Kannattava yritys

Yrityksen laskentatoimi tuottaa aineistoa verottajaa, talousarviota, kustannuslaskentaa, tuotetehtaan käyttötekniikkaa, solujen järjestelyä ja tuotteiden hinnoittelua varten.

Talouskuva

Yrityksen kannattavuus selvitetään verotusta varten laaditun tilinpäätöksen avulla. Samalla siitä saadaan sivutuotteena koko yritystä koskeva karkea kustannusrakenne ja kehys tuotteiden hinnoittelulle.

Pylväsdiagrammi
Kuvassa 8 esitetään tilinpäätösten lukuihin perustuva ja talouden ominaisuuksia kuvaa graafinen esitys eli talouskuva.

Talouskuva hahmottaa liiketoiminnan kokonaisuutta niin suuressa kuin pienessäkin tulosyksikössä. Siinä esitetään graafisessa muodossa yrityksen kolme olennaisinta asiaa: tase, tuloslaskelma ja kannattavuus. Mittayksikkönä on raha.

Pylväsdiagrammi kuvaa yritystä. Tietyssä järjestyksessä esitetyt pylväiden korkeudet muodostavat yritykselle ominaisen profiilin, joka erottaa sen muista talousyksiköistä.

Kuva 8. Talouskuva. Tase, tuloslaskelma ja tulos. Ks. myös kuva 10. Lähde; Erkki Ruotsi (1986) mukailtuna.


Mitä talouskuvasta voidaan lukea
Oheisesta talouskuvasta voidaan yhdellä silmäyksellä havaita (sininen tausta) kaksi olennaista tunnuslukua: liikevaihto on yli kaksi kertaa suurempi kuin pääoma (pääoman käytön tehokkuus) ja yksikön tulos on noin 10 prosenttia liikevaihdosta (kannattavuus).

Palvelualan yrityksissä taseen pylväät ovat lyhyitä. Kuvassa esitetty yritys on tyypillinen tuotetehdas, verstas tai tuotantosolu.

Yrityksen tilinpäätöksestä on tapana laskea noin 20 erilaista tunnuslukua. Seuraavaksi talouskuvasta määritellään ja johdetaan kolme tärkeintä yrityksen tunnuslukua: pääoman käytön tehokkuus, kannattavuus ja tuottavuus.

Tilinpäätös

Tilikauden tapahtumista laaditaan verottajaa varten tilinpäätös. Se käsittää taseen, tuloslaskelman ja vuosikertomuksen. Niistä selviää tarkasti se, mitä tilikauden aikana tapahtui. Tilinpäätös on julkinen.


Verstaan tuloslaskelma, esimerkki
Seuraavassa esitetään kirjanpitoasetuksen (Kpa1) mukainen tulojen ja menojen mukainen kehys, jota voidaan hyödyntää kustannuslaskennassa.

Ensimmäinen sarakkeeseen ryhmitellään kuluerien nimet kirjanpidon mukaisessa järjestyksessä. Toinen sarake osoittaa tulot ja kustannukset. Kolmas sarake havainnollistaa liikevaihdon ja sen kuluerät prosentteina.

Taulukkoon on sijoitettu alkavan rakennuksiin elementtejä valmistavan verstaan yhteenveto 9 kk:n tuloslaskelmasta, taulukko 9.

Taulukko 9. Tuloslaskelman kehys. Esimerkki rakennustuotteita valmistavan yksikön tuloslaskelmasta.


Tapahtumat lyhyesti. Liikevaihto on 143 000 €, joka ei sisällä arvonlisäveroa (ALV). Siitä vähennetään materiaalit ja palvelut (34,27 %), henkilöstökulut (28,39 %) ja liiketoiminnan muut kulut (28,53 %), jolloin erotuksena saadaan liiketulos (8,81 %).

Liikevoitosta vähennetään vielä rahoitus ja muut kulut eli pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen korot kuluineen, jolloin saadaan tulos ennen tilinpäätöseriä (veroja).

