KESTÄVÄ KEHITYS LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALALLA


(Kuvat: Tuomo Hannukkala ja Koulutuskeskus Salpaus)

Luonnonvara- ja ympäristöalan elinvoimana on luonto. Siihen liittyviä elinkeinoja ja niiden yhdistelmiä on maa-, metsä-, puutarha- ja kalataloudessa sekä luonto- ja ympäristöalalla. Alan osaajat toimivat maaseudun haja-asutusalueilla ja taajamissa. He edustavat arvoja, jotka lisäävät elinympäristön viihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten hyvinvointia. Maaseutu- ja taajamaympäristön toimivana säilyminen edellyttää paikallisen perinteen, kulttuurin, ympäristön ja luontoarvojen kunnioittamista. Alan arvojen mukainen toimintatapa säästää ympäristöä ja käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla. Alalla on suuri merkitys ja vastuu alueellisena kestävän kehityksen edistäjänä ja kehittäjänä. Elinympäristöjen sekä luonnon ja kulttuuriympäristöjen hoitaminen ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat alan osaajien kansallisia ja kansainvälisiä toiminta-alueita.

Luonnonvara- ja ympäristöalan tavoitteena on tuottaa puhtaita, terveellisiä ja turvallisia tuotteita ja palveluita. Alan arvoperustana on ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja tähän liittyvä eettinen ja kasvatuksellinen toiminta.

Erityisen tärkeinä näkökulmina luonnonvara- ja ympäristöalalla voidaan pitää:

  1. Ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämistä
  2. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä
  3. Maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä
  4. Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntämistä tuotannossa ja palveluissa
  5. Eettisten näkökulmien korostamista tuotannossa

Maaseudun vahvuuksia ovat pitkät perinteet ympäröivän luonnon kanssa toimimisesta sekä monipuolinen osaaminen. Maaseudulla toimii lukuisia neuvonta- ja koulutusorganisaatioita, joiden tehtävänä on tukea alueellisesti kestävää kehitystä korkeatasoisella ja monipuolisella koulutuksella sekä osallistumalla alueelliseen kehitystyöhön. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi kestävän kehityksen paikallisagendojen ja erilaisten aluekehitysohjelmien laatiminen. Sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita maaseudulla ovat mm. elinkeinorakenteen muuttuminen ja väestökato.

Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitoksilla on merkittävä rooli alueellisina kestävän kehityksen osaamisresursseina. Ne voivat omalla osaamisellaan tukea erityisesti muuta alueen ammatillista koulutusta kestävän kehityksen edistämisessä ja opetuksessa.

Paikallisten erityispiirteiden sekä alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen sisältyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävään kehitykseen. Erityispiirteitä ja omaleimaisuutta luovat alueelle tyypilliset tuotantomenetelmät, paikallisesti tuotetut korkealaatuiset erityistuotteet tai arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat. Paikallisesti tuotetut laadukkaat tuotteet ja palvelut edustavat kestävää kehitystä parhaimmillaan – arvoperustaa tulee ajatella maailmanlaajuisesti, mutta toiminnan tulee olla paikallista.

Eettisten näkökulmien huomioon ottaminen on tärkeää ajatellen toiminnan ekologista, yhteiskunnallista ja taloudellista kestävyyttä. Kotieläintuotannolle asetetut eettiset periaatteet ovat tärkeä signaali kuluttajalle ja tae siitä, että tuotanto täyttää tietyt laatukriteerit. Vastaavalla tavalla on laatukriteereitä laadittu mm. luonnontuotealalle ja luontomatkailun ohjelmapalveluille. Metsähallitus on osaltaan määritellyt valtion omistamien suojelualueiden suojelutavoitteet sekä niiden hoidon ja käytön yleiset periaatteet.

Seuraavista linkeistä saa tarkempaa tietoa kestävän kehityksen eri näkökulmista ja mitä ne tarkoittavat luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksessa:


Mitä kestävä kehitys merkitsee luonnonvara- ja ympäristöalan eri opintoaloilla?


Maatalousalan perustutkinto


(Kuvat: Tuomo Hannukkala ja Matti Korhonen)

ALAN KUVAUS

Kestävä maatalous tarkoittaa taloudellisesti kannattavaa tuotantoa samalla kun toiminnan kielteiset ympäristövaikutukset pidetään niin vähäisinä, että ne eivät vaaranna ympäristön kestokykyä.

