Puuteollisuuden mahdollisuudet

Etsitään niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joiden avulla pieni yritys voi kasvaa ja saavuttaa optimaalisen eli sopivimman yrityskoon ja laajentua ensin lähialueille ja sitten laajemmille – maailman markkinoille. Tämä luku on julkaistu 2.4.1993 Kauppalehdessä lyhenneltynä.

Työvaltaisten yritysten menestystekijät

Tarkastellaan puutuoteteollisuuden menestystekijöiden syitä ja seurauksia sekä perustellaan niitä mahdollisuuksia, joilla pieni työvaltainen yritys saadaan kannattavaksi.

Tuotannon kasvu ja työvoima
Tutkimusten mukaan Suomen massa- ja paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotannon bruttoarvo kolminkertaistui 1980-90 luvuilla. Kuitenkin toimialan koneellistumisesta ja automatisoinnista johtuen, työvoiman tarve jopa hieman laski.

Työvaltaisemman puutuoteteollisuuden tuotanto kasvoi samaan aikaan vain vähän. Kuitenkin jo vuosina 1996 – 2001 tuotannon bruttoarvo lähti selkeästi nousuun eli kasvu oli 32 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli saha-, höyläys- ja kyllästysteollisuuden, rakennuspuusepän tuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Työvoiman tarve samaan aikaan kasvoi vain 15 %.

Keskittyminen suuriin määriin on asia, millä Suomi on maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjännyt. Suomiessa osataan toimia tuottavasti. Tultaessa 2000-luvulle, talouselämä saa monestakin suunnasta suitsutusta. Viennin ja tuonnin suhde on positiivinen. Vienti – täältä kaukaa – perustuu nyt ja jatkossa suuriin määriin, massatuotannon keinoihin, toimialan osaamiseen ja haluun menestyä.

Suuruuden vaikutus
Teknistymisestä ja osaamisen lisääntymisestä johtuen tavaroiden hinnat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti laskemassa. Toisin sanoen viennistä saatavat tulot pienenevät, ellei jatkuvaa kehitystä tapahdu. Paperin, sellun ja kartongin lisäksi elektroniikka toimialana koki ennennäkemättömän nousun 1990-luvulla.

Olisiko nyt vihdoinkin työvaltaisten toimialojen, esimerkiksi puutuoteteollisuuden vuoro kasvaa voimakkaasti? Mitä keinoja mahdollisuuksia ja käytettävissä? Voitaisiinko massatuotannon suuruuden ekonomiasta soveltaa jotenkin pienistä yrityksistä koostuvan yritysryhmän hyväksi? Miksi emme palauttaisi puutuoteteollisuutta siihen asemaan, missä se edellisellä vuosisadalla jo oli?

Tästä seuraa, että kehitystoiminnan painopistettä olisi siirrettävä kappaletavaroita tuottavien pienten ja työvoimavaltaisten yritysten suuntaan. Puu raaka-aineena on ainakin lähellä. On vain etsittävä ne keinot, jolla luontainen puutuoteteollisuus saadaan jälleen kukoistamaan. Tavoite ei ole myöskään ihan mahdoton. On myös olemassa hyviä esimerkkejä.

Vertailua pohjoismaiden välillä

Pohjois-Italia ja Tanska ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten ihmisiä työllistävä puutuoteteollisuus kukoistaa. Molempien alueiden elinkeinoille on ominaista kaksi keskeistä asiaa. Ensiksikin alueilla on paljon pieniä yrityksiä ja toiseksi niiden markkinoinnista huolehtii verkostoituneet ketjut tai suuret yritykset.

Tanskan malli
Tanskalla on eniten pohjoismaista pienyrityksiä suhteessa väestöönsä nähden. Se on saavuttanut tämän etumatkan samaan aikaan kuin Suomi ja Ruotsi ovat keskittäneet voimavaransa lähinnä massatuotantoon liittyviin yrityksiinsä. Tanskalla on kehittänyt systemaattisesti pieniä ja työvaltaisia yrityksiä. Samalla sen kappaletavaroiden tuotantoon erikoistuneet yritykset ovat vallannut puutuoteteollisuuden lopputuotteiden markkinoita sekä Ruotsilta että Suomelta.

Lisäksi Tanska on lähellä EU:n markkinoita ja suuria asiakasryhmiä. Tästä johtuen etäisyyserot, lähinnä tilaa vievien valmiiden tuotteiden kuljetukset ovat sille edullisia. Tutkimuksen mukaan tämä Keski-Euroopan yritysten kuljetusten kustannusetu saattaa olla, jopa kaksi kolmannesta edullisempaa kuin Euroopan reuna-alueilla sijaitsevien Suomen tai Ruotsin vastaavat kustannukset.