Kun liikeyritys maksaa tästä erästä vielä verot (1,5 %), jäljelle jäävä tilikauden tulos on 3,67 % liikevaihdosta. Tulosta voidaan pitää alkavan yrityksen ensimmäisen tilikauden osalta kohtuullisena.

Tulos on liikevaihdon kuluerien erotus eli se erä, joka jaetaan osakkaille tai siirretään taseen omaan pääomaan. Menestyvien yritysten tulos vaihtelee yleensä 2–10 %:iin.

Kulut ja kustannuslaskenta

Laskentatoimen tehtävänä on selvittää yrityksen, sen osastojen tai työpisteiden todelliset tulot ja menot. Kirjanpidon kulueristä saadaan suoraan tai arvioimalla kustannukset.


Kulujen ryhmittely laskentaa varten
Todellisten kustannusten selvitystä varten kirjanpidon kuluerät ryhmitellään ja ”oikaistaan” (esim. yrittäjän oma palkka on osittain saattanut jäädä pois kirjanpidosta yms.). Syntyy kirjanpidon ja kustannusten laskennan maailma.

Tavoitteena on järjestellä kustannukset ryhmiin, etsiä niiden syntymisen syyt ja pienentää tai poistaa ne kokonaan tai kehittä tilalle korvaava menetelmä tai teknologia.

Kuva 10. Kulujen ryhmittely kustannuksiksi.
 

Kuluerät järjestään tileittäin niin, että muuttuvat kulut (aineet, palkat, muut menot) ja kiinteät kulut (hallinnon palkat, vuokrat, muut kiinteät) on eritelty omiksi ryhmikseen, kuva 10.

Suunnitelman mukaiset poistot tehdään yleensä tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoille on säädetty tietyt enimmäisrajat, mutta yrityksellä on muutoin oikeus itse päättää poistojen suuruudesta. Rakennukset poistetaan 20 – 50 vuodessa ja koneet ja kalusto 3–20 vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa, että suunnitelman mukaisesti taseen omaisuuden arvoa lasketaan vuosittain. Se esiintyy tuloslaskelmassa kulueränä ja huomioidaan kustannuslaskelmissa.

Käyttökate käsitteenä on jäämässä vähitellen pois ja liiketulos korvaa sen täsmällisenä ja yleispätevänä yrityksen liiketoiminnan onnistumista kuvaavana tunnuslukuna.

Kuitenkin kateajattelu oli ja on edelleen perusteltua laskentatoimen jatkosovelluksissa. Kirjanpitoasetuksessa ei käyttökate -käsitettä enää esiinny.

Kulut ja kustannukset
Tarkastellaan muuttuvien ja kiinteiden kulujen, välittömien ja välillisten kustannusten sekä hankinnan ja jalostusarvon muodostamaa rakennetta yrityksessä.

Kulu muuttuu kustannukseksi, kun se on jonkin tuotannontekijän aiheuttama (työ, pääoma, koneet ja laitteet jne.).

Välittömät kustannukset vastaavat likimain muuttuvia kuluja. Välilliset kustannukset sisältää likimain kiinteät kulut, poistot ja korot, kuva 11.

Kuva 11. Tuloslaskelman kulujen ryhmittely kustannuslaskentaa ja jalostusarvon määräämistä varten.

Kun yritys hankkii raaka-aineita tai ulkopuolisia palveluita, hintoihin vaikuttaa erän suuruus, mutta myös sopimus siitä, hankitaanko niitä jatkuvasti vai vain silloin tällöin jne. Ulkopuoliset hankinnat ovat aineita, kuljetuksia ja hankintoja yhteistyökumppaneilta yms.
 

Tuotantotekniikkaa

Jos yrityksellä on käytössään oikeat tuotteet, teknologia ja menetelmät, sen menestys avoimilla markkinoilla on kiinni enää vain sen järjestelytaidosta ja organisaation rakenteesta.

