Kiviteknologia sivusto - Esimerkkikohde 7: Paksukivilattia

Esimerkkikohteena on serpentiniittinen paksukivilattia. Kyseinen kohde sijaitsee Espoossa Keilalahdessa, MSD - toimistorakennuksessa. Kivien asennus tapahtui kesällä 2001. Kiviurakoitsijana oli Kivitimo Oy.

Luonnonkiviset kivilaatat kiinnitettiin paksulaastikiinnityksellä, maakostealle betonille. Pehmeähkönä materiaalina serpentiniitti vaimentaa tyylikkäästi kulkemisen äänet.

Kohde: Serpentiniitti lattia
Sijainti: Espoo, Keilalahti
Rakennuttaja: Hartela Rakennusosakeyhtiö
Pääsuunnittelija: Equator Helsinki Oy
Pääurakoitsija: Hartela Rakennusosakeyhtiö
Kiviurakoitsija: Kivitimo Oy
Kiviasennus: V- M Heino Oy

Kivi: Musta Serpentiniitti
Pintakäsittely: Hiottu
Kivien mitat: 400mm*vapaa *30mm
Kivenjalostus: Tulikivi Oyj

Kivien louhinta ja jalostus

Serpentiniitit ovat mustia tai vihertäviä, melko pehmeitä kiviä. Serpentiniitit koostuvat serpentiinistä, talkista, kloriitista, karbonaatista ja tremoliitista. Ne sisältävät usein myös magnetiittia ja kromiittia.

Serpentiniitin louhinnassa käytetään periaatteessa samoja menetelmiä kuin vuolukiven louhinnassa. Molemmat ovat pehmeähköjä ja hyvin samantapaisia kivilajeja.

Louhinta aloitetaan yleensä avaamalla kiviesiintymän levyinen rintaus. Pintakerros poistetaan ja kivi irrotetaan sahaamalla. Serpentiniitti esiintymän päällä on usein ruskea rapautumiskuori.

Louhinta tapahtuu yleensä niin että ensin poistetaan pintakivi ja varsinaisessa louhinnassa sahataan vaaka ja pystysuoraan raot, jolloin saadaan letka irrotetuksi. Lohkareet irrotetaan järeällä pyöräkuormaajalla, joka on varustettu kivihaarukoilla. Kiviruutia käytetään yleisesti räjähdysaineena kun kivilohkareita irrotetaan toisistaan. Näin louhintaa jatketaan letka letkalta kunnes louhinta on loppuun suoritettu.

Louhinnan päättymisen jälkeen useamman tonnin painoiset raakakivilohkareet kuljetetaan suurilla maansiirtokoneilla kivijalostamoon.

Louhimoilla työskentelevät kivimiehet ovat erikoistuneet joko louhintaan tai murskaukseen.

Louhinnassa mukana olevat suorittavat tarpeen vaatiessa louhintaan ja räjäytystyöhön liittyvät asiat kuten porauksen, sahauksen, polton ja kiilauksen sekä itse varsinaisen räjäytyksen.

Murskaukseen erikoistuva käyttää murskauslaitosta sekä hoitaa murskausprosessia. Lisäksi murskauslaitteiden asennus ja kunnossapito kuuluvat toimenkuvaan.

Kivimies osaa käyttää louhimolla tarvittavia koneita, työvälineitä sekä materiaaleja asiantuntevasti ja turvallisesti. Vaarantamatta itsensä taikka muiden turvallisuutta sekä lisäksi hän toimii niin ettei vaurioita rakennusmateriaalia eikä toimintaympäristöä.

Serpentiniitin jalostuksessa käytetään hyvin samankaltaisia kivenjalostusmenetelmiä kuin vuolukiven käsittelyssäkin.

Parhaaksi sahausmenetelmäksi on osoittautunut sahaus timanttipalaterillä varustetuilla pyörösahoilla. Tällä menetelmällä saadaan parhaiten riittävän suuri nopeus timanttipalalle sen tehokasta leikkausta varten sekä hyvä vedensyöttö sahausrakoihin. Vesi kuljettaa pois rakoon muodostuneen sahausjätteen, joka ei siten estä terän leikkaustyöskentelyä.

Ensimmäiseksi lohkare joutuu aihiosahaan, jossa lohkare mitataan lasersäteellä ja sahataan pienemmäksi. Kivet siirtyvät moniteräpyörösahan käsiteltäväksi, joka sahaa kiven halutun kokoisiksi lankuiksi. Kivilankut siirtyvät sirkkelipöydille, joissa sirkkelit leikkaavat lankut määrämittaisiksi kiviksi.

Kivet jatkavat matkaansa erilaisilla jyrsimillä ja työstökoneilla varustetuille viimeistely ja erikoistyöpöydille, joissa sahattu kivipinta viimeistellään mekaanisella pintakäsittelyllä sekä kalibroidaan tarpeen vaatiessa. Vaihtoehtoiset pintakäsittelytavat ovat eriasteinen hionta, poltto, ristipäähakkaus, lohkonta ja hiekkapuhallus.