Tanska hyödyntää – jatkojalostuksen lisäksi – myös etäisyys etuja. Kuitenkin puuraaka-aine tuodaan pääosin Suomesta ja Ruotsista. Tanska toteuttaa menestyksellisesti sellaisia ratkaisuja, jotka luovat edellytyksiä puutuoteteollisuuden pienten yritysten menestykselle.

Kuljetusten merkitys
Raaka-aineen kuljetukset ovat edullisempia kuin valmiiden tuotteiden. Näin ollen logistiikan (tavaran siirtojen) kustannukset heikentää Suomen kilpailukykyä. Se ei välttämättä ole kuitenkaan ratkaiseva haitta, koska tuote voidaan valmistaa massatuotannon menetelmiä käyttäen suurina erinä tehokkaasti ja kuljettaa tiiviiksi pakattuina lähes samoin kustannuksin kuin raaka-ainettakin. Tuotteet kootaan ja myydään – ympäri maailmaa sijaitsevissa – myyntiketjujen pisteissä eli siellä missä asiakkaat ovat. Kysymys onkin pitkäjänteisestä kehitystoiminnasta ja järjestelystä.

Miksi Suomi ei jalostaisi puutuotteita asiakkaille kelpaaviksi ja veisi niitä laajoille markkinoille? Siis puu- ja rakennustuotteita eli niitä esineitä, joita valmistetaan puutuoteteollisuudessa, pienissä ja keskisuurissa puusepänverstaissa. Osittain näin jo tehdäänkin.

Voisiko tuo välimatka ja Tanskan saama kuljetusetu muodostua esteeksi Suomen pienille yrityksille? Tuskin. Ensiksikin tuotteet voidaan pakata tiiviisti, ne voidaan kuljettaa sinne, missä asiakkaat ovat ja koota paikanpäällä, lähellä asiakkaita.

Asiaan vaikuttaa myös tuotteen laatu ja ainutkertaisuus, valmistuksen ja muun toiminnan tehokkuus, siis tietotaito ja osaaminen mutta myös markkinoiden laajuus ja liiketalousosaaminen.

Olemassa olevat yritykset mutta myös muodostettavat yhteenliittymät eli pienten yritysten erikoistuminen ja pienistä suuruuden ekonomiaa hakeva markkinointiyhtiö – pienten yritysten yhteinen edustuspaikka – voivat olla ratkaisu tähän kysymykseen.

Pienet yritykset ja yhteenliittymät

Tutkimusten mukaan Suomessa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä lähes puolta vähemmän kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Mitä voisi tapahtua lähitulevaisuudessa, jos keskitymme parantamaan pienyritysten asemaa ja luomme edellytykset niiden kehittymiselle. Mitä muuta tarvitaan, jotta pienten yritysten määrä lisääntyisi?

Lähialueen markkinaetu
Arto Lahti sanookin (2002): ”Edellisen vuosisadan vaihde (1800/1900) oli Suomen kansantalouden nopeimmin kasvavaa aikaa voimakkaiden Venäjän markkinoiden ansiosta.” Venäjän markkinat ovat vieressä ja valmiit kuljetusyhteydet ovat jo olemassa. Itse asiassa tilanne muistutti kotikenttäetua.

Meillä onkin nyt hyvät mahdollisuudet tässä vieressä hyödyntää Venäjän kasvavia tarpeita. Pietariin on vain muutama sata kilometriä matkaa Suomesta. Meillä on osaamista, logistiikkaetu ja hyvät suhteet puolellamme. Ennen pitkää Venäjä poistaa myös yritysten toimintaa rajoittavat esteet lainsäädännöstään.

Pietarin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalainen huonekaluteollisuus kaipaa näkyvyyttä. Huonekalualan pienet ja keskisuuret yhtiöt (2003) tähtääväkin nyt yhteisvoimin Venäjän markkinoille. Kaksitoista yritystä perustavat sinne yhteisen myyntiyhtiön.

Ratkaisuna verkostot ja ketjut
Suomessa raaka-aine on lähellä mutta Euroopan markkinat kaukana. Miten sitten pitäisi toimia? Aluksi vallitsevaan tilanteeseen nojautuen voidaan kysyä, miksi pienet yritykset eivät saa raaka-ainetta – siis puuta – kohtuullisella hinnalla ja toiseksi, miksi yksittäinen pieni yritys vain harvoin onnistuu viemään tuotteitaan kauas suurille markkinoille.

Tarvitaan siis suuruuden voimaa eli lisää yhteenliittymiä ja sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät myymään laajoille alueille, suuria määriä. Tällainen verkostoitunut yritys ei välttämättä omista näitä pieniä yrityksiä, vaan sillä on käytössään pienen yrityksen tuotantotilat, koneet, laitteet, osaaminen ja tehokas toiminta. Verkostoyritysten sopimuksiin perustuva rooli onkin nyt kerätä pieniä yritystä ympärilleen tai muodostaa tarvittaessa niitä lisää ja toimia tämän yhteenliittymän markkinoijana mutta samalla myös emoyrityksenä ja siis niiden veturiyrityksenä.