Kokonaisuuden hallinta
Menestymisen määrää valmistukselle ominainen oikea organisaation rakenne ja sen hallinta. Toimivatko tiedotus ja vuorovaikutus tai ihmisten, prosessien ja tilojen järjestely tai ovatko ihmiset ja organisaatio joustavia ja tehokkaita?

Kun tilaus tulee asiakkaalta järjestelmän, on kyettävä toimimaan järjestelmällisesti ja ennakkoon ajatellulla tavalla. Toimitusajan, laadun ja maksuliikenteen pitäisi myös täsmätä. Perinteisesti nämä toimet sisältyvät valmistusyksikön – tuotetehtaan – käyttötekniikkaan.

Myynnin (liikevaihto + ALV) ja sitä kautta tuottojen aikaansaaminen on yrityksen elinehto. Tästä syystä asiakaspalvelu, myynti ja markkinointi ovat yrityksen olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta olennaisia asioita.

Kirjanpidosta saatuja muuttuvia ja kiinteitä kuluja voidaan sellaisinaan käyttää tehtaan tuotantotekniikan eli käyttötekniikan arvioinnissa. Mitä pienemmät kulut, sitä suuremmat mahdollisuudet saada myytyä asiakkaalle kelpaavia tuotteita tai palveluita. Olennaista on kuitenkin, että tarjottavien hyödykkeiden laatu on sitä, mihin pyritään ja mitä luvataan.

Kapasiteetti on yrityksen suoritteiden (työn alla olevien tilausten) enimmäismäärä jonain ajankohtana.

Toimintasuhde tai käyttösuhde on yrityksen todellisten suoritteiden määrä per kapasiteetti. Tuotantosuhteen pitäisi olla noin 80–90 %. Jos vakiintuneen tuotetehtaan liikevaihto putoaa puoleen entisestään, pelkästään kiinteät kulut voivat aiheuttaa ylitsepääsemättömän ongelman ja siis kriisin yrityksessä.

Tästä syystä kustannusrakenne on syytä tuntea ja käyttötekniikan keinoin varautua tällaisiin tilanteisiin etukäteen.


Kustannusten jahti
Kun yritys jalostaa raaka-aineesta asiakkaille kelpaavia tuotteita, mukana on sen käyttämä teknologia, menetelmät ja ihmisten toiminta organisaatiossa.

Olennaista on tiedostaa, missä kohdin kustannusrakennetta yritys voi säästää ja samalla tehdä liikevoittoa. Nykyisin lisäarvoa jahdataan koko arvoketjusta, jokaisessa sen silmukassa. Kuvan 11 havaitaan, että arvoa ja siis voittoa lisääviä asioita ovat

• edulliset yrityksen ulkopuoliset hankinnat voivat olla joskus yli puolet liikevaihdosta, joten niiden vaikutus voi myös olla suuri

• yrityksen jalostusarvon erät eli sen sisäinen toiminnan edullinen kulurakenne mutta myös lainojen korot pitäisi saada mahdollisimman pieniksi.

Organisaatiossa vain ihmiset voivat muodostaa näistä osasista järkevän kokonaisuuden ja järjestellä prosesseja haluttuun suuntaan. Tällöin ihmisten johdonmukainen ajattelu, osaaminen, kokemus, sitoutuminen ja tilannekohtainen ongelmiin paneutuminen tässä ja nyt ratkaisevat arvonlisäyksen synnyn.

Jalostusarvo (palveluyrityksissä arvonlisäys) sisältää välittömät ja välilliset kustannukset ja tuloksen. Mitä pienemmät yrityksen kustannukset ovat, sitä suurempi tulos tietysti on.

Toiminnan tehokkuuden tunnusluku voidaan laskea suoraan tuloslaskelmasta arvona: jalostusarvo / yrityksen työntekijöiden määrä.

Kriittinen piste
Kriittinen piste kuvaa tuotannollisen yrityksen tilaa. kuva 12. Kriittisestä pisteestä lähtien (oikealle) yritys toimii kannattavasti.