Maatalousala tuottaa puhtaita, terveellisiä ja turvallisia tuotteita sekä palveluja, jotka tyydyttävät kuluttajien, koko suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistyvien markkinoiden tarpeita.

ALAN ARVOT

Maatalousalan arvoja ovat ihmisten, luonnon ja eläinten hyvinvointi sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistäminen Luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuvat ympäristönäkökohdat ja ihmisten suhde luontoon. Maataloustuotantoa ohjaavat eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Kestävä maatalous huolehtii tuotantoympäristön biologisen monimuotoisuuden sekä kulttuuriympäristöjen säilymisestä. ja ylläpitää ja edistää ihmisten sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Taloudellisesti kannattava maatalous luo edellytykset elämiseen maaseudulla ja kaupungeissa.

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS

EU-direktiivit sekä niihin tukeutuva kansallinen maataloutta koskeva lainsäädäntö ohjaavat maataloustuotantoa kohti kestävämpää kehitystä. Lisäksi maataloutta koskevat yleiset ympäristönsuojelusäädökset. Maatalouden ympäristötukien ja luonnonhaittakorvausten tarkoituksena on kannustaa tuottajia vähentämään maatalouden ympäristölle aiheuttamia haittoja ja kuormitusta. Ne palkitsevat viljelijöitä, jotka tuottavat enemmän ympäristön huomioon ottavia palveluja kuin lainsäädäntö heiltä edellyttää. Toisaalta niihin sisältyy myös sanktioita, mikäli lainsäädännön edellyttämiä tuloksia ei saavuteta. Lainsäädännöllisten ja taloudellisten keinojen lisäksi maatalouden ympäristönsuojelua ohjataan viljelijöitä valistamalla ja kouluttamalla.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita maatalousalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Haasteina Suomen maataloudelle ovat mm. riippuvuus tuontipolttoaineista, peltoviljelyn vesistöihin aiheuttama ravinnekuormitus, kulttuurimaisemien ja perinnebiotooppien säilyminen, maatalouden taloudellinen kannattavuus sekä geeniteknologian käyttö ja alkuperäislajien säilyminen.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä

Hevostalouden perustutkinto


(Kuvat: Tuomo Hannukkala ja Koulutuskeskus Salpaus)

ALAN KUVAUS

Hevosalan yrittäminen on monimuotoista, ja kysyttyjen palvelujen kirjo kasvaa koko ajan. Merkittävimmät hevostalouden tuotantomuodot ovat raviurheilu ja ratsastuspalvelujen tuottaminen. Hevosten kasvatus, hoito ja valmennus sekä matkailuun liittyvät hevosalan palvelut kuuluvat alan toimintaan.

Tutkinto antaa valmiudet työskennellä ratsu- ja ravitalleissa tai ratsastuskouluissa. Alan osaaja voi perustaa myös oman yrityksen, toimia talliyrittäjänä, kengittää hevosia, myydä alan tuotteita tai erikoistua korjaamaan hevostaloudessa käytettyjä välineitä. Kasvava ala tarjoaa työtehtäviä yhä enemmän myös ulkomailla.

ALAN ARVOT

Eläinten hyvinvointi, kestävä kehitys ja ympäristön huomioiminen ja hoito ovat hevostalouden perusarvoja ja välttämätön edellytys laadukkaalle toiminnalle. Hyvinvoivat hevoset ovat talliyrityksen taloudellisen tuottavuuden perusta, samoin turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö. Tuloksellisen toiminnan edellytys on verkottuminen alan toimijoiden kesken. Hevostalous on tänä päivänä asiakaspalvelua, jonka laatuvaatimus kasvaa ja korostuu jatkuvasti. Työ vaatii sitoutumista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Hevostalli tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle. Myös pienempikin talli voi tarvita luvan, jos siitä saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristöluvan lupamääräyksillä pyritään estämään terveyshaittoja ja ympäristön pilaantumista sekä vähentämään naapureille aiheutuvaa rasitusta.

Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hevosten pidolle sekä eläinten kuljetukselle eläinsuojeluvaatimukset.

Eläinten lääkinnästä on useita lakeja sekä niiden nojalla annettuja asetuksia. Lisäksi lääkinnästä on maa- ja metsätalousministeriön sekä elintarvike- ja terveysosaston päätöksiä.

