Esimerkkikohteiden esittely  1 Ohut sisäseinäverhous  2 Noppakivet  3 Tuuletettu julkisivuverhous  4 Ohutkivilattia  5 Laattaporras  6 Katulaatat  7 Paksukivilattia  8 Reunakiveys  9 Massiiviporras  10 Rannan tukimuuri

Esimerkkikohde 8: Reunakiveys


Esimerkkikohteena on kadun reunakiveys. Asennuskohde sijaitsee Helsingissä, Pohjoisella rautatiekadulla. Kivien asennus tapahtui kesällä 2001. Kiviurakoitsijana toimi Vantaan luonnonkivi Oy.

Luonnonkivinen reunakiveys tehtiin graniitista. Kivituotteet soveltuvat hyvin jalankulkualueiden, ja moottoriliikennöidyille katuosuuksille.

Kohde: Kadun reunakiveys
Sijainti: Helsinki, Pohjoinen Rautatiekatu
Rakennuttaja: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ympäristötuotanto
Pääsuunnittelija: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katuosasto
Pääurakoitsija: Vantaan Luonnonkivi Oy
Kiviurakoitsija: Vantaan Luonnonkivi Oy
Kiviasennus: Vantaan Luonnonkivi Oy

Kivi: Vehmaan punainen graniitti (Balmoral Red ) sekä uudelleen käytettyjä Helsingin vanhaa kiveä.
Pintakäsittely: Karkeahakattua, lohkopintaista
Kivien mitat: Pituus 800mm-2000mm, leveys 20mm päältä/ 22mm viiste, korkeus 300mm+/- 20 mm
Kivenjalostus: Vantaan luonnonkivi Oy, uusiokäyttöä

 

Kivien louhinta ja jalostus

Graniitin koostumus

Graniitti on yleensä väriltään punaista tai harmaata. Sen päämineraalit ovat kvartsi (10-40%), kalimaasälpä ( 30-60%) ja plagioklaasi (0-35%). Biottiittia ja muskoviittia esiintyy myös jonkin verran. Graniittien raekoko vaihtelee hienorakeisesta karkearakeiseen. Rakennuskivenä graniitti on ollut suosittu jo pitkään.

Kiven louhinta

Reunakivien materiaali tulee Varsinais-Suomesta, Vehmaalta. Kivi on punaista, hienorakeista graniittia. Lisäksi aikaisemmin asennettuja reunakiviä käytettiin uudestaan. Graniitti irrotetaan kalliosta yleensä joko räjäyttämällä, kiilaamalla tai railoporaamalla. Nämä ovat yleisiä tapoja kovien kivien irrotuslouhinnassa. Kiven paloittelussa käytettyjä menetelmiä ovat mm. kiilaus tai räjäytys.

Lohkottujen kivituotteiden raaka-aine luokitellaan usein louhimolla reunakivilaaduksi jota syntyy toiminnan sivutuotteena. Reunakivilaadun raaka-aine on ehjää, mutta lohkareen muoto ei ole viimeistelty ja lohkare on tavallisesti sahattavaa kivilohkaretta pienempi. Materiaalissa voi olla myös värivikoja jonka vuoksi se ei kelpaa muuhun rakennuskivituotantoon kuin lohkohtuihin kivituotteisiin.

Louhimoilla työskentelevät kivimiehet ovat erikoistuneet joko louhintaan tai murskaukseen.

Louhinnassa mukana olevat suorittavat tarpeen vaatiessa louhintaan ja räjäytystyöhön liittyvät asiat kuten porauksen, sahauksen, polton ja kiilauksen sekä itse varsinaisen räjäytyksen.

Murskaukseen erikoistuva käyttää murskauslaitosta sekä hoitaa murskausprosessia. Lisäksi murskauslaitteiden asennus ja kunnossapito kuuluvat toimenkuvaan.

Kivimies osaa käyttää louhimolla tarvittavia koneita, työvälineitä sekä materiaaleja asiantuntevasti ja turvallisesti. Vaarantamatta itsensä taikka muiden turvallisuutta sekä lisäksi hän toimii niin että ettei vaurioita rakennusmateriaalia eikä toimintaympäristöä.

Kiven jalostus

Reunakivien valmistus tapahtuu yleensä käsityökaluin. Graniittiset kadunreunakivet ovatkin merkittävin käsin lohkoen valmistettava tuotteemme. Joissakin erityistapauksissa kivien lohkomisen
voi tehdä hydraulisella lohkontakoneella eli giljotiinilla.

Graniittisten lohkareiden paloittelu tapahtuu vaiheittain. Ensimmäiseksi kiviaihio lohkotaan parhaaseen lohkeamissuuntaan ja tämän jälkeen se kiilataan suunnilleen kahteen yhtä suureen osaan. Syntyneet kappaleet kiilataan taas suunnilleen kahteen yhtä suureen osaan. Paloittelua jatketaan raaka-aine puolittaen, kunnes haluttu kivikoko on saavutettu.