Kuva 12. Yksikön kriittisen pisteen määrääminen.

Kuvion muodostaminen

1. Välilliset kustannukset ovat lähes liikevaihdosta riippumattomia eli jos toimintaa ei ole lainkaan, kiinteät kulut juoksevat silti koko ajan. Välillisten kustannusten kuvaaja on vaakasuora (likimain).

2. Muuttuvien kulujen kuvaaja etenee suoraviivaisesti ylöspäin, eli mitä enemmän kappaleita valmistetaan, sitä enemmän raaka-ainetta ja välitöntä työtä kuluu. Välittömät kustannukset edustaa kaikkien tuotteiden summan suoraa (likimain).

3. Kriittinen piste löytyy välittömien kustannusten ja tulossuoran leikkauspisteestä. Tässä pisteessä yksikön liikevaihto on yhtä suuri kuin summa: välilliset ja välittömät kustannukset sekä tulos ennen veroja. Kriittisessä pisteessä tulosta ei synny eikä veroja myöskään tietysti makseta.

Normaalisti tuotannollisen yrityksen tulos jää 2–10 prosenttiin. Tarkastellaan tilannetta koordinaatistossa y = f(x).

Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu

Yrityksen strateginen päätäntä tarvitsee tehokkaita työkaluja toteuttaakseen sille asetetut vaatimukset. Tuotteiden hinnoittelu on osa yrityksen strategista päätöksentekoa. Sen apuna ovat meno- ja tuloarvio, kustannuslaskenta ja yrityksen toiminnan tehostamiseen tähtäävät toimet.

Valmistusmäärän laskeminen

Esimerkki. Verstas neuvottelee pienen tuote-erän toimittamisesta myyntiketjulle. Tuotannon välillisten kustannusten (m) on laskettu olevan 2 000 €. Välittömät (k) kustannukset ovat 20 €/tuote. Montako tuotetta (x) on valmistettava, jotta saavutettaisiin 0-tulos, kun halutaan 30 €/tuote tulosta (v)? Toisin sanoen, mikä on kriittinen määrä tuotteita, jotta välilliset ja välittämät kustannukset juuri kyettäisiin maksamaan ja silti saadaan haluttu voitto?

Yhtälöstä 2 000 € = x * 30 €/tuote – x * 20 €/tuote,
seuraa x = 2 000 € / (30 – 20) €/tuote = 200 tuotetta.

Yleisesti kaava on muotoa:

Tarkistus. Välittömät kustannukset 200 kpl á 20 €/kpl = 4 000 € ja siihen lisättynä välilliset kustannukset 2 000 € tekee yhteensä 6 000 €. Tulot á 30 €/kpl kertaa 200 kpl = 6 000 € = liikevaihto.

Tehtävä. Piirrä oheisesta esimerkistä graafinen piirros kuvan 12 tapaan ja etsi sen avulla kriittinen piste.

 
Palvelutyön tuntihinta
Jos yrityksessä tuotetaan pelkästään palveluita, syntyy vain henkilökustannuksia. Tällöin työn laskutushinta on palkka ja muut työnantajan pakolliset kustannukset lisättynä kertoimella, joka takaa vähintään liiketuloksen.

Esimerkiksi. Olkoon työntekijän palkka 1 €/h ja työnantajan pakolliset kulut 70 % palkoista ja arvonlisävero (ALV) on 22 %. Halutaan 20 % liiketulos. Tunnin laskutushinta: 1,22(1, 2 (1,7 x 1 €/h)) = 2,49 €/h.

Työvoimaa vuokraavien yritysten laskutushinnat ovat nykyisin 2,5–3 €/h.

Tuotteen karkea hinta
Perinteisessä ja pienimuotoisessa kappaletavaroita valmistavassa yrityksessä palkkakustannusten syntyy lisäksi myös raaka-aineista johtuvia välittömiä kustannuksia.

