ydinprosessin muodostaminen: Puutuoteteollisuus 1, osa1, sivu 233.

Hakusanoja
Logistiikka
Siirto
Ohjaus
Tarkastus
Valvonta
Kehitystoiminta
Kehitys

Toimintoketju
Ketjun silmukan toiminto voi olla suuri tai pieni eli siihen sisältyvän työn ja materiaalin määrä voi tietysti vaihdella. Mitä työvaltaisempi prosessi on, sitä suurempi toiminto yleensä on.

Jokaisen toiminnon väliin tarvitaan materiaalin hallintaan liittyvää logistiikkaa eli tiedotusta ja kuljetusta. Logistiikka eli tiedon ja kuljetusten täsmällisyys ja tosiaikaisuus takaavat varman lopputuloksen. Logistiikan järjestämiseen tarvitaan etukäteen tarkoin mietitty tietoverkko, koska toimitaan tosiakassa.

Toimintoketju sitoo ketjun lenkit yhteen eli prosessiin on järjestetty joko manuaalinen tai automaattinen ohjaus. Jos eri toiminnot eli työvaiheet eivät ole yhtä pitkiä, niiden väliin saattaa muodostua välivarastoja tai seuraava vaihe voi joutua odottamaan edellisen valmistumista, syntyy pullonkauloja.

Jotta valmisteen virtaus pisteestä toiseen olisi tasaista, työvaiheet tahdistetaan eli eri työpisteiden kestoaika on sama. Jossain pisteessä joudutaan tekemään joko ylitöitä tai työtä tehdään rinnakkain.

Toimintoketju soveltuu prosessin suunnittelun lähtökohdaksi sekä automatisoituihin linja- tai massatuotantoon että kappaletavaroiden yksittäis- erä- ja sarjatuotantoon.

Kuva 22. Yleisestä yksityiskohtiin –periaate eli toimintoketju, toiminto ja perustoiminto.

Toiminto ja perustoiminnot
Yleisestä yksityiskohtiin etenevä ajattelu toimintoketju, toiminto ja perustoiminto muodostavat verstaan prosessien organisoinnin ydinkäsitteet.

Vaikka verstaassa toimisi vain yksi työntekijä, aina joudutaan miettimään missä järjestyksessä ja miten suurissa erissä tehtävä suoritetaan. Voidaan ajatella, että yksi toiminto eli ketjun lenkki sisältää viisi perustoimintoa, kuva 22. Niiden tehtävät ovat:

1. Tulologistiikka. Aineet ja tarvikkeet toimitaan työpisteeseen joko omasta varastosta tai tavaran toimittajalta suoraan. Tarvitaan siis tietoja, ajoituksia ja kuljetuksia.

2. Seuraavaksi tarkastaan tulevat tavarat. Kelvottomat tavarat karsitaan, korjataan tai vaihdetaan. Ideana on, ettei prosessista lasketa yhtään viallista kappaletta ulos.

3. Itse valmistus voi olla sorvausta, hiontaa, kokoonpanoa yms. Kuten edellä todettiin, perustoiminto voi olla suuri tai pieni eli mitä pidemmälle automatisoitua tuotanto on, sitä lyhyempiä työvaiheet yleensä ovat.

4. Koska tuotteiden hinnat avoimilla markkinoilla ovat laskussa, kaikissa yrityksissä tehdään kehitystyötä. Tästä johdonmukaisesti seuraa, että kehitystyö kuuluu jokaisen työntekijän tehtäviin. Usein työntekijä on itse paras oman työnsä kehittäjä.
   
   Kuitenkin vuorovaikutus ulkopuolisen havainnoijan kanssa on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä, koska ihminen on usein sokea omalle toiminnalleen. Parhaiten työ kehittyy tiimeissä ja soluissa, jossa useiden ihmisten aivot ovat käytössä. Uusi tapa toimia voisi olla, että ideat kirjataan ja niitä kehitellään yhdessä kunnes parannus on kypsä toteutettavaksi.

