Kiviteknologia sivusto - Esimerkkikohde 5: Laattaporras

Esimerkkikohteena on vuolukivinen laattaporras. Kyseinen kohde sijaitsee Espoossa Keilalahdessa, MSD - toimistorakennuksessa. Kivien asennus tapahtui kesällä 2001. Kiviurakoitsijana toimi Kivitimo Oy.

Luonnonkivilaatoilla päällystetty porras tehdään tavallisesti normaalipaksuisista kivilaatoista paksulaastikiinnityksellä. Luonnonkivi on luonteva portaanpäällyste kohteissa, joissa kivestä tehdään myös lattiapäällyste. Vuolukiviporras soveltuu miellyttävän pehmeänä moneen sellaiseen paikkaan missä kvartsinkova kivi on epämukava, jopa liukkaana vaarallinenkin.

Kohde: Vuolukivinen laattaporras
Sijainti: Espoo, Keilalahti
Rakennuttaja: Hartela Rakennusosakeyhtiö
Pääsuunnittelija: Equator Helsinki Oy
Pääurakoitsija: Hartela Rakennusosakeyhtiö
Kiviurakoitsija: Kivitimo Oy
Kiviasennus: V- M Heino Oy

Kivi: Nunnanlahden harmaa vuolukivi
Pintakäsittely: Mattahiottu, kitkauralla
Kivien mitat: 320mm* vapaa* 30mm
Kivenjalostus: Nunnanlahden uuni Oy

Kivien louhinta ja jalostus

Vuolukivi kuuluu pehmeisiin kivilajeihin ja on pääasiassa talkkia ja magnesiittia sisältävä harmaa tai vihertävä kivilaji. Vuolukivi on helposti työstettävä sekä se on hyvin lämpöä kestävä ja varaava kivi.

Vuolukivenpäämineraalit ovat talkki (40%) ja magnesiitti (40%). Lisäksi se sisältää kloriittia ja opaakkimineraaleja (magnetiitti) sekä myös muita malmimineraaleja ja sivuaineita.

Portaissa käytetty kivi on peräsin Pohjois-Karjalasta, Nunnanlahden alueelta Juuasta. Kyseinen vuolukiviesiintymä on merkittävä jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Kivi on yleisväriltään harmaa vuolukivi, jossa on paikallisesti karbonaattikuvioita.

Vuolukivi on suhteellisen pehmeä, mutta kuitenkin sitkeä kivilaji, joten kovien kivien louhinnassa käytettävät menetelmät eivät ole käyttökelpoisia louhittaessa vuolukiveä rakennuskiveksi.

Ennen louhinnan aloittamista on hyvä selvittää kiven luonnollinen lohkeamissuunta jolloin sitä voidaan käyttää hyväksi louhintatyössä. Louhinta aloitetaan yleensä avaamalla vuolukiviesiintymän levyinen rintaus. Pintakerros poistetaan ja kivi irrotetaan sahaamalla.

Vuolukiven louhinta tapahtuu yleensä niin että ensin poistetaan pintakivi ja varsinaisessa louhinnassa sahataan vaaka ja pystysuoraan raot, jolloin saadaan letka irrotetuksi. Lohkareet irrotetaan järeällä pyöräkuormaajalla, joka on varustettu kivihaarukoilla. Kiviruuti on paras räjähdysaine kun vuolukivilohkareita irrotetaan toisistaan. Näin louhintaa jatketaan letka letkalta kunnes louhinta on loppuun suoritettu.

Louhinnan päättymisen jälkeen useamman tonnin painoiset raakakivilohkareet kuljetetaan suurilla maansiirtokoneilla vuolukiven jalostamiseen erikoistuneen tuotantolinjan alkuun.

Louhimoilla työskentelevät kivimiehet ovat erikoistuneet joko louhintaan tai murskaukseen.

Louhinnassa mukana olevat suorittavat tarpeen vaatiessa louhintaan ja räjäytystyöhön liittyvät asiat kuten porauksen, sahauksen, polton ja kiilauksen sekä itse varsinaisen räjäytyksen.

Murskaukseen erikoistuva käyttää murskauslaitosta sekä hoitaa murskausprosessia. Lisäksi murskauslaitteiden asennus ja kunnossapito kuuluvat toimenkuvaan.

Kivimies osaa käyttää louhimolla tarvittavia koneita, työvälineitä sekä materiaaleja asiantuntevasti ja turvallisesti. Vaarantamatta itsensä taikka muiden turvallisuutta sekä lisäksi hän toimii niin ettei vaurioita rakennusmateriaalia eikä toimintaympäristöä.