Tällöin välittömät kustannukset lasketaan yhteen ja niihin lisätään välillisten kustannusten osuus. Välillisten kustannusten kerroin saadaan karkeasti arvioimalla ja sidotaan palkkakuluihin.

Esimerkiksi. Jos välittömät kustannukset ovat yhteensä 400 €/tuote, välittömien palkkojen osuus on 100 €/tuote ja välillisten kustannusten kerroin on 3. Tällöin asiakkaalta laskutettava liikevaihtoverollinen hinta on 1,22(400 €/tuote + 3 x 100 €/tuote) = 854 €.

Toimintojen hinnoittelu
Toimintoperusteinen laskenta tuottaa tarkemman tuloksen. Ideana on, tuntea yrityksen kustannusrakenne ja eri kustannuspaikat tarkkaan. Tällöin on mahdollisuus hinnoitella tuotteet myös oikein.

Tuote hinnoitellaan tietysti juuri niin kalliiksi kuin mitä asiakas on valmis maksamaan siitä. Tämä merkitsee sitä, että eletään vallitsevien markkinoiden ehdoilla. Teknologia, tuotantomenetelmät ja organisaatio joudutaan sopeuttamaan niiden mukaan.

Usein, kun kilpailua ei ole, uutuustuote hinnoitellaan mahdollisimman korkeaksi. Ideana on, että kehityskustannuksiin sijoitetun rahan takaisinmaksuaika jää mahdollisimman lyhyeksi.

Pienen yrityksen valtteja voivat olla tuotteen räätälöinti asiakkaille suoraan sekä nopea ja joustava palvelu. Tällöin yrittäjä erikoistuu jollekin, usein kapealle osaamisalueelle ja hallitsee sen toimitusketjun hyvin.

Esimerkki. Kustannukset kohdistetaan tuotteelle sieltä missä ne syntyivät eli kustannusten osaerät siirretään jokaiselta kustannuspaikalta tuotteelle määrien suhteessa.

Tuotetta oletetaan valmistettavan useassa erässä yhteensä 500 kpl. Tuotteita valmistetaan aluksi 50 kpl:n erä.

1. Välittömät kustannukset. Välittömät kustannukset saadaan yleensä ongelmitta. Tässä tapauksessa kutakin erää varten hankitaan raaka-aineet hintaan 1 000 € ja työkustannuksia lasketaan menevän erän valmistamiseen 1 500 €. Yksikkökustannus: 2 500 € / kpl jaettuna 50 kpl = 50 €

2. Välilliset kustannukset. Tuotesuunnittelusta syntyy 5 000 € kustannukset, jolloin tuotesuunnittelun osuus kustannuksista on (5000/500) 10 €/kpl. Myynnin ja markkinoinnin kustannukset ovat 500 kpl:n osalta 2 500 €, joten kulut ovat 5 €/kpl. Tuotannon suunnittelun ja koneiden asetusten kustannukset erältä ovat (5 000/500) 500 € ja yhden kappaleen osakustannukseksi saadaan (500/50) 10 €/kpl. Yhteensä välilliset kustannukset ovat (10+5+10) € / kpl = 25 € / kpl.

3. Poistot. Koneiden käytöstä aiheutuvien kulujen ja poistojen osuudeksi lasketaan 5 € / kpl.

4. Omakustannushinta. Jos tavoitellaan 20 %:n liikevoittoa, on edellä mainitut kustannukset kerrottava vielä kertoimella 1,2. Seuraa 1,2 (50 + 25 + 5) € / kpl = 96 € / kpl. Se on hinta, joka ei sisällä ALV:tä.

5. Tuotteen hinta asiakkaalle. Asiakaan maksama hinta saadaan, kun voiton sisältämään omakustannushintaan lisätään arvonlisävero (ALV). Se on yleensä 22 %. Tuotteen myyntihinta on siis 1,22 x 96 € / kpl = 117,12 €/kpl.

Ennen kuin tarkastelet tarkemmin talouskuvaan liittyviä käsitteitä, pohdi:

Mitä suhde liikevaihto per omaisuus kertoo?