Tarpeen mukaan kivilaatat jälkikäsitellään tuotantolinjoilla. Hionnan jälkeen ne pontataan, viistetään ja porataan automaattisesti eli niihin tehdään kiinnitysosien vaatimat urat ja reiät.

Tämän jälkeen kivilaatat pakataan kuljetusalustoille ja viedään asennuskohteeseen tai kivivarastoon.

Jalostukseen erikoistunut kivimies tekee lohkareen sahauksen että paloittelusahauksen. Hän hallitsee myös kivituotteen pintakäsittelyn, (hionnan/kiillotuksen, hakkauksen, hiekkapuhalluksen, polttamisen). Lisäksi hän tarpeen vaatiessa tekee kaiverrukset kiveen tai lohkoo sen.

Kivien asennus

Asennustyöt kuuluvat asennukseen erikoistuneen kivimiehen tehtäväkuvaan. Kivimiehen tehtäviin kuuluvat myös asennuksessa tarvittavien mittauksien ja käytännön suunnittelu. Samoin kivimies hoitaa materiaalien siirron ja käsittelyn työmaalla, työmaalle sekä lisäksi työmaalta pois.

Paras alusrakenne on betoni. Alusta puhdistettiin, oikaistiin ja tasoitettiin ennen asennusta. Kivilattian laattajako suunniteltiin huolellisesti ennen asennustyöhön ryhtymistä.

Laatoitettavan alueen koko mitattiin huolellisesti sekä mahdollisten tolppien ja muiden aukkojen sijainnit merkittiin. Lattian yli piirrettiin merkkiviiva niin, että se oli suorassa kulmassa kivilaattojen limityskuvion vaakasaumaan nähden. Tähän perusviivaan merkittiin kivilaattapinnan vaakasaumojen jaotus. Tämän jälkeen viritettiin linjalanka ensimmäisen laattarivin vaakasauman mukaan. Korko merkittiin löyhästi valamalla korkopala asennuskohteen takanurkkaan.

Aluksi harjattiin betonipinnalle vettä sekä sementti-vesiseosta ennen maakostea betonin levittämistä.
Lattialle oli laitettu rakennusmuovikalvoja joiden päälle sitten levitettiin maakosteabetonimassa, jonka päälle kaadettiin sementtiseos.

Maakosteabetonin päälle kaadettiin notkea sementti-vesiseoksen. Tämä levitettiin tasaisesti maakosteabetonin päälle.

Kivilaatat painettiin voimakkaasti alustaa vasten suoraan oikealle paikalle ja naputeltiin kiinni kumivasaralla välittömästi. Massan annettiin kuivua rauhassa n.1 vrk.

Kivien asema tarkistettiin linjalangan avulla ja linjalaudalla mitattiin ovatko kivet suorassa. Myös korko mitattiin käyttäen apuna korkomerkkiä ja pitkää, suoraa lankkua. Kivien suoruus tarkistettiin myös vesivaa'an avulla. Kumivasaralla naputeltiin laatat kohdilleen.

Asentamista jatkettiin asentamalla seuraava laattarivi jo asennetun laatoituksen viereen. Laudan avulla varmistettiin, että valmiin laatoituksen ulkoreuna oli suora. Tarvittavat laatat naputeltiin suoraksi kumivasaran ja asennuslaudan avulla. Tämän jälkeen harjattiin ja kasteltiin betonialusta sekä levittiin maakosteabetonimassa. Jigin avulla poistettiin ylimääräinen massa ja tarvittaessa lisättiin massaa. Tämän jälkeen lisättiin sementti-vesiseos ja tarkistettiin korko ja kivien suoruus. Näin jatkettiin kunnes oltiin saatu koko laatoitettava alue valmiiksi.

Laatoitettavan pinnan reunimmaisia laattoja jouduttiin leikkaamaan. Lattia kaivojen , putkien läpimenoja, tolppien yms. takia laattoihin oli tehtävä erilaisia reikiä ja koloja.

Tarvittavat kivilaatat leikattiin tiilisirkkelillä jossa oli kivien leikkaamiseen tarkoitettu terä. Reiät porattiin kovametalliterällä käyttämällä alhaista kierrosnopeutta ilman iskua.

Kivilaattojen väliset saumat jätettiin laattoja asennettaessa avoimiksi. Laattapinta saumattiin 1-3 vrk kuluttua laatoituksesta saumauslaastilla.

Saumalaasti levitettiin kumilastalla vinosti yli saumojen samalla voimakkaasti painaen. Laattojen pintaan jäänyt liika saumalaasti poistettiin samalla työvälineellä. Saumojen annettiin kuivua n.15 minuuttia. Sen jälkeen laatat pestiin kostealla sienellä. Kun kosteus oli haihtunut laattojen pinnalta, puhdistettiin ne lattianhoitokoneella.