5. Lähtölogistiikka. Toimintaketjusta esineet siirtyvät seuraavaan työvaiheeseen, varastoon tai suoraan asiakkaalle. Tarvitaan siis tietojen lisäksi siirtojen järjestelyä ja kuljetusta.

Tuotantotekniikka, Puutuoteteollisuus, osa 3, sivu 238.

Valvonta, vastuu ja tarkastukset

Tuotanto ja asiakaslähtöisyys

Asiakkaille räätälöity valmistus voi olla yksittäisten kappaleiden, pienten erien tai suurten sarjojen valmistusta.

Pohdittavaa

Mieti,
a) mitä vaatimuksia työntekijän ammattitaidolta vaaditaan näissä kolmessa eri tapauksessa?
b) minkä tyyppistä teknisiä tai työnjohtoon liittyviä tukitoimintoja tarvitaan näissä kolmessa eri tapauksessa?

Miksi suuruuden etua haetaan tiettyyn rajaan saakka
a) myynnissä
b) valmistuksessa
c) yrityskoossa?

Hakusanoja
Toimintojohtaminen
Toimintolaskenta

Tuotantotekniikkaa

Kaksi tuotantotekniikkaan liittyvää suuntausta 1990-luvulta ovat toimintaperusteinen ajattelu ja tuotteiden räätälöinti asiakkaiden tarpeisiin.

Toimintoperusteinen ajattelu
Toimintoperusteinen ajattelu koskee toimintoja läpi organisaation, kuten hallintoa, tuotteiden suunnittelua, myyntiä ja markkinointia kuin myös tilaus valmistus laskutus –ketjua.

Järjestelmä soveltuu käyttöön kappaletavararoita yksittäin, pienissä erissä tai keskisuurissa sarjoissa valmistaviin yrityksiin. Mitä enemmän asiakastilaus sisältää erilaisia toimintoja, kuten suunnittelua, järjestelyä, räätälointiä ja erilaistamista, sitä vaikeampi on hallita kustannuksia ja sitä paremmin toimintoperusteinen ajattelu yritykselle silloin soveltuu.

Menetelmä on kokonaisvaltainen. Jos yritys ottaa käyttöönsä toimintolaskennan, tarvitaan myös toimintojohtamista läpi organisaation. Toimintoperusteisessa ajattelussa määritellään kaikki yrityksen toiminnot organisaation rakenteiden kautta seuraavasti:

1. Sopivan kokoinen yritys muodostaa tulosyksikön, jonka kustannukset muodostuvat johdon palkoista, tietojärjestelmän kustannuksista yms. Ne kohdistetaan yksittäiselle tuotteelle osituslaskua käyttäen.
   
   Jos esimerkiksi valmistetaan vain yhtä tuotemerkkiä, yhden tuotteen hallinnon osakustannukset saadaan, kun vuotuiset hallintokustannukset jaetaan sinä aikana valmistetulla määrällä.

2. Eri järjestelmien suunnittelu, kuten myynti ja markkinointi tuotekehitys, tuotannonohjaus ja -suunnittelu, tapahtuu liiketoimintajärjestelmien tasolla. Siellä syntyvät kustannukset ovat sidoksissa jokaisen järjestelmän tuotteiden tai tapahtumien määriin. Ne kohdistetaan tuotteille ositus- ja jakolaskentaa käyttäen.
   
   Kun esimerkki tuotekehityksen kustannukset ajatellaan saatavan takaisin 5 vuodessa, silloin yksittäiseen tuotteeseen kohdistunut osakustannus on koko kehityskustannus jaettuna 5 vuoden aikana valmistettavalla määrällä.

3. Vasta projektiryhmien tasolla välittömät kustannukset, kuten aineet ja välittämät palkat, voidaan kohdistaa suoraan tuotteelle. Välillisiä kustannuksia syntyy asetusajoista ja erien vaihdoista.

