1. Liiketoimintaprosessin keskeisiä käsitteitä

Tuottava tehdas -kirjan alussa esitetään nykyaikaisen yrityksen ongelmanratkaisua ja liiketoiminnan uusia suuntauksia. Tiedon hallinta ja osaamisen porrastus, tiedon soveltaminen ja ammattien uusi luokitus ovat keskeisiä kysymyksiä.

Internet-osiossa tarkastellaan oppimateriaalin ryhmittelyä eri pätevyysluokittelun tasoilla, esitetään tiedon keräämisen, taltioinnin ja hallinnan uusi organisointimalli, joka sisältää myös henkilöstön organisoinnin. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti henkilöstön hallussa olevan (hiljaisen) tiedon muuttamista koodattuun ja ennen kaikkea yritykselle sopivaan muotoon. Hahmotetaan yrityksen kokonaisuutta kuva 1.18 . Kuvassa 1.1 on esitetty tie muutosten kautta valioluokkaan. Tässä siis kokonaistavoite. Seuraavissa luvuissa liiketoimintaprosessi hajotetaan vaiheittain osiin.

1.6 Liiketoiminnan ja pätevyyden luokittelu

Yleisestä yksityiskohtiin -periaate

Mikä tahansa asiakaslähtöinen arvoketju painottuu vaiheittain tuotteen tai palvelun toteuttamiseen. Tässä internet-osiossa käsitellään lähinnä tuotannollisen yrityksen prosesseja.

Liiketoiminnan tasot

Liiketoiminta rajataan hierarkkisesti neljälle tasolle seuraavasti:

1. Yleinen taso käsittää liiketoimintaprosessin kokonaisuudessaan. Se sisältää kirjan alkulehdellä esitetyn (ekspansiivisen) laajenevan spiraalin.

2. Yritys-taso käsittää liiketoiminnan matemaattisesti hallittavan osan (ns. kovat arvot), joita käsitellään luvuissa 13 -16. Kuvan 16.2 graafinen piirros esittää yrityksen olennaisimmat käsitteet. Toimintapiste määräytyy myynnin mukaan. Kriittinen piste ja käyttökate riippuvat kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista.

3. Edellisen kanssa limittäin, mutta kuitenkin jo enemmän tehtaan yksityiskohtiin menevänä esitetään tuottavuuteen vaikuttavia näkökohtia. Ne sisältävät inhimillisen voimavaran (pehmeitä arvoja), eli ihmiset yhdistettynä tekniseen osaamiseen.

Tehdas onkin ehkä yrityksen vaikeimmin hallittava osa. Kirjan etulehden spiraali kuvaa tehtaan kymmenen keskeisimmän kohdan teeman, eli johtoajatuksen.

4. Prosessoinnilla ymmärretään mitä tahansa systematisoidun tuotteen tai palvelun tuottamista asiakkaalle.

• Aluksi on liiketoiminnan arvoketju, joka sisältää myynnin ja markkinoinnin, materiaalin hankinnan, valmistuksen, toimituksen asiakkaalle sekä tuotteen jälkihuollon.
• Seuraavaksi määritellään tehtaan toiminnot (kuva 7.4), jotka hajotetaan edelleen ydinprosesseihin.
• Prosessoinnissa edetään niin syvälle yksityiskohtiin kuin on kulloinkin tarpeellista. Vertaa myös kuvaa 5.26.

Prosessiorganisaation tekijät

Tiedon siirto tehtaassa, ongelmien ratkaisuun tarvittavat vastuut, oikeudet ja tiedonsiirto tapahtuu joko vaaka- tai pystysuunnassa.

Fyysinen prosessi virtaa aina vaakasuunnassa. Se voi olla

• perinteinen paljon odotusaikaa sisältävä funktionaalinen organisointitapa, jolloin työn alla olevat puolivalmisteet virtaavat edestakaisin osastolta toiselle, kuva 4.1
• tai nykyaikainen, jatkuva ja jouheasti virtaava, siis virtaviivaistettu vierekkäisistä toiminnoista muodostunut ketju, kuva 5.11.

Kaikkien tuotteiden prosessit yhdessä muodostavat prosessiorganisaation.