Tämä työvaihe vaatii suunnittelua, lohkareen mittaamista ja haluttujen lohkomiskohtien merkkaamista. Viimeistelyä varten lohkottaviin aihioihin jätetään aina työvaraa, jotta kiilanreiät voidaan myöhemmin poistaa lohkomalla näkyvistä kivipinnoista.

Graniittiset kadunreunakivien pinta käsiteltiin vielä hakkaamalla ne karkeasti. Hakkaaminen tapahtui käsityökaluin

Esimerkkikohteessa on käytetty myös vanhoja reunakiviä uudestaan. Kivien uusiokäyttö on normaalia ympäristökivien suhteen. Joissakin tapauksissa kulumisesta johtuva pinnan sileytyminen voi jopa parantaa kivien käyttöominaisuuksia verrattuna uusiin luonnonkiviin. Vanhojen reunakivien päitä joudutaan usein katkaisemaan tai piikkaamaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Pääsääntönä on, että työstöjälki vastaa mahdollisimman hyvin kiven alkuperäistä ulkonäköä ja mittavaatimuksia. Näkyviin jääviä kivipintoja työstettäessä tuli pintakäsittelyn vastata alkuperäistä pintaa.

Jalostukseen erikoistunut ammattimies tekee lohkareen sahauksen että paloittelusahauksen. Hän hallitsee myös kivituotteen pintakäsittelyn, (hionnan/kiillotuksen, hakkauksen, hiekkapuhalluksen, polttamisen). Lisäksi hän tarpeen vaatiessa kaiverrukset kiveen tai lohkoo sen. Kivimies osaa käyttää jalostuksessa tarvittavia koneita ja työvälineitä asiantuntevasti ja turvallisesti.

Kivien asennus

Asennukseen erikoistuneen kivimiehen tehtäväkuvaan kuuluu materiaalien käsittely ja siirto työmaalla, työmaalle sekä työmaalta pois. Lisäksi asentaja suorittaa asennuksessa tarvittavat mittaukset ja asennuksen käytännön suunnittelun. Kivimies osaa käyttää asennuksessa tarvittavia koneita ja työvälineitä asiantuntevasti ja turvallisesti. Vaarantamatta itsensä taikka muiden turvallisuutta sekä lisäksi hän toimii niin että ettei vaurioita rakennusmateriaalia eikä toimintaympäristöä.

Ennen reunakivien asennusta, maastoon merkittiin reunakivilinjan sijainti ja korkeusasema siten, että reunatuki voitiin asentaa tarkalleen suunnitelman mukaiseen sijaintiinsa. Tonttiliittymien ja suojateiden paikat merkittiin niihin tehtäviä madalluksia varten. Päällystettä oli leikattava ennen asennusuran kaivua.

Tuet ladottiin asennuspaikan välittömään läheisyyteen. Asennuskanjoni kaivettiin riittävän leveäksi. Reunakivi upotettiin noin 120 mm syvyydelle.


Kaivannon pohjalle ladottiin asennusmassaa. Kivi nostettiin "saksien" avulla asennusuranpohjalle. Kivi juntattiin ja kangettiin maakosteaan betoniin. Kiven alle ja sivuille tuleva betoni sullottiin huolellisesti. Asennusmassaa lisättiin niin että sitä oli korkeintaan vanhan päällysteen korkeudelle.

Reunatuet asetettiin sorakerroksen päälle. Asennussoran alle tiivistettiin kantava sora. Tuki tuettiin sullomalla sen molemmille puolille mursketta. Koneellisesti sahattuja reunakiviä päätypintojen väliin jätettiin pieni rako.

Ajoradan ja jalkakäytävän sekä ajoradan ja pyörätien välinen korkeusero tasoitettiin ns. nousukivillä. Tonttiliittymien kohdalla upotettava reunatuki asennettiin yliajokohdissa kallistamalla tukea ja tasoittamalla korkeuseroa puolen metrin matkalla. Madallettu reunatuki ulotettiin metrin tonttitien reunalinjan jatkeen ulkopuolelle. Madalletun osan päähän tehtiin sovitekivi, jonka matkalla korkeusero tasataan.

Viimeistelytyönä oli reunakiveyksen ja muun päällysteen yhteensovittaminen mahdollisimman tyylikkäästi. Reunakivet on valittava asennettaessa mahdollisimman tasalevyisiksi, jotta reunakiven ja pinnoitteen välinen sauma voitaisiin tehdä tasaleveäksi.

Esimerkkikohteiden esittely  1 Ohut sisäseinäverhous  2 Noppakivet  3 Tuuletettu julkisivuverhous  4 Ohutkivilattia  5 Laattaporras  6 Katulaatat  7 Paksukivilattia  8 Reunakiveys  9 Massiiviporras  10 Rannantukimuuri