Kurssilaisten sivut
 

6/2004                    Palaa valikkoon          
    

Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Taustatietoa 4/7

SIVUSTO-INFO       Johdanto
Tarkoitus
Käyttö
Sisältö

TAUSTATIETOA KARTANOELÄMÄSTÄ
Kartano
Väki
Työnjako
Yhteisö
Elämäntapa Seuraelämä
Edelläkävijä
Pitopöytä
Etiketti
Liikkuminen
Omavaraisuus
Kotitaloustyöt
Lähteet

OPPIMATERIAALIA
Sisältö
Diaesitys
Kotitalous
Tarinat
Tehtävät  
Ruokaohjeet  
Arviointi
Teemapäivä


 



 

 

 


-> Palaa valikkosivulle

Kartanot edelläkävijöinä

Kartanot olivat maatalouden edelläkävijöitä, niissä otettiin käyttöön mm. kehittyneemmät koneet, esimerkiksi niittokone ja viljelytavat ja uusia viljelykasveja, kuten apilaa. Kartanoissa kehittyi myös karjatalous, suurissa kartanoissa saattoi olla jopa oma pienimuotoinen juustomeijeri, joka laajeni kartanomeijeriksi ja siitä edelleen meijeri- ja karjanhoitokouluksi, kuten Hovilan kartanossa. Pihapiiristä ruvettiin myös pitämään huolta: ryyti- eli kasvimaita oli kartanoiden mailla ja puutarha takapihalla.




Uusia koristekasveja, kuten sireeni levisi kartanoiden välityksellä maatilojen pihoille.



1800-luvun lopulla  säätyläisten käyttöön tuli uusia keittokirjoja. Säätyläiskeittiöissä  käytettiin myös ruotsalaisia keittokirjoja, sillä yhteiskunnan ylin kerros osasi yleensä ruotsia. (1700-luvulla säätyläiset puhuivat vielä suomea, tämän jälkeen suomi oli ainoastaan talonpoikien kieli.)

Kartanoissa päästiin kokeilemaan uusia nautintoaineita, ylellisiä kankaita ja materiaaleja. Posliiniastiastot, lasit ja aterimet komeilivat ennen muita säätyläisten damastiliinoin peitetyissä pöydissä ja hedelmät ja mausteet toivat uutta aromia herkkuihin. Uutuuksia olivat esimerkiksi sokeri, savustettu metvursti ja parmesaanijuusto. Myös suklaakonvehdeilla ja jäätelöllä herkuteltiin.  Mausteista sahrami, kaneli, vanilja, anis, pippuri, inkivääri, manteli, muskottikukka, kardemumma, siirappi, laakerinlehti, valkosipuli, kuivatut rusinat, viikunat, luumut, korintit, sitruunat ja appelsiinit. Kaakaojuomaa alettiin tehdä kaakaojauheesta 1830-luvulla. Kahvista säätyläiset nauttivat jo 1700-luvulla.
Lisää kahvista: www.kahvi.net