Muutos

Tehtaan kokonaisuuden hallintaan päästään vain muutoksen kautta. Tuotteet ja palvelut muuttuvat jatkuvasti. Samalla pitää myös tiedostaa, mutta myös ymmärtää viimeisen neljännesvuosisadan aikana kehitetty teknologioiden, organisaatioiden ja menetelmien muutostarpeet.

Suunnitteluun, koulutukseen ja toteutukseen osallistuvien pitää omaksua ja sisäistää ydinprosesseissa tarvittavat olennaiset tekijät, luku 2.3. Tarvitaan myös eritasoista osaamista. Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on esittää ne osaamiseen tarvittavat tiedot, jotka takaavat prosessien onnistuneen läpiviemisen.

Toteutuksesta huolehtivat prosesseihin määrätyt henkilöt, joille annetaan riittävä organisaation tuki. Ks. kuva 1.21.

Päivän rutiinien haltuunotto

Tehtävänä on ratkaista ongelmat niiden syntysijoilla. Ts. päivän rutiinit otetaan haltuun kuvan 19.5 mukaisesti työpisteessä. Tehtävänä on ongelmien tunnistaminen ja analysointi, mutta ennen kaikkea ongelmien poistaminen lopullisesti päiväjärjestyksestä.

Kirjan alkulehden spiraali esittää tietotaidon kertymistä organisaatioon. Jokaisen työpisteen kehitysennusteen pitäisi muistuttaa laajenevaa spiraalia. Jollei näin ole, työsykli (työjakso) on taantuva, eikä kehitystä tapahdu. Kuva 9.9 esittää kehitysjakson vaiheita. Kuitenkin tarvitaan sisäistä ohjausta ja koulutusta.

Sisäinen koulutus

Kouluttajina toimivat yrityksen sisäiset kouluttajat, ohjaajat tai valmentajat. He voivat toimia joko oman toimen ohella tai kehitysprojektiin komennettuna asiantuntijana. Ohjaajat ovat ammatillista tietä edenneitä tai jonkin ammatillisen tutkinnon suorittaneita, taso 3 tai erikoiskoulutuksen saaneita, kuva 1.19.

Pätevyyden luokitus

Tuottava tehdas -oppimateriaali on tarkoitettu yrityksen sisäiseen ja eritasoisissa tehtävissä työskentelevien käyttöön. Siis osaamisen kertaamiseen, tietojen kartuttamisen ja soveltamiseen ydinprosesseissa.

Pätevyyden vaatimukset

Hankittu koulutus antaa mahdollisuuden pätevöityä eri tehtävien vaativuustasoilla mestariksi. Kaikilla tasoilla koulutus on alakohtaisesti yleistä ja laaja-alaista. Näin ollen työntekijöiltä on mahdollisuus siirtyä eri tehtäviin, jopa vaativampiinkin tehtäviin. Vertaa kuvaa 3.13.

Työnantaja voi myös edellyttää ja nykyisin yhä useammin myös määrää henkilön erikoistumaan useisiin tehtäviin. Tällöin tehtävien vaativuustaso voi edellyttää myös korkeampaa osaamistasoa, johon tarvitaan valmennusta, ohjausta tai koulutusta. Vertaa kuvat 1.8 ja kuva 1.19.

Kuva 1.19 Mestariksi voidaan kehittyä tasoilla 2, 3 tai 4, ks. kuvaa 1.8.

Oppiminen työympäristössä

Prosessin tarvitsemien tietojen ja taitojen oppiminen tapahtuu toimivassa työympäristössä, jossa tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle. Tällöin oppimisen on oltava jatkuvaa, nopeaa ja tehokasta.

Mestari

Kuvassa 9.1 esitetään elinikäisen oppimisen portaat, jonka kautta kehitytään vähitellen ydinosaamisen vaatimien taitojen ja tietojen tasolle. Elinikäisen oppimisen ideana on, että prosessihenkilöt kuin myös muu avustava henkilöstö kehittyvät jatkuvasti muuttuvien ydinprosessien mukana tehtäviensä mestareiksi.

Nyky-yhteiskunnassa työssä oppimiseen kuuluukin se, että prosessihenkilöt ovat ammatillisen perustutkinnon suorittaneita, taso 2, kuva 1.8. Prosessissa tarvitaan myös tukitoimintoja, jotka vaativat osaamista tasolta 3-4, kuva 1.19.