Vuolukiven parhaaksi sahausmenetelmäksi on osoittautunut sahaus timanttipalaterillä varustetuilla pyörösahoilla. Tällä menetelmällä saadaan parhaiten riittävän suuri nopeus timanttipalalle sen tehokasta leikkausta varten sekä hyvä vedensyöttö sahausrakoihin. Vesi kuljettaa pois rakoon muodostuneen sahausjätteen, joka ei siten estä terän leikkaustyöskentelyä.

Ensimmäiseksi lohkare joutuu aihiosahaan, jossa lohkare mitataan lasersäteellä ja sahataan pienemmäksi. Kivet siirtyvät moniteräpyörösahan käsiteltäväksi, joka sahaa kiven halutun kokoisiksi lankuiksi. Kivilankut siirtyvät sirkkelipöydille, joissa sirkkelit leikkaavat lankut määrämittaisiksi kiviksi.

Kivet jatkavat matkaansa erilaisilla jyrsimillä ja työstökoneilla varustetuille viimeistely ja erikoistyöpöydille, joissa sahattu kivipinta viimeistellään mekaanisella pintakäsittelyllä sekä kalibroidaan tarpeen vaatiessa. Vaihtoehtoiset pintakäsittelytavat ovat eriasteinen hionta, poltto, ristipäähakkaus, lohkonta ja hiekkapuhallus.

Tarpeen mukaan vuolukivilaatat jälkikäsitellään tuotantolinjoilla. Hionnan jälkeen ne pontataan, viistetään ja porataan automaattisesti eli niihin tehdään kiinnitysosien vaatimat urat ja reiät.

Tämän jälkeen kivilaatat pakataan kuljetusalustoille ja viedään asennuskohteeseen tai kivivarastoon.

Jalostukseen erikoistunut kivimies tekee lohkareen sahauksen että paloittelusahauksen. Hän hallitsee myös kivituotteen pintakäsittelyn, (hionnan/kiillotuksen, hakkauksen, hiekkapuhalluksen, polttamisen). Lisäksi hän tarpeen vaatiessa tekee kaiverrukset kiveen tai lohkoo sen.

Kivien asennus

Asennustyöt kuuluvat asennukseen erikoistuneen kivimiehen tehtäväkuvaan. Kivimiehen tehtäviin kuuluvat myös asennuksessa tarvittavien mittauksien ja käytännön suunnittelu. Samoin kivimies hoitaa materiaalien siirron ja käsittelyn työmaalla, työmaalle sekä lisäksi työmaalta pois.

Paras alusrakenne laattaportaalle on betoni. Alusta oikaistiin ja tasoitettiin ennen asennusta sekä
betonipinta puhdistettiin pölystä ja irtoaineksista.

Laatoitettavan alueen koko mitattiin huolellisesti sekä mahdollisten tolppien ja muiden aukkojen sijainnit merkittiin. Tämän jälkeen viritettiin linjalanka ensimmäisen laattarivin vaakasauman mukaan. Korko merkittiin löyhästi valamalla korkopala asennuskohteen takanurkkaan.

Aluksi harjattiin betonipinnalle vettä sekä sementti-vesiseosta ennen maakosteabetonin levittämistä.
Sitten levitettiin maakosteabetonimassa, jonka päälle kaadettiin sementtiseos. Maakostea betoni tampattiin varovasti tiiviimmäksi. Sitten asetettiin kivipaikoilleen ja tiivistyskerros tiivistettiin naputtelemalla kivilaatta paikoilleen kumivasaralla. Laattojen saumoihin laitettiin puukiilat jotta kivet pysyvät paikoillaan.

Laatoitettavan pinnan reunimmaisia laattoja jouduttiin leikkaamaan. Kaiteiden, tolppien yms. takia laattoihin oli tehtävä erilaisia reikiä ja koloja.

Tarvittavat kivilaatat leikattiin tiilisirkkelillä jossa oli kivien leikkaamiseen tarkoitettu terä. Reiät porattiin kovametalliterällä käyttämällä alhaista kierrosnopeutta ilman iskua.

Kivilaattojen väliset saumat saumattiin 1-3 vuorokauden kuluttua asennuksesta. Saumaukseen käytettiin hyvin kulutusta kestävää, notkeaa saumaus ainetta. Portaan ja seinän liitoskohta, mikä oli jätetty ladontavaiheessa auki, täytettiin joustavilla tarvikkeilla ja tiivistettiin elastisella saumausmassalla. Lopuksi portaiden päälle viritettiin vaneri suojaamaan niitä.