Työturvallisuudesta huolehtiminen ja varautuminen toimintaan vahinkotilanteissa on alalla on tärkeää. Ratsastuspalveluita tarjoavalla yrityksellä tulee olla kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukainen turvallisuusasiakirja.

Lainsäädännössä on säädetty kuolleen hevosen hävittämisestä. Hävittäminen voi tapahtua polttamalla tai myös tietyin edellytyksin hautaamalla.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita hevosalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Hevosten tarhaus voi kuormittaa ympäristöä aiheuttaen vesistöjen rehevöitymistä ja maaperän pilaantumista. Ympäristöä kuormittavat erityisesti lantala sekä kasvipeitteettömät ulkoilutarhat. Ympäristövaikutuksia aiheutuu usein siitä, että hevostalliyrittäjällä on käytettävissä tallin hevosmäärään nähden liian pieni maa-alue. Jaloittelutarhojen huollolla ja sopivilla pintamateriaaleilla ja Hevosten käyttämien ulkoilualueiden, teiden ja maaston kuluminen on yksi hevosalan ongelmista. Hevosyritys voi edellä mainituista syistä joutua ristiriitatilanteeseen paikallisten asukkaiden kanssa tiheästi asutuilla alueilla.

Hevosten teurastusta ja muuta loppusijoittamista tulisi kehittää. Suomeen tuodaan ulkomailta hevosenlihaa, joten sille olisi tarvetta kotimaassa. Hevosen omistajan on toisaalta mahdollista kieltää hevosen teurastaminen käytettäväksi elintarvikkeena, jolloin tämä sitoumus seuraa mukana myytäessä hevosta eteenpäin.

Koska lanta luokitellaan lainsäädännössä jätteeksi, sen poltossa on noudatettava valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta. Käytännössä lannan taloudellinen hyödyntäminen polttoaineena on vaikeaa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija

Lisätietoja ja esimerkkejä


Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri


Viheralan tiedot toimittanut Juha Kauhanen Koulutuskeskus Salpaus (Kuvat: Matti Korhonen ja Koulutuskeskus Salpaus)

ALAN KUVAUS

Puutarhatalouden elinkeinoihin luetaan kasvihuoneissa ja avomaalla tapahtuva vihertuotanto ja erikoispuutarhakasvien tuotanto sekä niiden kauppa. Puutarhatalouteen sisältyy lisäksi viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaava viherala.

Puutarha-alan toimintatavoitteet ovat terveellisen ravinnon tuottaminen sekä ympäristön viihtyisyyden rakentaminen, ylläpitäminen ja korjaaminen.

ALAN ARVOT

Puutarha-alan ammattilainen edustaa arvoja, jotka lisäävät elinympäristön kauneutta ja viihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisen hyvinvointia. Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ympäristövastuullinen ja ympäristömyönteinen toiminta ovat lähtökohtana alan ammatilliselle toiminnalle.

Kasvituotannossa hyödynnetään kuluttajien puhtaan ja terveellisen ruoan tarpeeseen liittyviä innovatiivisia tuotekehityksen mahdollisuuksia. Viheralueiden rakentamisessa vastaavasti pyritään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavien rakenneratkaisujen, hoitomenetelmien ja kemikaalien käyttämiseen. Tuotannossa korostuvat eettiset, ekologiset ja laatukysymykset, asiakaslähtöinen palvelu ja yrittäjämäinen toimintatapa.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Puutarha-alan ympäristöohjaus toteutetaan osana yleistä lainsäädäntöä. Alaa sivuavia määräyksiä on kirjattu mm. ympäristölakiin, vesilakiin ja asetukseen, jätelakiin sekä kasvinsuojelu- ja torjunta -ainelakeihin.