Oppimisen jaksotus ja aika

Tuottava tehdas -oppimateriaalia saattaa olla lähes mahdoton omaksua yhdellä lukemisella. Kirjaan on koottu 'kaikki' olennainen tuottavuuteen vaikuttava aineisto. Tarkoitus onkin, että kirjan materiaali opiskellaan vähitellen, esimerkiksi työn ohella, etä- ja lähiopetuksena tai oppisopimusteitse.

Tuottava tehdas -kirjaan on sisällytetty sellaista ajan tasalla olevaa, uutta ja olennaista tietoa, jonka perusteella on mahdollista toteuttaa koko tuotantoketju alusta loppuun, yrityksen omin voimin. Verkko- tai muu kehitetty oppimateriaali lisää valinnaisuutta ja täydentää oppikirjan esitystä. Käsiteltävänä kuvassa 1.15 eritelty reaaliprosessi, joka kuvaa tehtaan fyysisiä prosesseja. Rahaprosessia ei tässä oppiaineistossa erikseen käsitellä.

Taloudellisuus mukaan

Talous (kuva 1.12) on olennainen osa yrityksen toimintaa. Siksi tehtaan kokonaisuuden hallinnan kannalta ovat tärkeitä myös ns. kovat arvot, siis talous, kustannuslaskenta ja siihen liittyvä seuranta. Samalla tuotteeseen kohdistunut toiminto vaatii aina sellaista taloudellista ajattelutapaa, joka lisää tuotteen arvoa asiakkaalle, mutta pitää myös kustannukset kurissa ja tuottaa tulosta, kuva 1.9.

Tässä esityksessä talousoppia käsitellään luvuissa 1, 2 ja 13-16. Se on tarkoitettu prosessissa työskentelevien henkilöiden ja kouluttajien käyttöön. Kuitenkin ideana on, että taloustietoa syötetään prosesseihin tukitoimintojen kautta eli niiden toimesta, joiden osaamiseen talous varsinaisesti kuuluu. Vertaa tutkimusta, kuva 3.11.

Prosessissa tarvittavan tiedon erittelyä

Tuottava tehdas -kirja pyrkii vakuuttamaan lukijan uudistuvien teknologioiden, organisaation muutosten ja menetelmien tarpeellisuudesta.

Tuottava tehdas -kirja

Kirja sisältää 19 lukua. Karkeasti luokittelu tapahtuu kuvan 1.8 mukaisesti seuraavasti:

Luvut 1-3 Taso 2-4 Prosessihenkilöt, kouluttajat ja asiantuntijat Luvut 4-6 Taso 2-3 Prosessihenkilöt ja kouluttajat Luvut 7-11 Taso 2-4 Prosessihenkilöt, kouluttajat ja asiantuntijat Luvut 12-16 Taso 3-4 Kouluttajat ja asiantuntijat Luvut 17-19 Taso 2-4 Prosessihenkilöt, kouluttajat ja asiantuntijat

Oppimisen eri lähteet

Tietoverkkopohjainen ja sähköinen verkkomateriaali ei yksistään korvaa tehokkaan oppimisen tietopakettia. Sen sijaan se täsmentää oppikirjan tietoja, visualisoi sitä ja antaa mahdollisuuden vuoropuheluun opettajan, eri kehitysryhmien, kouluttajien ja asiantuntijoiden välillä.

Prosesseissa oppiminen on luovaa ja kriittistä, kokonaisvaltaista, kokemusperäistä, mutta myös itseohjautuvaa ja kaikkia mahdollisia tietolähteitä hyödyntävää, luku 9.3.

Tiedon kohdistaminen projektiin

Kuva 1.20 esittää Tuottava tehdas -kirjan lukuja 1-19. Tiedon arvioidaan olevan sellaista, mitä toteutettaessa tarvitaan. Mitä tummempi lokero on, eitä enemmän mahdollisuuksia ao. tason henkilöllä on vaikutta käytännön ongelmien ratkaisussa.

Kuva 1.20 Yrityksen tiedon hallinnan tasoluokat. Ammattien tasoluokitus ja tiedon tiivistyminen päivän rutiinien hallintaan prosesseissa.

