Verkkotiedon luotettavuus

Eri tiedontuottajiin luotetaan eri tavoin. Luotettavimpina pidetään viranomaisten ja yliopistojen julkaisemia sivuja. Keskustelusivuilla esitettyjä väitteitä taas ei voi pitää kovin luotettavina. Alla oleva luotettavuusjärjestys esitetään artikkelissa S kontrollerar du sidorna p nätet.

1. viranomaisjulkaisut ja yliopistojulkaisut
2. uutispalvelut
3. järjestöt
4. yksityisten sivut
5. keskustelusivut
6. väärennös- ja bluffaussivut

Huonoimmiksi luokitellaan väärennös- ja bluffaussivut, jotka pyrkivät esiintymään muuna kuin ovatkaan. Miten väärennöksen sitten huomaa? Yksi johtolanka on outo www-osoite. Jos sivun kirjoittaja väittää tekstin olevan esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön tuottamaa, pitäisi sivun olla ministeriön sivuston http://www.mintc.fi/ alasivuna.

Edes kaikkein luotettavimmiksi nostettuihin ei voi suhtautua ehdottomana totuutena. Yliopistosivuilla käydään jatkuvasti tieteellistä keskustelua, jossa yksittäinen tutkimus voi olla kovankin kritiikin kohteena.

Uutistietojen epäluotettavuus voi johtua tiedon puutteesta. Kaikki asiat eivät ole uutistoimittajan tiedossa. Esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen doping-tapaus uutisoinnin aikaisemmistakin doping-epäilyistä. Uutinen tehdään aina jostakin näkökulmasta. Kun suuret matkapuhelinvalmistajat julkaisevat tulostietojaan, saattaa uutisointi Suomen mediassa olla ehkä vähän positiivisempaa Nokialle kuin muille kännykänvalmistajille.

Kaikkea ei silti voi epäillä. Työ ei valmistu koskaan, jos kaikki yksityiskohdatkin tarkistetaan pohjia myöten. Kannattaa tarkemmin syventyä muutamaan epäluotettavan tuntuiseen tietoon.

Lähde: Så kontrollerar du sidorna på nätet, s. 30 - 31. Kolla Källan -projektiin liittyvä julkaisu (Jäljennös Dagstidningen-lehdestä). http://www.gp.se/skola/pluggad/KollaLinks/pdf/Exempel.pdf Tallennettu 28.7.2002.