Avomaan puutarhatuotantoon kohdistuu ympäristötukijärjestelmä kuten maataloustuotantoonkin.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita puutarha-alalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Haasteina puutarhataloudelle ovat mm. energian säästämisen tarve ja riippuvuus tuontipolttoaineista, ilmaston muutoksen aiheuttama elinympäristön muuttuminen, taloudellisen kannattavuuden säilyttäminen sekä geeniteknologian käyttö. Maapallon rajallisuus ja ekologiset reunaehdot asettavat puutarhataloudelle uusia mukautumisen ja uusien menetelmien oppimisen haasteita.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä


Kalatalouden perustutkinto


(Kuvat: Jari Laine ja Koulutuskeskus Salpaus)

ALAN KUVAUS JA ARVOT

Kalataloudessa tavoitteena on kalavarojen ja pyynnin välinen tasapaino. Periaatteena on kalastuksen mitoittaminen siten, että kalakannan luonnollista lisääntymiskykyä ei ylitetä. Jos kalakannan tuki-istutuksia on tarpeen tehdä, on pyrittävä käyttämään mahdollisimman alkuperäisiä kantoja. Pelkästään istutusten varassa toimiva kalastus ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Kalastusta säätelee Suomessa kalastuslaki ja -asetus. Kalastuslaki velvoittaa hoitamaan vesialuetta siten, että sen pysyvä taloudellinen tuottavuus on mahdollisimman suuri. Kalakantaa tulee käyttää hyväksi järkiperäisesti ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat ja huolehtien kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on kuitenkin vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) on tarkoitus on varmistaa Euroopan kalastus- ja vesiviljelyelinkeinojen kestävyys. Rahastosta myönnetään tukea kansallisten EKTR - ohjelmien kautta mm. laivastojen kilpailukyvyn parantamiseen ja ympäristönsuojelu- ja -parannustoimenpiteisiin. Esimerkiksi ympäristöystävällisempien pyydysten ja kalastusmenetelmien käyttö oikeuttaa tukeen. EKTR auttaa myös alan muutoksista eniten kärsiviä kalastusyhteisöjä monipuolistamaan taloudellista perustaansa.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita kalatalousalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Kalastus on lähihistoriassa kokenut suuria muutoksia kalastusmenetelmien kehittymisen ja kalakantojen ehtymisen takia. EU:ssa on kalastusasioissa periaatteeksi otettu kalavesien koko ekosysteemin huomioon ottaminen, kun aikaisempi lähestymistapa on ollut lähes pelkästään kalakantojen suojeluun tähtäävää.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä


Metsäalan perustutkinto


(Kuvat: Matti Korhonen ja Tuomo Hannukkala)

ALAN KUVAUS JA ARVOT

Metsätalouden toimintatavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä.

Metsien elinvoimaisuus ja monimuotoisuus tarkoittavat sekä puuntuotannon että metsien tarjoamien muiden hyötyjen turvaamista. Metsästä saatavia tuotteita puuraaka-aineen lisäksi ovat mm. marjat, sienet ja riistaeläimet. Samalla kun metsä tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia ihmisille, se toimii elinympäristönä erilaisille kasveille, eläimille ja eliöille. Metsäympäristö toimii ihmisille voimanlähteenä virkistyskäytössä sekä luontomatkailun kohteena. Metsällä on tärkeä merkitys yhtenä suomalaisen maiseman peruselementtinä.

Valtaosa Suomen pinta-alasta on metsiä, joten niihin kohdistuvat toimenpiteet vaikuttavat suureen osaan maamme luonnonympäristöjä. Metsä muodostaa oman ekosysteeminsä, jonka muutokset usein ulottuvat paljon itse metsää laajemmalle. Esimerkkinä voi mainita metsätalouden aiheuttaman hajakuormituksen vesistöihin.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Metsätaloutta ohjaavat EU-direktiivit sekä kansallinen lainsäädäntö. Metsätaloutta ohjaavan lainsäädännön perustana ovat metsälaki ja luonnonsuojelulaki. Lainsäädännön lisäksi käytetään taloudellisia keinoja sekä valistusta ja neuvontaa. Näitä ohjauskeinoja sisältyy mm. Kansalliseen metsäohjelmaan. Ohjelma on valmisteltu avoimena metsistä kiinnostuneiden tahojen yhteistyönä. Metsäohjelmassa on otettu huomioon metsien monikäyttö. Tavoitteena on turvata metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsiin sisältyvät virkistysarvot. Kansallista metsäohjelmaa täydentämään on perustettu mm. METSO- ohjelma, jonka tarkoituksena on säilyttää metsien monimuotoisuus metsänomistajien vapaaehtoiseen suojeluun perustuen.

Metsäkonealalla kestävän kehityksen kannalta oleellisimpia asioita ovat koneenkuljettajien asenteet ja ammattitaito, metsäkoneiden ympäristöystävällisyys sekä jätehuollon toimivuus.