1.7 Tiedon ja henkilöstön organisointi

Tiedon luonne

OECD:n vuonna 1996 julkaisemassa raportissa korostetaan uuden tietokäsitteen kaikkein tärkeimpänä kohtana koodatun (numeroin, kirjaimin ja kuvin ilmaistun) ja hiljaisen tiedon (ihmisten tajunnan piilossa olevan tiedon ja yrityksen kirjaamattoman tiedon) huomioon ottamista koulutuksessa ja tiedon tuotannossa.

Kokemusperäinen tieto

Raportissa todetaan: "Oppimisen kaikkein perustavin näkökohta on ehkä spiraalimainen liike, jossa hiljainen tieto muuttuu koodatuksi tiedoksi ja jälleen liikkeeksi kohti käytäntöä, jossa ihmisten tajunnan sisällä oleva tieto kehittyy", vertaa kuvaa 1.19.

Laajeneva spiraali on sekä yksilöllisen että organisaation oppimisen yhteistä tulosta, ydinosaamista. Tavallaan yritys oppii käyttämään tuotannon tekijöitään kannattavasti.

Tätä tietoa kilpailijoiden on vaikea jäljittää, koska se nojaa prosessien yksityiskohtiin ja ihmisten kokemukseen.

Kaksi keskeisintä teemaa

Nykyisin korostetaankin kahta olennaista teemaa

• yrityksen organisaation oppimista eli oppivaa organisaatiota, luku 1.2
• ihmisten jatkuvaa oppimista eli elinikäistä oppimista, luku 9.2.

Tietotaitoa on lähes mahdoton hallita, ellei sitä systemaattisesti suunnitella, pidetä yllä, koordinoida ja taltioida. Ratkaisu esitetään kuvassa 1.21.

Samalla yritys tarvitsee jokaiselle työntekijälle räätälöidyt ja henkilöstölle yhteiset tiedon hankinnan pelisäännöt.

Liiketoiminnan hallinnan avain

Tässä esityksessä kehitetään edelleen kuvan 3.2 mukaista kolmiomallia. Sovelletaan japanilaista organisointia, jossa tieto ja henkilöstö on jaettu kolmelle tasolle, kuva 1.21.

Kuva 1.21 Uusi tapa hallita tietoa ja ihmisiä.

Tiedon ja ihmisten organisointi

Tulosyksikkö tai pieni yritys organisoidaan kuvan 1.21 tapaan. Lyhyesti:

a. Kuvion vasen puoli: koko henkilökunta sijoitetaan liiketoimintajärjestelmien kerrokseen, mistä heidät sijoitetaan eri projekteihin (siis vain sen keston ajaksi). Kuitenkin henkilö voi olla vain yhdessä kerroksessa kerrallaan.
b. Kuvio keskellä. Tieto siirtyy keskeltä ylös alas -tekniikan avulla. Ydinosaamiseen liittyvä tieto koodataan tietokoneelle, mistä sitä saa tarvittaessa. Uutta tietoa luodaan kaikissa kerroksissa.
c. Kuvaan oikealle on merkitty tiedon tasot ILO:n suosituksen mukaisesti. Ammattien uusi luokitus ja tasot on esitetty kuvassa 1.8.

Oppimisen tutkimuksesta

Tulevaisuuden koulutus

Unescon ensi vuosituhannen koulutusta suunnitelleen toimikunnan raportissa esitetään tulevaisuuden koulutukselle neljä peruspilaria. Ne ovat:

1. Tietämään oppiminen merkitsee fokusoidun eli tarkennetun ja koodatun tiedon opettelua ja hallintaa sekä tieteellisten menetelmien ymmärtämistä.
2. Tekemään oppiminen merkitsee erilaisten taitojen hallintaa. Näissä taidoissa kätevyys ja kehon tieto yhdistyvät pätevyydeksi. Vertaa kuvaa 9.5.
3. Yhdessä elämisen oppiminen merkitsee sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen oppimista sekä väkivallan välttämistä ratkaisumallina ihmisyhteisössä. Ks. luku 9.2.
4. Olemaan oppiminen merkitsee ihmisen eri osa-alueiden tasapuolista kehittämistä siten, että siinä otetaan huomioon esteettiset, taiteelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. /159/

