Todistusvoimaisen tiedon hakeminen

Tutkivan oppimisen toimintatapaa voidaan verrata oikeudenkäyntiin. Tiedonhakuvaiheessa etsitään tietoja, jotka olisivat tehtävän kannalta merkityksellistä, ikään kuin oikeudenkäynnin todistusaineistoa. Hakeminen ei ole pelkästään sitä, että mietitään sopivia hakusanoja tietoverkon hakupalveluihin. Tällainen sanahaku nimittäin tuo helposti esille tietoa, jolla on hyvin vähän tekemistä tutkittavan aiheen kanssa. Kirjat ovat yksinkertaisia välineitä yleiskuvan luomisessa. Selvitä niiden avulla itsellesi, mistä aineksista asiakokonaisuus muodostuu. Sen jälkeen olet varustautunut astumaan Internetin tietoviidakkoon.

Yhteensopivuus on yksi todistelun keino: Kuinka tutkittava väite sopii yhteen muiden tietojen kanssa? Esimerkiksi erään yhdistyksen historiikissa mainitaan, että yhdistys järjesti riemujuhlan kieltolain hyväksymisen kunniaksi vuonna 1907. Historiankirjoissa kuitenkin todetaan, että kieltolaki tuli voimaan vasta 1919. Tämä on selitettävissä niin, että kieltolaki kyllä hyväksyttiin eduskunnassa, mutta keisari-suuriruhtinas ei vahvistanut sitä, ja alkoholin myynti jatkui.

Moninkertaisen todistuksen periaate kysyy, onko sama tieto myös muissa lähteissä? Jos tieto näyttää toistuvan lähteestä toiseen, sen uskottavuus lisääntyy. Voidaan tehdä myös jatkokysymys: Ovatko lähteet saaneet tiedon toisiltaan? Tämä ilmenee lähdetiedoista.