Miksi omaisuus ja pääoma (vastaavaa – vastattavaa) täytyy olla yhtä suuret?

Miten liikevaihtoa kertyy?

Minkä tyyppisistä kulueristä kustannukset syntyvät?

Miksi tulos – voitto tai tappio – on yrityksen tärkein tunnusluku?

Osaatko piirtää tietokoneella grafiikkaa, esimerkiksi havainnollisen talouskuvan?




Pohdittavaa

Miksi tuote ja sen hinta ovat menestystekijöiden tärkeimmät asiat?

Miten liikevaihto muodostuu tuotteista ja hinnoista?

Miksi elementtitehtaan myynti joskus annetaan yrityksen ulkopuoliselle yrittäjälle?

Yrityksen tehtävä on tyydyttää vapailla markkinoilla vallitsevaa kulutuskysyntää. Mieti, mitä liiketoiminnan logiikka tarkoittaa?

Mistä syystä palvelualojen taseen summa on yleensä pieni suhteessa liikevaihtoon?

Tehtävä

Taulukon 9 mukaisen yrityksen omaisuuden arvo on 80 000 € (vertaa kuvaan 10). Laadi kuviteltu tase ja erittele
a) oma pääomaa (40 000 €) ja vieras pääoma (40 000 €)
b) kalusto ja vaihto-omaisuus 70 000 € ja rahaa kassassa 10 000 €.
Laadi kuviteltu tase (O ja P) sekä tuloslaskelma (LV – menot) ja tilikauden tulos (Taulukko 11) ja piirrä talouskuva.

Hanki jonkin tuotannollisen yrityksen tase ja tuloslaskelma ja aja siitä taulukon 11 mukainen taulukko ja kuvan 10 mukainen talouskuva.

Tehtävä

Laske yritykseen sijoitetun pääoman tuotto prosentteina, kun osakepääoma on 8000 euroa ja tulos on 800 euroa?

Pohdittavaa

Onko kuvan 10 yritys pääomavaltainen?

Mikä kuvan 10 yrityksen pääoman käytön tehokkuus likimain on?

Tehtäviä

Arvioi kuvasta 10 likimain, paljonko liikevaihdosta ovat prosentteina:
a) muuttuvat menot
b) kiinteät menot
c) käyttökate, poistot, liiketulos ja voitto.
Milloin kulut ovat yhtä kuin kustannukset?

Pohdittavaa

Mitä tuloslaskelman graafisesta esityksestä (kuva 8 ja kuva 10) voidaan nopeasti päätellä?

Käyttökate sisältää poistot. Mieti, miksi liiketulos nykyisin korvaa käyttökatteen?

Mikä on se prosenttiluku tällä hetkellä, jolla pankit myöntävät lainaa yritykselle tai yksityisille?

Missä vaiheessa vuotta verot todella joudutaan maksamaan?

Tehtävä

Laadi itsellesi työkalu tuotteen hinnoittelua ja kustannuslaskentaa varten.

Pohdittavaa
 

Liiketoiminta-
prosessin
organisointimalli

Mieti kuvaan 11 nojautuen, mistä välilliset kustannukset yrityksessä syntyvät?

Arvioi likimain (kuva 11), miten muuttuvat kulut muutetaan välittömiksi kustannuksiksi.

Mitä eriä likimain välilliset kustannukset sisältävät?

Laadi yhtälö jalostusarvon laskemiseksi?

Tehtäviä

Johda kuvasta 11 yhtälö omakustannushinnan laskemiseksi.

Johda markkinointia varten tuotteen yhtälö myyntihinnan laskemiseksi.




Pohdittavaa

Tuotantoyrityksen kokonaisuuden hallinta käsittää kaksi olennaista asiaa
1. talouden
    hallinnan ja
2. tuotantotekniikan
    hallinnan.
Olisiko yrityksen ylipäänsä mahdollista laistaa kirjanpitotointa?