Inhimillisen tiedon arvot

Hannele Koivunen kirjoittaa: "Olemaan oppimisella Unescon toimikunta tarkoittaa monipuolista oppimista, missä kaikki ihmisen osa-alueet kehittyvät tasapuolisesti ja ihmisen itsenäisyyttä (autonomisuutta), arvostelukykyä ja henkilökohtaista vastuuta kunnioitetaan. On päästävä oppimiseen, missä ihmisen mieli ja keho ovat tasapainossa ja jossa on mahdollista yhdistää älyllinen (intellektuaalinen) oppiminen herkkätuntoisuuteen (sensitiivisyyteen), esteettiseen hahmottamiseen, henkilökohtaiseen vastuuntuntoon ja henkisiin arvoihin." /159/

Koulutuksen arvot

Porterin ja McKibbin mukaan opinto-ohjelmissa painotetaan liian vähän yrittäjyyttä ja erikoistumista oman yrityksen johtamiseen. Niitä ovat yrittäjäaate, etiikka, viestintätaidot, ihmisten käsittely, ulkoinen ympäristö ja kansainvälinen ulottuvuus. /111/

Kuvassa 3.11 esitetään suomalaisten työnantajien arvioita koulutustarpeesta.

Tietoliikennetekniikka

Tietoliikennetekniikan osalta tehokkuus on yleensä yrityksissä hallitsematonta. Tätä TKK:n tutkijaryhmä (Paul Lillrank ym.) on selvittänyt raportissaan Tie tekniikasta tuloksiin. Esitetään mukaillen neljä kysymystä: /161/

a. Huomataanko nykyisin se, että kaikista elinkeinoelämän investoinneista 40 % menee tietokoneisiin ja telekommunikaatioon?
b. Ovatko atk-investoinnit välttämättömiä ja kannattavia, ja tuottavatko ne lisäarvoa, kuten muut investoinnit?
c. Kyetäänkö ylipäänsä tietoliikenteeseen investoituja varoja mittaamaan ja erittelemään muista investoinneista?
d. Ovatko toimiston atk-päätteet lisänneet työn tehokkuutta siitä, mitä se oli kirjoituskoneen aikoina?

Ylikorostunut atk

Tämä kysymys on uuden, kehittyneen tekniikan kannalta olennainen. Tavallaan jouduttiin monimutkaisen järjestelmän vangiksi. Aihetta sivuttiin luvussa 1.4. Kuitenkin tietokone on vain mahdollisuus, mutta ei itsetarkoitus.

Paradoksaalista on se, että useat tietokoneita valmistavat yritykset ovat osittain luopuneet mm. tuotannon atk-ohjauksesta, luku 6.4. Myös varastojen ja tuotantokoneiden automatisoinnissa on tapahtunut ylilyöntejä. Tietokoneet sopivat massatuotantoon usein, mutta vain harvoin epäsäännöllisesti tai pienissä erissä toteutettuun tuotantoon, luku 13.

Sen sijaan tietojen koordinoinnissa, siirrossa ja hallinnassa atk on nykyisin välttämätön työväline jokaisessa yrityksessä. Tuotantoa avustavia toimintoja ovat tilausten käsittely, asiakaspalvelu, markkinointi, osto, kirjanpito, kustannuslaskenta ja tuotannon suunnittelu.

Tiedon tehokkuuden elementit

Olisiko vika aikansa eläneessä tekniikassa ja uuden tekniikan virheellisessä toteutuksessa vai ihmisten osaamisen sopeutuksessa ja pätevöitymisessä uuteen tekniikkaan?

Tiedon arvonlisän vaikea määritys

Tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa, ja kiistatta sen merkitys asiakkaiden joustavassa palvelemisessa on ratkaiseva. Kuten edellä todettiin, viimeaikaisissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei tietotekniikan investointeja kyetä erittelemään riittävästi muista investoinneista, eikä niiden vaikutusta arvonlisäykseen saada riittävällä tarkkuudella mitatuksi. Jotain kuitenkin voidaan tehdä.

Kuva 1.22 Sanattoman tiedon muuntaminen dataksi, ks. myös kuvat 1.21 ja kuva 4.16.

Osaamisen elementit

Jaetaan arvonlisäystä tuottava tietotaito eli osaaminen kolmeen osaan. Tarkoitus on etsiä niitä tekijöitä, joilla tietoa voitaisiin todella mitata ja selvittää tietotaidon osuus yrityksen tuloksesta.

