Aino on nuori, kaunis nainen ja Joukahaisen sisko. Joukahainen lupaa Ainon vaimoksi Väinämöiselle sen jälkeen, kun hän on hävinnyt tietäjälle kaksintaistelussa. Aino ei kuitenkaan halua vanhalle ukolle vaimoksi, vaan kieltäytyy ja juoksee itkien kotiinsa. Ainon äiti on tyttärensä päätöksestä harmissaan. Hän kehottaa Ainoa koristautumaan aitassa kauniisiin koruihin ja vaatteisiin, koska Väinämöinen on kuuluisa tietäjä ja siten mieluisa vävyehdokas. Aino tulee äitinsä sanoista surulliseksi ja lähtee rantaan itkemään kohtaloaan.
Ilmarinen on myyttinen seppä, jonka meriitteihin luetaan jopa taivaankappaleiden takominen. Kalevalassa hän on kuitenkin sangen inhimillinen sankari, joka muiden tavoin tavoittelee onnellista elämää ja aviokumppania.
Joukahainen on itsevarma nuori mies, joka uskoo olevansa parempi tietäjä kuin paljon kehuttu Väinämöinen. Hän haastaa Väinämöisen kaksintaisteluun, jossa mitellään miekkojen sijaan sanoilla.
Kalervo ja Untamo ovat veljeksiä, jotka ajautuvat sotaisaan riitaan. Untamo hävittää koko Kalervon suvun ja ottaa mukaansa vain Kalervon raskaana olevan vaimon. Vaimo synnyttää lapsen, joka nimetään Kullervoksi. Jo pienenä lapsena Kullervo on yliluonnollisen voimakas ja uhoaa kostoa vanhempiensa puolesta.
Kyllikki on Saaressa asuva nuori nainen, joka on lähtöisin varakkaasta suvusta. Hänen kauneutensa on tuonut paikalle useita kosijoita, mutta Kyllikki ei ole suostunut kenenkään morsiameksi. Lemminkäinen hurmaa Saareen tullessaan kaikki naiset, paitsi Kyllikin – hän on kenties kuullut Lemminkäisen sotaisasta maineesta.
Lemminkäinen on seikkailua ja taistelua janoava nuorukainen, joka tunnetaan myös nimillä Kaukomieli sekä Ahti Saarelainen. Hän lähtee vastoin äitinsä kehotusta hakemaan itselleen vaimoa Saaresta. Saaren neidot ihastuvat heti komeaan Lemminkäiseen. Lemminkäinen ihastuu Saaren kauneimpaan neitoon, Kyllikkiin, ja ryöstää tämän morsiamekseen.
Kalevalassa äidit ovat keskeisessä roolissa neuvojina ja kuuntelijoina. Kaikki keskeiset sankarit keskustelevat äitiensä kanssa. Vaikka sankarit ovat pääosin miehiä, ei heidän isiään juuri koskaan mainita. Lemminkäisen tarinassa äidin tärkeys korostuu muita enemmän. Äiti varoittelee ja neuvoo poikaansa, joka ei äidin puheista tunnu juurikaan välittävän.
Louhi on mahtinainen, joka hallitsee myyttistä Pohjolaa. Louhen muita nimityksiä Kalevalassa ovat Pohjolan emäntä sekä Pohjan akka harvahammas. Hän on iäkäs nainen, jolla on yliluonnollisia kykyjä: Louhi osaa esimerkiksi muuntautua hurjaksi Kokko-linnuksi ja varastaa taivaan valot vuoren sisään.
Marjatta-niminen piika esiintyy Kalevalan viimeisessä runossa. Hän on paimentamassa lampaita, kun puolukka ryhtyy puhuttelemaan häntä. Marjatta syö puolukan, tulee siitä raskaaksi ja synnyttää poikavauvan.
Pohjolassa asuvat Louhen tyttäret, jotka ovat kuuluisia kauneudestaan. Moni Kalevalan mies haluaisi jonkun heistä vaimokseen. Pohjolan tyttäriä kuvataan kauniiksi ja neuvokkaiksi, mutta heidän nimiään ei Kalevalassa mainita.
Väinämöinen on vanha tietäjä ja yksi Kalevalan päähenkilöistä. Hän on yksinäinen mies, joka joutuu monenlaisiin seikkailuihin etsiessään itselleen elämänkumppania. Väinämöinen syntyi aikuisena miehenä ja oli mukana jo maailman luomisessa.
Kalevalassa seppä Ilmarinen takoo Pohjolan emännälle ihmekoneen, jossa on kolme myllyä. Ne jauhavat suolaa, viljaa ja rikkauksia. Sammon ulkomuoto ja olemus on askarruttanut niin vanhoja runonlaulajia kuin kansanruonouden tutkijoitakin, eikä yhtä oikeaa selitystä olekaan olemassa. Ihmeellinen, rikkauksia jauhava mylly on tunnettu satuaihe ympäri maailmaa.