KULTTUURIALA
Tiedot toimittaneet Eeva Toikka ja muut Koulutuskeskus Salpauksen kulttuurialan opettajat (Kuvat: Tuomo.Hannukkala ja Koulutuskeskus Salpaus)
Kulttuurialan arvoperustana on ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja siihen liittyvä eettinen ja kasvatuksellinen toiminta.
Kulttuurialojen tuotannossa korostuvat eettiset, ekologiset, esteettiset ja laatukysymykset sekä asiakaslähtöinen ja yrittäjämäinen toimintatapa. Perinne, paikallisten ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen, vuorovaikutus ja soveltaminen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ovat kulttuurialojen ammateissa keskeinen osa kokonaisuutta. Materiaalisen ja henkisen kulttuurin tuntemuksen kautta muovautuu myös ammatillinen tietämys ja näkemys sekä vahva ammatti-identiteetti.
Pienelle osalle kulttuurialalla työskentelevistä on ainutkertaisen sisällön tuottaminen ammattiosaamisen ydin. Suurimmalle osalle ammatillinen luovuus kuitenkin tarkoittaa mahdollisuutta tarjota asiakkaalle yksilöllisiä (jopa yksittäisiä) ja muuttuvat tilanteet huomioonottavia räätälöityjä ratkaisuja.
Kulttuuri ei ole vain paikallaan pysyviä asioita, vaan se on myös eteenpäin pyrkivä uudistumisen prosessi!
Kulttuurialojen koulutukselle on ollut leimallista perinteisten työtapojen ylläpito ja ammattitaidon siirto edelleen. Viime vuosikymmenten aikana koko kulttuurialan koulutuksen kasvun myötä on perinteisen käsityön, taiteiden ja viestinnän rinnalle tullut uusia perustutkintoja ja koulutusohjelmia. Alalta poistunut paljon perinteistä, mutta myös tullut tilalle uusia toiminta-alueita ja -tapoja. Nykyinen kulttuurialan koulutus sisältää ammatillisia valmiuksia laidasta laitaan. Käytännössä opiskelijan on pystyttävä valmistamaan ammattialansa tuotteita kokonaisprosessina alusta loppuun. Päämääränä on saada opiskelija sisäistämään sekä perinteitä vaaliva ammattiosaaminen, että kulloisenkin ajan luomat uudet vaatimukset.
Kulttuurialan aineitten opettamisessa olennaisin asia on kokonaisvaltainen lähestymistapa ammattiin. Tämä asia yhdistää toisistaan erillään olevat kulttuurialan ammatit, kuten esimerkiksi sirkustaitelijan ja kultasepän. Jokainen ammatinharjoittaja toteuttaa omaa ammatillista taitoaan, mutta samalla myös omaa kansallista kulttuuritaustaansa. Kulttuurialoilla opiskelevan tulee ymmärtää ammattinsa osaksi laajempaa henkisen ja aineellisen kulttuurin kehitystä.
Kulttuurialan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tuottaa ammatillisesti luovia ratkaisuja.
Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita kulttuurialoilla ovat:
Ekologinen ja taloudellinen kestävyys- käytettävien materiaalien ja tuotteiden laadukkuus ja kestävyys
- säästäväisyys materiaalinkäytössä ja järkiperäinen materiaalin käyttö
- ympäristöystävälliset tuotantotavat ja uusiutuvat materiaalit
- materiaalien ja tuotteiden kierrätettävyys
- uusimman tekniikan hyödyntäminen suunnittelussa ja valmistuksessa
- asiakaslähtöinen palveluhenkisyys ja tuloksellisuus yhteistoiminnassa eri tahojen kanssa
- kansallisten perinteiden, kulttuurin ja kulttuuriympäristön säilyttäminen jatkaminen, soveltaminen ja uudistaminen
- kansallisen kulttuurin ymmärtäminen osana laajempaa kulttuurista kokonaisuutta ja eri kulttuurien vuorovaikutuskenttää
- kulttuurin ymmärtäminen perinteen säilyttäjänä ja jatkajana sekä eteenpäin pyrkivänä prosessina, jossa kulttuuri muuttuu, saa uusia vaikutteita ja sopeutuu nykyaikaan
- kulttuurin asema aluekehityksen keskeisenä tekijänä
- erilaiset kulttuurialoihin liittyvät projektit, joilla edistetään tasa-arvoa, estetään syrjäytymistä ja syrjimistä tai autetaan vieraaseen kulttuuriin sopeutumista
- ihmisten viihtyisyyden lisääminen ja elämysten tuottaminen
- kulttuurinen kestävyys on tullut osaksi poliittista kestäväkehitys-ajattelua
- luova talous on nostettu OPM:n kulttuurialan strategiassa (v. 2003-04) yhdeksi Suomen tulevaisuuden menestystekijäksi
- luovan talouden merkityksen arvioitu kasvu, vientitulojen ja kulttuurialan työllistymismahdollisuuksien lisäys
- kulttuuripalveluiden ja taiteen kansantaloudellista merkitystä on ryhdytty analysoimaan tilastollisin menetelmin
- luovuuden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostuksen yleinen kasvu
Kulttuurialan kestävän kehityksen hallinnollinen ohjaus toteutuu osana yleistä lainsäädäntöä. Alan laajuudesta johtuen sitä säätelevät ja sivuavat usean eri alan lait ja asetukset, jotka liittyvät esim. materiaalien työstöprosessien raaka-aineisiin, työssä käytettäviin kemikaaleihin, ongelmajätteisiin ja työturvallisuuteen. Kulttuuriperinnön säilyttämisestä on omat lakinsa ja myös tekijänoikeuslaki on kulttuurialalla merkittävässä asemassa.
- Vuosi 2008 on nimetty Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Teemavuoden tarkoituksena on tuoda Euroopan kansoja lähemmäs toisia sekä saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa. Teemavuosi on Euroopan unionin, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen hanke, johon kaikki halukkaat voivat osallistua.
- Kulttuuria kaikille -palvelu tarjoaa tietoa, esimerkkejä ja vinkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Palvelu on suunnattu etenkin kulttuurialan työntekijöiden tarpeisiin
- Tietoa kulttuurisen moninaisuuden huomioimisesta löytyy myös Kulttuurivähemmistöprojektin sivuilta. Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet -yksikkö "Kehys" Valtion taidemuseosta vastaa Kulttuuria kaikille -palvelusta sekä Kulttuurivähemmistöprojektista ja toimintaa tukee opetusministeriö.
- Kulttuurista kestävyyttä, toim. Katriina Siivonen, Ethnos-toimite 12/Ethnos ry, 2006.
Suomen kansatieteilijöiden yhdistys järjesti v. 2004 koulutuspäivän Aluekehitystyö ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Päivän anti ilmestyi julkaisuna 2006.
- Museovirasto on rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisen sekä restauroinnin asiantuntijaviranomainen. Museovirasto palvelee viranomaisia, yhteisöjä ja yksityisiä rakennusperinnön suojeluun, hoitoon, kehittämiseen ja restaurointiin liittyvissä kysymyksissä. Museovirasto tekee tunnetuksi rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja sekä kehittää suojelua ja restaurointia muun museolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Rakennusperintöön liittyvät verkkosisällöt ja -palvelut on koottu Museoviraston ja ympäristöministeriön toteuttamaan Rakennusperinto.fi -verkkopalveluun.