1. Tietotaidon luonti organisaatiossa

Miten organisaation tulisi toimia, jotta piilevä osaaminen saadaan organisaatiossa hyödynnettyä heti tai myöhemmin, kuva 1.22. Muutama kysymys:

• Käytetäänkö oman organisaation sisällä olevaa osaamista riittävästi hyväksi?
• Onko kilpailijoiden osaamistaso selvitetty, entä sen tiedon hyödyntäminen?
• Miten aloitetoiminta sujuu, arvostetaanko oma-aloitteisuutta ylipäänsä?
• Toimitaanko riittävän systemaattisesti?
• Onko innovaatiotoiminta järjestettyä, vai sattumanvaraista?
• Tuottaako järjestelmä uusia tuotteita tai uusia sukupolvia entisille tuotteille?
• Miten liiketoimintaprosessit organisoidaan yrityksessä.

Tiedon siirron pitäisi tapahtua mahdollisimman suoraan ja nopeasti, tapahtuipa se ihmisten ja/tai koneiden välillä. Tietoliikenteellä tarkoitetaan datan, informaation, tiedon, osaamisen ja viisaiden ajatusten siirtoa jotain välinettä eli mediaa käyttäen yhdeltä taholta toiselle.

Prosesseihin siirtymisen selkeä syy-yhteys onkin se, että tiedosta suuri osa siirtyy muuta kuin atk:ta käyttäen. Tieto visualisoidaan. Kun prosesseja ketjutetaan ja tiivistetään, samalla näkö, että kuuloyhteys on mahdollista.

3. Toimintoihin perustuva prosessiorganisaatio

Prosessi on toimintoihin perustuva tapahtumien ketju, joka etenee päämäärähakuisesti tavoitteeseensa. Jokaisella toiminnolla on asiakas. Toiminnolla on sisäinen asiakas silloin, kun toinen toiminto syöttää valmisteita toiseen toimintoon.

Kun yritys erikoistuu ja tuottaa ydinosaamiseensa perustuvia tuotteita tai palveluita, toiminnoista muodostunutta ketjua sanotaan ydinprosessi. Prosessista, luku 2.3.

Jatkossa korostetaan prosessien mukaisia organisaatioita, jotka toimivat joustavasti lähellä asiakasta ja ovat pieniä erillisiä yrityksiä tai yksiköitä suuremman yrityksen sisällä. Samalla prosessi organisaatiot purkavat osan perinteisen funktionaalisen organisaation byrokratiasta.

Professori Paul Lillrank kirjoittaakin: "Kaikissa organisaatioissa esiintyy prosesseja, mutta kaikki organisaatiot eivät ole organisoituneet prosessinsa ehdoilla. Viimeaikaisessa organisaatioiden kehittymiseen liittyvissä keskusteluissa on korostettu prosessien mukaista organisointitapaa." /161/

1.8 Ydinosaamisen kehittämisestä

Tuotteiden erilaistamisesta ja elinkaaren lyhyydestä johtuen muutokset tehtaalla pitää olla nopeita. Tästä taas seuraa nopeaa tilanteiden hallinnan tarpeita. Siitä selvitään kunnialla vain systemaattisella yhteistoiminnalla, ryhmissä tapahtuvalla valmennuksella tai sisäisellä ohjauksella ja koulutuksella.

Yritysten tiedon tarve

Muutosten nopeudesta johtuen yrityksissä on koulutukseen erikoistuneiden kouluttajien tarve jokaista 50 työntekijää kohti. Miten muuten muutosten aikaansaama tieto voitaisiin systematisoida?

Ideana on torjua yrityksen ja erehdyksen aiheuttamia kustannuksia, mutta samalla myöskin ohjata ihmisiä jatkuvan opiskelun tielle.

Tieto on niin kuin puu. Jos se ei kasva, siitä karsiutuu vähitellen oksa toisensa jälkeen, kunnes se kuihtuu tai kuolee. Ts. entisiä taitoja on tarpeellista kerrata, jotta osaaminen ei vaivu "unhon yöhön". "Henkinen kasvu" voi myös hidastua tai jopa taantua. Tarvitaan jatkuvaa, elinikäistä oppimista.