Yhden tuotteen omakustannushinta saadaan, kun osakustannuserät kohdistetaan tuotteelle eli a) välittömät kustannukset + b) välilliset kustannukset (hallintokerroksen + liiketoimintajärjestelmien kerroksen + projektiryhmien kerroksen).
 

Mikä tehtävä prosessissa on
a) hallinnolla
a) tukitoiminnoilla
b) perustoiminnoilla?

Kulut ja kustannuslaskenta

Hakusanoja

Räätälöinti
Erilaistaminen
Massaräätälöinti
Massatuotanto

Asiakaslähtöinen
Tilausvetoinen
Imuohjaus
Työntöohjaus

Kustannuslaskenta ja sovelluskehitin
Yrityksen tuotannon kehityksen ja kustannuslaskennan tavoitteena on etsiä sellaisia kustannuseriä, joita on mahdollista pienentää tai peräti poistaa kokonaan. Erien kustannuksia seurataan ja verrataan edellisten vuosien tai kilpailevien yritysten vastaaviin eriin.

Kustannusten tarkka laskenta ja seuranta tuli mahdolliseksi 1990-luvulla, kun pöytätietokoneet yleistyivät toimistoissa ja kodeissa. Kun lisäksi taulukkolaskentaohjelmat kehittyivät ja korvasivat työlään käsin laskennan, yritysten toiminnan seuranta tuli yksityiskohdat mukaan lukien mahdolliseksi ja nopeaksi suorittaa.

Pöytätietokoneen sekä taulukkolaskentaa menetelmänä yhdistelmää voisi kutsua ja kutsutaankin nykyisin sovelluskehittimeksi.

 

Massatuotannosta räätälöintiin asiakkaille

Tultaessa 2000-luvulle tuotannon menetelmät, teknologia ja organisaatio ovat kehittyneet. Tällöin sovelletaan massatuotannon tehokkaita keinoja mutta samalla myös asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa valmistuksen kulkuun. Tuotanto toimii siis asiakaslähtöisesti. Tuotannossa pyritään tuotteen nopeaan läpäisyaikaan ja keskeytymättömään virtaan.

Esimerkiksi
Iskun tehdas Lahdessa (2003) valmistaa koti- ja julkiskalusteita. Prosessi on asiakaslähtöinen eli alkusysäys tuotteen valmistuksesta saadaan asiakkaan tilauksesta, jolla on siis ollut mahdollisuus vaikuttaa haluamaansa ostokseen. Isku myy ja markkinoi tuotteitaan oman myymäläketjun ketjunsa kautta.

Tuotannon ydinprosessit toimivat imuohjautuvasti eli tilaus etenee valmistukseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Ideana on, että valmiita kalusteita ei varastoida. Sen sijaan tuoteluettelossa mainitut kaikki kalusteet valmistetaan asiakastilauksen perusteella sovittuun toimitusaikaan, kuva 23.

Kuva 23. Asiakaslähtöisen prosessin organisoiminen.

Kuva 24. Varastoon valmistus.

Sellaisia jatkuvasti tarvittavia osia, joita kalusteiden kokoonpanossa tarvitaan, valmistetaan varastoon, kuva 24. Välivarastojen täydentäminen käynnistyy, kun osien määrä putoaa alle tietyn hälytysrajan. Tuotanto voi olla erä- tai sarjatuotantoa.

Imuohjattu prosessi

Mikä hyötyä saavutetaan asiakasohjautuvan prosessin avulla?

Miten asiakasohjautuva prosessi käynnistyy?

Työntöohjattu tuotantoprosessi

Kun edellinen työvaihevaihe loppuu seuraava alkaa. Mistä ohjauksesta tämä siis on?

Mitä työntöohjauksella tarkoitetaan?

Mitä toimenpiteitä ohjauskäsky sisältää?