|
SIVUSTO-INFO
Johdanto
Tarkoitus
Käyttö
Sisältö
TAUSTATIETOA KARTANOELÄMÄSTÄ
Kartano
Väki
Työnjako
Yhteisö
Elämäntapa Seuraelämä
Edelläkävijä
Pitopöytä
Etiketti
Liikkuminen
Omavaraisuus
Kotitaloustyöt
Lähteet
OPPIMATERIAALIA
Sisältö
Diaesitys
Kotitalous
Tarinat
Tehtävät
Ruokaohjeet
Arviointi
Teemapäivä
-> Palaa valikkosivulle
|
Kartanon määrittelyä
Kartanoa voi kuvailla seuraavasti: mahtava puinen päärakennus
mäen päällä, paljon ulkorakennuksia symmetrisesti päärakennuksen
ympärillä sekä satoja hehtaareja maata. Kartano on voi olla myös
isohko tila, joka on säilynyt säätyläisten omistuksessa.
Säätyläisyys on peruja sääty-yhteiskunnasta
1200–1600/1700-luvulta, joka jakoi ihmiset neljään ryhmään:
aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Yläluokkaan kuuluneet
esimerkiksi
virkamiehet ja upseerit omistivat siis kartanoita. Vuonna 1870 näitä
kartanon-omistajaluokkia oli 1,5 % väestöstä eli 1 800 000. |
Lisätietoa Suomen kartanoista
Museovirasto: kartanot
www.nba.fi/fi/museot
|
 |
Kartano on usein ollut alun
perin ratsutila, josta se on laajentunut maanviljelyn ja
karjatalouden edelläkävijäksi. 1800-luku oli herraskartanoiden
kukoistusaikaa – miesten ei tarvinnut olla silloin sodissa ja
kartanoissa saatettiin keskittyä aineelliseen ja henkiseen
kulttuuriin ja sen kehittämiseen. Kartanoiden ja pappiloiden kautta levisivät niin
seuraelämän tavat, muodit, uudet ruokalajit ja leivonnaiset kuin
maanviljelystaidotkin.
|