Tähän oppimateriaaliin on kerätty tietoa (tavallaan tiedon punainen lanka), jonka avulla tietoa voidaan kerätä ja taltioida ydinprosessien käyttöön.

Miten tunnistaa huomisen menestyjät

Luvussa 19.1. Arto Lahti kirjoittaa: "Menestyjiä tarjoaa markkinoille jotain todellista arvonlisää:

• Tarjoajia on markkinoilla monia, mutta menestyjä on se, jolla on jokin havainnollistettavissa oleva etu.
• Markkinoilla uskottavuuden voivat lunastaa vain menestyjät siis toimijat, joiden taakse markkinoiden avainasiakkaat tai asiantuntijat menevät.
• Tiedon merkitys menestyksen avaimena kasvaa koko ajan, kun epävarmuus markkinoilla lisääntyy, voittajalla on käytettävissään olennainen tieto."

Luova ja dynaaminen työympäristö

Miten pitäisi toimia? Nopeimmin kehittyvät yritykset valtaavat markkinat. Tällöin tuotteistuksessa, valmistuksessa ja markkinoinnissa annetaan arvoa luovuudelle ja innovatiivisuudelle, kuvassa 14.1-3.

Seuraavat ominaisuudet erottavat luovan organisaation muista:

• asiantuntemus on kiinteässä yhteydessä yrityksen tavoitteisiin, luku 2.2.
• yksilön tehtävät määräytyvät realistisesti yrityksen kokonaistilanteen pohjalta
• yksilön työtehtävät mukautuvat niin, että jatkuva keskinäinen vuorovaikutus säilyy
• työntekijät ovat valmiita ottamaan vastuun tilanteen mukaan, säännöt ovat ohjeellisia (luotetaan työntekijän omaan arviokykyyn)
• yrityksen päämääriä kohtaan tunnetaan yli tehtävien menevää uskollisuutta
• kontrolli perustuu yhteisten etujen muodostamalle verkolle
• tieto on kaikkien saatavilla, ja sitoutunut organisaation kaikille tasoille, kuva 1.21
• viestintä on hierarkkista tasoista riippumatonta toimintaa, kuvat 2.1 ja 19.6
• sitoutuminen yrityksen päämääriin ja teknologiseen etiikkaan on tottelevaisuutta tärkeämpää, kuva 2.17
• viestintä on informaatiota ja opastusta eikä opetusta ja käskemistä
• arvostus perustuu yleiseen teolliseen, tekniseen ja kaupalliseen suorituskykyyn.

Jos jokin em. kohdista on heikko tai siitä ei välitetä, yritys ei saavuta tavoittelemaansa menestystä.

Työpaikkakouluttajat

Opetushallitus on käynnistänyt ohjelman, jonka tavoitteena on kouluttaa lähivuosina yrityksiin oppisopimuskoulutuksen osaajia (Työpaikkakouluttajan oppiaineisto, 1996). /146/

Tämän ohjelman avulla yritys saa tietotaitoa, mutta myös koulutuksen osaajan ja toimeenpanijan, joka käytännön tasolla koordinoi koulutustarpeita.

Koulutusohjelma

Tämän lisäksi tietenkin tarvitaan yrityksen koulutuspoliittinen ohjelma. Jokaista työntekijää varten laaditaan tehtäviin täsmennetty ohjelma, missä määritellään, kuka suorittaa ja kenen ohjauksessa alati uusiutuvat tehtävät ylipäänsä opitaan, kuva 1.23.

Kuva 1.23 Koulutusohjelma käsittää kolme, oppimisen kannalta keskeistä periaatetta.
Lähde: mukaillen Erkki Ruotsi

Sopeutus koulutusjärjestelmään

Kuvassa 9.1 esitetään elinikäisen oppimisen portaat. Mikäli työntekijä haluaa pätevöityä työssään, aikaisempi tietotaito sopeutetaan uuteen tavoiteohjelmaan, kuva 1.24.

Kuva 1.24 Yrityksen henkilöstön profiloituminen koulutuskenttään.

Kolmen kauppa

Työelämässä opiskelu on usein kolmen kauppa

• yksilön, joka panostaa omaa aikaansa
• työnantajan, joka järjestää mahdollisuuksia ja muita etuuksia
• yhteiskunnan, joka järjestää koulutusta ammattioppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakouluissa ja tiedekorkeakouluissa.