Suomen metsät ovat lähes kokonaisuudessaan metsäsertifioinnin piirissä. Yleisimmin käytössä on FFCS sertifiointijärjestelmä. Sertifioinnin tarkoituksena on taata, että metsiä hoidetaan ja käytetään asetettujen standardien mukaisesti. Sertifiointi kattaa metsien hoidon lisäksi hakkuut ja metsäkuljetukset. Toinen Suomessa käytössä oleva järjestelmä on FSC-sertifointi. Sertifioidun metsätalouden tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. On kuitenkin huomattava, että sertifiointi ei vielä yksinään takaa kaikin osin kestävää metsätaloutta.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita metsätalousalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Haasteita kestävälle metsätaloudelle asettavat esimerkiksi puuraaka-aineen ennustettu kysynnän lisääntyminen pitkällä tähtäimellä sekä sen lisääntyvästä käytöstä aiheutuvat metsätalouden ympäristövaikutukset, kuten ravinnepäästöt vesistöihin, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriympäristöihin jne. Puuraaka-aineen, kuten muidenkin luonnonvarojen kasvavat saatavuusongelmat lisäävät tarvetta luonnonvarojen käytön ohjaamiseen politiikan keinoin. Tähän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä mm. YK:n ja EU:n puitteissa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä


Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto


Ympäristönhoidon tiedot toimittanut: Armi Lehtinen Koulutuskeskus Salpaus (Kuva: Koulutuskeskus Salpaus)

ALAN KUVAUS JA ARVOT

Alan keskeisiä periaatteita ovat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ympäristöä säästävä toiminta ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Luonto- ja ympäristöalalla työskennellään ammateissa, jotka kohdistuvat ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon tai luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen matkailun tai luonnontuotteiden muodossa. Alan ammattilaiset toimivat usein yrittäjinä. Ympäristönhoidon ammattilaiset työskentelevät ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden turvaamiseksi sopusoinnussa luonnon sekä rakennetun ympäristön kanssa. Työpaikka voi olla jätehuollon, vesihuollon tai energiahuollon yrityksissä sekä teollisten ja palveluyritysten sisäisissä ympäristötehtävissä. Ympäristönhoitajia toimii myös kuntien ympäristöneuvonta- ja valvontatehtävissä.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Ympäristötoimia ohjaa ympäristölainsäädäntö, johon kuuluvat mm. jätelaki, vesihuoltolaki, kemikaalilaki ja mm. useat tuottajan vastuita kierrätyksessä koskevat asetukset. Ympäristölupakäytännöt ja EU-direktiiviohjaus määrittävät toimintaa kierrätyksessä, jätehuollossa ja yritystoiminnassa yleensä. Tärkeä osa ympäristönhoitotyötä on työturvallisuudesta huolehtiminen ja varautuminen toimintaan vahinkotilanteissa. Jos töissä käytetään tai käsitellään kemikaaleja, toiminta on tällöin kemikaalilainsäädännön piirissä.

Esimerkiksi seikkailu- ja elämyspalvelujen tuottajia koskee laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ja lisäksi lain noudattamista valvovan kuluttajaviraston ohjeet. Elintarvikkeiksi tarkoitettuja tuotteita valmistettaessa tulee mukaan elintarvikelaki ja metsästystä säätelevät metsästyslaki ja ampuma-aselaki.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita luonto- ja ympäristöalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Alan keskeinen periaate on toimia luonnossa vaikuttamatta haitallisesti sen tasapainoon ja hyvinvointiin. Esimerkiksi keruutuotteiden kerääminen kestävällä tavalla ja luonnon hyödyntäminen matkailussa luontoa rasittamatta ovat alan haasteita.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä

Lähteet:

Kohti kestävää ammatillista koulutusta. OPH. 2006.
Toim. K. Lundgren ja H. Näätsaari, Suomen ympäristöopisto SYKLI
Julkaisun luonnonvara-alan aineisto pohjautuu Kiteen oppimiskeskuksen Opetushallituksen ”Ammatti-KEKE” –hankkeessa vuosina 2002-2005 tuottamaan aineistoon.

Opetushallitus, kestävän kehityksen verkkopalvelu www.edu.fi/teemat/keke/ -> Teemat -> Tuotanto