Lehtinen ja Widomaski kirjoittavatkin (2003): ”Jotta tuotokset saadaan kaupallistettua ja siirrettyä asiakkaalle menestyksellä, tarvitaan liiketoimintaosaamista markkinoinnissa, johtamisessa, talouden hallinnassa ja strategisessa suunnittelussa.

Jalostus ja räätälöinti
Saha- ja puulevyteollisuuden toimitusketjun alkupää – suurista määristä johtuen – voidaan automatisoida ja koneellistaa. Silti nämä yritykset yksin ovat liian pieniä. Ne tarvitsevat yhteistyötä ainakin puun hankinnassa – siis puun hankintarenkaita. Tarvitaan myös yhteistyötä valmistuksen välituotteiden markkinoinnissa – yhteisiä markkinointikanavia. Tämä ei vielä riitä.

Myös ketjun loppupää on tärkeä
Muu puutuoteteollisuus toimii, valmistusketjun loppupäässä, lähellä asiakkaita. Yritykset ovat usein työvaltaisia. Tällöin tuotteita erilaistetaan käyttöesineiksi ja räätälöidään suoraan asiakkaille.

Mitä enemmän puuta jalostetaan raaka-aineesta edelleen tuotteeksi, sitä enemmän prosessisissa tarvitaan – kansantaloutta hyödyttävää – työtä. Pienen yrittäjän ongelmaksi muodostuu usein yrityksen pieni koko ja menestymiseen johtavat keinot koti- ja vientimarkkinoilla. Siis tiedot markkinoinnista ja asiakaspalvelusta, mutta usein myös maantieteelliset etäisyydet ja tietoverkosto muihin kumppaneihin.

Ratkaisevaa nyt onkin oikean tiedon löytäminen tai mahdollisuuksien oivaltaminen. Tärkeää on toimia osana suurempaa kokonaisuutta, turvata puun saanti edullisesti ja jalostaa siitä tuotteita suoraan suurille asiakasryhmille.

Teollisuustuotannon tavoitteena on määrien kasvattaminen ja lopulta massatuotanto.
a) Miksi työntekijöiden määrä samanaikaisesti kuitenkin laskee?
b) Mistä massatuotannon ja suurten sarjojen tavoittelu johtuu?

Miten suuruuden vaikutusta saadaan aikaan?



Pohdittavaa

Luettele toimialaasi liittyviä sellaisia tuotteita, joiden hinnat ovat viimeaikoina laskeneet?

Miksi työvaltainen yritys on yhteiskunnan toimivuuden kannalta katsoen tärkeä?



Pohdittavaa

Luettele suomalaisia toimialaasi liittyviä verkottuneita yritysketjuja?

Tunnetko joitain ulkomaisessa omistuksessa olevia yritysketjuja?



Pohdittavaa

Miten huonekalualan kuljetuskustannuksia voidaan pienentää, jos aiotaan kilpailla Euroopan markkinoilla?

Mikä merkitys kilpailussa asiakkaista on muotoilulla, kehitystyöllä ja uutuustuotteilla?






Pohdittavaa

Pohjois-Italiassa tuotetaan kolmasosa koko maailman tuoleista!
Ajatellaan todennäköisyyksiä:

a) Tarvitaanko
    tällaisten määrien
    tuottamiseen
    kymmenen vai sata
    markkinointi-
    yhtiötä?
b) Tarvitaanko eri
    tuolimallien
    tuottamiseen sata
    vai tuhat erilaista
    pientä yritystä?

Suomessa toimii vastaava paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuden kehittynyt teollisuuden haara. Pohdi, millä edellytyksillä puutuoteteollisuus voisi kehittyä esimerkiksi Tanskan veroiseksi viejäksi (luettele etuja ja haittoja)?



Suuruuden ekonomia

Suuruuden vaikutus taloudessa vähentää kustannuksia ja alentaa tuotteen myyntihintaa eli
a) markkinoinnissa
    tavoitellaan suuria
    määriä
b) Valmistuksessa
    pyritään suuriin
    sarjoihin
c) yrityskokoa
    pyritään
    kasvattamaan
    sopivan kokoiseksi;
    yritys ei saa olla
    liian pieni mutta ei
    myöskään liian
    suuri.



Pohdittavaa

Mieti, mikä puutuotteiden valmistusketjun osa, alkupää, välituotteet vai lopputuotteet kaipaisi eniten Suomessa kehitystoimintaa?