Kokonaisuuden hallintamalleja käytetään
a) ennalta
    suunnitteluun
b) tosiaikaisen
    toiminnan
    toteutukseen ja
c) menneisyyden
    tarkasteluun.
Miten yhden henkilön yrityksessä sovelletaan kaikissa näissä aikamuodoissa tapahtuvaa toimintaa?

Mieti, miksi tuotantotekniikkaa vielä 1960-luvulla kutsuttiin käyttötekniikaksi?

Mieti olisiko perinteinen tehdas sanana sopivampi kuin uudemmat tulokkaat, kuten tuotannollinen yritys, teollisuusyritys tai valmistusta harjoittava yritys?

Laman ongelma

Kun 1990-luvun alussa yritysten liikevaihdot putosivat usein puoleen entisestään, kymmeniä tuhansia yrityksiä meni Suomessa vararikkoon eli konkurssiin.

Lisäarvosta arvonlisäykseen

Tultaessa 1990-luvulle, lisäarvosta tuli eräänlainen muotiasia, eli ihmisten toimiessa joko syntyy tai ei synny lisäarvoa. Tästä johtuen jatkuvasti toimintoja kehitetään: ne joko sisältävät tai eivät sisällä arvonlisäystä. Osa toiminnoista poistetaan, jos ne ovat turhia.

Asia virallistui, kun lainsäädäntöön lisättiin käsite arvonlisäys (ALV). Lähes kaikkea yrityksen jalostamia tuotteita alettiin sitten myös verottamaan, jolloin vero lasketaan jalostusarvosta.

Pohdittavaa

Kulut ovat kirjanpidon eriä ja kustannukset taas tuotannon tekijöiden eriä. Jos yrityksen maksama jokin kuluerä ei mitenkään kuulu tuotteelle, sitä ei kustannus-
laskennassa huomioida.

Välilliset kustannukset

Mieti kuvaan 12 nojautuen, miksi välilliset kustannukset ovat suuressa yrityksessä yleensä suhteessa suurempia kuin pienessä yksikössä?

”Pieni yritys on tehokas.” Mieti, miksi sanonta usein pitää paikkansa ja mitä välillisillä kustannuksilla on sen asian kanssa tekemistä?

Mitä tapahtuu kuvan 12 kuviossa kriittiselle pisteelle, jos välilliset kustannukset putoaa nollaan? Onko tällainen tilanne ylipäänsä mahdollinen yrityksessä?

Välittömät kustannukset

Mitä kriittiselle pisteelle tapahtuu a) jos tehostetaan toimintaa nopeuttamalla tai parantamalla prosessia tai pienentämällä kuluja
b) jos välittömät kulut putoaa nollaan?

Tehtävä

Piirrä taulukon 9 lukuihin nojautuen kriittinen piste.

Laske taulukon 9 lukuihin nojautuen kriittinen piste.

Pohdittavaa

Laskennan ajankohta

Voiko kustannusten laskentaa sovittaa
a) ennakkoon suunnitteluun
b) tosiaikaiseen toimintaan
c) menneisyyden tarkasteluun?

Toiminnot

Kumpi kustannuslajeista –välittömät vai välilliset – ovat helpompia selvittää ja kohdistaa tuotteelle?

Kun perehdyt tarkemmin kustannus-
laskentaan, törmäät käsitteisiin toimintolaskenta ja –johtaminen.

Mieti, miksi nykyisin korostetaan sanaa toiminta tai toiminto?

Miksi koko järjestelmää kutsutaan joskus toiminto-
perusteiseksi laskennaksi?

Materiaalit

Teollisissa yrityksessä on joskus käytössä materiaalin hallintajärjestelmä. Minkä tyyppinen yritys silloin on?

Kahden tyyppistä laskentaa

Yrityksiä on siis kahta tyyppiä, työvoima- ja materiaalivaltaisia.

Kummassa yritystyypissä kustannusten selvitys on työläämpää?